2 Hina 16
1 Isala: ili hina bagade Biga (Lemalaia egefe) amo ea ouligibi ode 17 amoga, A:iha: se (Youda: me egefe) da Yuda hina bagade hamoi.
Pekahin, Remaljan pojan, seitsemäntenätoista hallitusvuotena tuli Aahas, Juudan kuninkaan Jootamin poika, kuninkaaksi.
2 A: iha: se da lalelegele, ode 20 agoane esalu, e da muni Yuda hina bagade hamoi, amola e da Yelusaleme moilai bai bagadega esala, ode 16 agoanega Yuda fi ouligilalu. E da ea aowa hina bagade Da: ibidi ea molole hamosu hou defele hame hamoi. Be e da wadela: i hou hamobeba: le, Hina Gode da ema hahawane hame galu.
Aahas oli kahdenkymmenen vuoden vanha tullessansa kuninkaaksi ja hallitsi Jerusalemissa kuusitoista vuotta. Hän ei tehnyt sitä, mikä oli oikein Herran, hänen Jumalansa, silmissä, niinkuin hänen isänsä Daavid,
3 E da Isala: ili hina bagade ilia wadela: i hou defele hamoi. E da wadela: idafa hou amo Ga: ina: ne dunu ilia hamoi (Isala: ili dunu da Ga: ina: ne soge fedele lamusa: gusuba: i mogodigisia, Hina Gode da Ga: ina: ne dunu gadili sefasi) amo ilia hou defele hamoi. Bai e da hina: egefe amo ogogosu loboga hamoi ‘gode’ ilima nodone sia: ne gadomusa: , gobele sali.
vaan vaelsi Israelin kuningasten tietä; jopa hän pani poikansakin kulkemaan tulen läpi, niiden kansain kauhistavien tekojen mukaan, jotka Herra oli karkoittanut israelilaisten tieltä.
4 E da ogogosu ‘gode’ma nodone sia: ne gadosu sogebi agolo da: iya galu, amola ifa huluane ilia ougiha galu amogai, A:iha: se da ohe amola gabusiga: manoma gobele salalusu.
Ja hän uhrasi ja suitsutti uhrikukkuloilla ja kummuilla ja jokaisen viheriän puun alla.
5 Silia hina bagade, Lisini amola Isala: ili hina bagade Biga da Yelusaleme doagala: le, eale disi, be ilia da A: iha: se hasalimu hamedei ba: i.
Siihen aikaan Resin, Aramin kuningas, ja Pekah, Remaljan poika, Israelin kuningas, lähtivät Jerusalemiin sotimaan. Ja he saartoivat Aahaan, mutta eivät voineet valloittaa kaupunkia.
6 (Amogalu, Idome hina bagade da Ila: de moilai bu fedelai. E da Yuda fi dunu Ila: de moilai amo ganodini esalebe, amo gadili sefasi. Idome dunu da Ila: de ganodini fimusa: heda: i. Amola amoganini ilia da wali amoga esala)
Samaan aikaan Resin, Aramin kuningas, palautti Eelatin Aramille ja karkoitti Juudan miehet Eelatista. Niin tulivat aramilaiset Eelatiin ja asettuivat sinne, ja siellä heitä on tänäkin päivänä.
7 A: iha: se da sia: adola ahoasu dunu ili amo Asilia hina bagade Digala: de Bilisa ema asunasi. Ilia da ema A: iha: se ea sia: da amane adosi, “Na da dia dogolegei hawa: hamosu dunu! Silia hina bagade amola Isala: ili hina bagade da nama doagala: lala! Di misini, na gaga: ma!”
Mutta Aahas lähetti sanansaattajat Assurin kuninkaan Tiglat-Pileserin luo ja käski sanoa hänelle: "Minä olen sinun palvelijasi ja sinun poikasi. Tule ja pelasta minut Aramin kuninkaan ja Israelin kuninkaan käsistä; he ovat hyökänneet minun kimppuuni."
8 A: iha: se da silifa amola gouli, amo da Debolo Diasua dialu, amola hina bagade diasua dialu, amo lale, Asilia hina bagadema iasi.
