2 Hina 3
1 Yuda hina bagade Yihosiafa: de da ode18 ouligilalu, Youla: me (A: iha: be egefe) da Isala: ili hina bagade hamoi. E da Samelia moilai bai bagade amo ganodini esala, ode fagoyale agoane Isala: ili ouligi.
Niin Joram Ahabin poika tuli Israelin kuninkaaksi Samariassa kahdeksantenatoistakymmenentenä Josaphatin Juudan kuninkaan vuonna, ja hallitsi kaksitoistakymmentä vuotta.
2 E da Hina Godema wadela: le hamoi, be ea ada amola eme Yesebele, elea wadela: i hou hamoi amo defeledafa hame hamoi. E da Ba: ilema nodone sia: ne gadosu ‘gode’ agoaila, amo eda ea hamoi, amo mugululi sali.
Ja teki pahaa Herran edessä, vaan ei kuitenkaan niinkuin hänen isänsä ja äitinsä; sillä hän hävitti Baalin patsaan, jonka hänen isänsä tehnyt oli.
3 Be amomane, hina bagade Yelouboua: me (Niba: de egefe) amo ea hou defele, e da Isala: ili fi wadela: le hamoma: ne oule asili, amola amo hou fisimusa: hame dawa: i.
Mutta kuitenkin hän pysyi Jerobeamin Nebatin pojan synneissä, joka Israelin saatti syntiä tekemään; ei hän luopunut niistä.
4 Moua: be hina bagade Misia da sibi fofole ouligi. Ode huluane, e da ea lasu su dabe iasu, 100,000 sibi mano amola 100,000 sibi ilia hinabo goloi, amo Isala: ili hina bagade ema iasu.
Mutta Mesalla Moabilaisten kuninkaalla oli paljo lampaita, ja hän antoi Israelin kuninkaalle veron, satatuhatta karitsaa ja satatuhatta oinasta villoinensa.
5 Be Isala: ili hina bagade A: iha: be da bogobeba: le, Misia da Isala: ili fi ilima odoga: i.
Kuin Ahab oli kuollut, luopui Moabilaisten kuningas Israelin kuninkaasta.
6 Isala: ili hina bagade da hedolowane Samelia yolesili, ea dadi gagui dunu gagadoi.
Siihen aikaan läksi kuningas Joram Samariasta ja luki kaiken Israelin,
7 E da Yuda hina bagade Yihosiafa: dema sia: amane adosi, “Moua: be hina bagade da nama odoga: sa. Di da nama madelale ema gegema: bela: ?” Hina bagade Yihosiafa: de da amane bu adole i, “Ma! Amamuda! Na amola na dunu amola na fila heda: le gegesu hosi da dia hanai defele hamomu.
Ja meni ja lähetti Josaphatille Juudan kuninkaalle sanomaan: Moabilaisten kuningas on luopunut minusta, tuletkos sotimaan minun kanssani Moabilaisia vastaan? Hän sanoi: minä tulen, minä olen niinkuin sinä, ja minun kansani niinkuin sinun kansas, ja minun hevoseni niinkuin sinun hevoses.
8 Ninia da logo habidili asili, doagala: ma: bela: ?” Youla: me da bu adole i, “Ninia da logo sedade, Idome hafoga: i sogedili masunu!”
Ja sanoi: mitä tietä meidän pitää sinne vaeltaman? Hän vastasi: Edomin korven tietä.
9 Amaiba: le, hina bagade Youla: me amola Yuda hina bagade amola Idome hina bagade da wa: le asi. Eso fesuale agoane mogodigili ahoanoba, hano di da ebeleiba: le, dunu amola ohe da hano manu hame ba: i.
Ja niin läksi Israelin kuningas ja Juudan kuningas ja Edomin kuningas. Ja koska he olivat vaeltaneet ympäri seitsemän päivän matkan, ja ei ollut vettä sotaväellä ja juhdilla, jotka heitä seurasivat,
10 Hina bagade Yelouboua: me da amane sia: i, “Waiye! Ninimone masunu hamedei! Hina Gode da hina bagade dunu udiana ninima, nini Moua: be hina bagade nini hasalasimusa: gegedolesibala: !”
Niin sanoi Israelin kuningas: voi! Herra on kutsunut nämät kolme kuningasta antaaksensa heitä Moabilaisten käsiin.
11 Hina bagade Yihosiafa: de da amane adole ba: i, “Goegai balofede dunu afae, ea da Hina Godema adole ba: mu ganabela: ?” Hina bagade Youla: me ea dadi gagui ouligisu dunu afae da amane adole i, “Ilaisia (Sia: ifa: de egefe) da goegai lela. E da Ilaidia ea afoha hawa: hamosu dunu galu.”
Mutta Josaphat sanoi: onko tässä yhtään Herran prophetaa, kysyäksemme hänen kauttansa neuvoa Herralta? Niin vastasi yksi Israelin kuninkaan palvelioista ja sanoi: tässä on Elisa Saphatin poika, joka kaasi vettä Elian kätten päälle.
12 Yihosiafa: de da amane sia: i, “E da dafawane balofede dunudafa!” Amalalu, hina bagade dunu udiana da Ilaisiama afia: i.
Josaphat sanoi: hänen tykönänsä on Herran sana. Ja Israelin kuningas, ja Josaphat ja Edomin kuningas menivät hänen tykönsä.
13 Ilaisia da Isala: ili hina bagadema amane sia: i, “Abuliba: le na da di fidima: bela: ? Di da asili, dia ada amola ame ilia balofede eno ilima adole ba: i. Ilima adole ba: la masa.” Youla: me da amane adole i, “Hame mabu! Hina Gode Hi fawane da nini hina bagade udiana amo Moua: be hina bagade nini hasalasimusa: asunasi.”
Niin sanoi Elisa Israelin kuninkaalle: mitä sinun on minun kanssani? mene pois isäs prophetain tykö ja äitis prophetain tykö! Israelin kuningas sanoi hänelle: ei, sillä Herra on kutsunut nämät kolme kuningasta antaaksensa heitä Moabilaisten käsiin.
14 Ilaisia da bu adole i, “Na da Hina Gode Esalebe Ea hawa: hamosa. Amo Ea Dioba: le, na da amane ilegele sia: sa. Na da dia fidisu dunu, Yuda hina bagade Yihosiafa: de, ema asigiba: le fawane, di fidimu.
Elisa sanoi: niin totta kuin Herra Zebaot elää, jonka edessä minä seison, jollen minä katsoisi Josaphatia Juudan kuningasta, en minä katsahtaisi sinun päälles enkä tottelisi sinua.
15 Wali, sani baidama dusu dunu, nama oule misa!” Sani baidama dusu dunu da ea sani baidama dunanoba, Hina Gode da Ilaisiama Ea gasa i.
Niin tuokaat nyt minulle kanteleensoittaja! Ja kuin soittaja soitti, tuli Herran käsi hänen päällensä;
16 E amane sia: i, “Hina Gode da amane sia: sa, ‘Amo hano logo hafogai ganodini, hano ogai bagohame ogane gagama!
Ja hän sanoi: näin sanoo Herra: tehkäät kuoppia sinne ja tänne tähän ojaan!
17 Dilia da gibu amola fo afae hamedafa ba: mu. Be amo hafogai hano logo da hanoga nabai ba: mu. Amola di, amola dia ohe wa: i, amola liligi gaguli ahoasu ohe, ilia da hano manu gilisi ba: mu.”
Sillä näin sanoo Herra: ei teidän pidä tuulta eikä sadetta näkemän, ja kuitenkin pitää oja vedellä täytettämän: ja teidän pitää juoman, ja teidän karjanne ja teidän juhtanne.
18 Ilaisia da eno amane sia: i, “Be amo hou hamomu da Hina Godema da asaboi gala. Amolawane, e da dilima Moua: bema hasalasisu hou imunu.
Ja tämä on vähä Herran edessä; sillä hän antaa myös Moabilaiset teidän käsiinne;
19 Dilia da ilia gagili sanawene moilai noga: idafa huluane amo hasalasilalu, samogene lamu. Dilia da ilia ifa dulu faili nasu huluane abusa: le salimu. Dilia da ilia hano nasu huluane lelesimu. Amola ilia nasegagi ha: i bugili nasu soge huluane gelega dedebole, gugunufinisimu.”
Niin että te lyötte kaikki vahvat kaupungit ja kaikki valitut kaupungit, ja te kaadatte kaikki hyvät puut ja tukitsette kaikki vesilähteet, ja te turmelette kaikki hyvät pellot kivillä.
20 Golale hahabe, hahabe gobele salalusu eso defele, hano da Idome sogeganini a: imisini, osobo dedeboi.
Ja tapahtui aamulla ruokauhrin ajalla, katso, silloin tuli vesi Edomin tietä myöten, ja maa täytettiin vedellä.
21 Moua: be dunu da hina bagade udiana ili doagala: musa: misi dagoi nababeba: le, ilia dunu huluane amo da gegesu liligi gaguli ahoasu dawa: , amo ilima misa: ne sia: nu, Isala: ili soge alalo amoga dadalema: ne sia: i.
Kuin kaikki Moabilaiset kuulivat, että kuninkaat oli nousseet ylös sotimaan heitä vastaan, kutsuivat he kokoon kaikki, jotka itsensä ensin vyöllä vyöttivät, ja sitä vanhemmat, ja menivät rajoille.
22 Ilia da hahabe galu wa: legadole, eso da hano da: iya digagala: i amo da ma: ga: me agoai ba: i.
Mutta kuin he aamulla varhain nousivat, ja aurinko nousi veden yli, niin näkivät Moabilaiset, että vesi oli heitä vastaan punainen niinkuin veri,
23 Moua: be dunu da amane sia: i, “Amo da maga: me! Ha lai wa: i udiana ilia da ili gobele gegeiba: le, huluane medole legei ba: sa. Ninia da ilia ha wa: i fisisuga liligi samogemusa: ahoa: di!”
Ja sanoivat: se on veri; kuninkaat ovat tapelleet keskenänsä, ja yksi on lyönyt toisen kuoliaaksi: nyt siis, Moab, mene saaliille!
24 Be ilia da Isala: ili ha wa: i fisisua doaga: loba, Isala: ili dunu da ilima doagala: le, ili misibudili se bobogei. Ilia da ili se bobogele, Moua: be fi dunu medole lelegele,
Mutta kuin he tulivat Israelin leiriin, niin nousi Israel ja löi Moabilaisia; ja ne pakenivat heidän edellänsä; mutta he kiiruhtivat ja löivät Moabin,
25 amola ilia moilai gugunufinisi. Ilia da nasegagi sogebi amo baligilala, Isala: ili dunu huluane afae afae da amoga gelega gaga: lala, nasegagi ha: i manu bugili nasu soge huluane da gelega dedeboi ba: i. Amola ilia da hano bubuga: su huluane lelesisili amola ifa dulu faili nasu huluane abusa: le sali. Amalalu, fa: nodafa, Moua: be soge moilai bai bagade Ge Helese amo fawane dialebe ba: i. Isala: ili ga: muga: dadi gagui dunu da amo moilai sisiga: le, doagala: i.
Ja kukistivat kaupungit, ja itsekukin heitti kivensä kaikkiin hyviin peltoihin ja täyttivät ne, ja tukitsivat kaikki vesilähteet, ja kaasivat kaikki hyvät puut, siihenasti että he ainoasti Hasaretin muuriin kiviä jättivät; ja he piirittivät sen lingoilla ja löivät sen.
26 Moua: be hina bagade da gegesu amoga e da hasalabe ba: beba: le, e da gegesu gobihei gagui dunu 7,000 agoane oule asili, ha wa: i dadalei amodili Silia hina bagade ema hobeale masusa: dawa: i. Be hamedei ba: i.
Kuin Moabilaisten kuningas näki sodan olevan ylen väkevän itsiänsä vastaan, otti hän seitsemänsataa miestä tykönsä, jotka vetivät miekan ulos, karataksensa Edomin kuninkaan päälle; vaan ei he voineet.
27 Amaiba: le, e da ea magobo mano lale (amo da e bagia hina bagade hamomu galu) amo medole legele, Moua: be ogogole ‘gode’ma, moilai gagoi da: iya gobele sali. Isala: ili dunu da amo ba: beba: le, bagade beda: igia: i. Amaiba: le, ilia da moilai fisili, ilia sogedafa buhagi.
Niin otti hän ensimäisen poikansa, joka hänen siaansa piti kuninkaaksi tuleman, ja uhrasi sen polttouhriksi muurin päällä. Silloin tuli Israel sangen vihaiseksi, niin että he menivät pois hänen tyköänsä ja palasivat omalle maallensa.