Ja Aahas otti hopean ja kullan, mitä Herran temppelissä ja kuninkaan palatsin aarrekammioissa oli, ja lähetti sen lahjaksi Assurin kuninkaalle.
9 Digila: de Bilisa da A: iha: se ea adole ba: su nababeba: le, ea dadi gagui dunu wa: i huluane gadili mogodigili asili, Dama: saga: se moilai bai bagade doagala: i. E da moilai fedelale, hina bagade Lisini medole legele, amola dunu fi huluane Ge sogega udigili hawa: hamomusa: mugululi asi.
Ja Assurin kuningas kuuli häntä. Niin Assurin kuningas lähti Damaskoa vastaan ja valloitti sen, vei asukkaat pakkosiirtolaisuuteen Kiiriin ja surmasi Resinin.
10 Yuda hina bagade A: iha: se da Dama: saga: se moilai bai bagadega, Digala: de Bilisa gousa: musa: asili, e da oloda amogawi dialu amo ba: i dagoi. E da amo oloda agoaila defele, liligi huluanedafa hahamonanu, amo hamone, gobele salasu dunu Iulaiama iasi.
Silloin kuningas Aahas lähti Damaskoon kohtaamaan Assurin kuningasta Tiglat-Pileseriä. Ja kun kuningas Aahas näki Damaskossa olevan alttarin, lähetti hän pappi Uurialle kuvan alttarista ja sen mukaan tehdyn tarkan mallin.
11 Amaiba: le, gobele salasu dunu Iulaia da amo Dama: saga: se oloda A: iha: se da Yelusalemema bu mae doaga: le, amo defele, eno hamoi.
Ja pappi Uuria rakensi alttarin; aivan sen määräyksen mukaan, jonka kuningas Aahas oli hänelle lähettänyt Damaskosta; aivan sen mukaan pappi Uuria teki, jo ennenkuin kuningas Aahas oli palannut Damaskosta.
12 A: iha: se da Yelusaleme moilai bai bagadega buhagili, oloda hamoi dagoi ba: i.
Ja kun kuningas palasi Damaskosta ja näki alttarin, astui hän alttarin ääreen ja nousi sen päälle,
13 Amaiba: le, e da amo da: iya ohe amola gala: ine iasu gobele salasu. Amola amo da: iya waini hano iasu amola olofosu gilisisu iasu maga: me soga: digi.
poltti polttouhrinsa ja ruokauhrinsa, vuodatti juomauhrinsa ja vihmoi uhraamansa uhrin veren alttarille.
14 Balasega hamoi oloda amo da Hina Godema nodoma: ne ilegei da Debolo Diasu amola gaheabolo oloda amo dogoa dibiga dialebe ba: i. Amaiba: le, A:iha: se da Hina Gode Ea oloda fadegale, ea oloda ea ga (north) bega: amoga gaguli asi.
Mutta vaskialttarin, joka oli Herran edessä, hän siirsi pois temppelin edustalta, alttarin ja Herran temppelin väliltä, ja pani sen alttarin pohjoissivulle.
15 Amalalu, e da Iulaiama amane hamoma: ne sia: i, “Na oloda bagade amo da: iya hahabe wadela: i hou dabe iasu amola daeya gala: ine iasu amola hina bagade amola dunu fi ilia wadela: i hou dabe iasu amola gala: ine iasu amola dunu fi ilia waini iasu huluane, na oloda da: iya gobele salima. Amola amogawi, gobele salasu ohe huluane ilia maga: me soga: digima. Be Hina Gode Ea oloda balasega hamoi amoga na ba: la: lusu hou hamoma: ne yolesima.”
Ja kuningas Aahas käski pappi Uuriaa ja sanoi: "Polta suuremmalla alttarilla aamu-polttouhri ja ehtoo-ruokauhri ja kuninkaan polttouhri sekä hänen ruokauhrinsa, niin myös koko maan kansan polttouhri sekä heidän ruoka-ja juomauhrinsa; ja vihmo kaikki sekä polttouhrin että teurasuhrin veri sen päälle. Mutta vaskialttarin käyttämistä minä vielä mietin."
16 Iulaia da hina bagade ea hamoma: ne sia: i defele hamoi.
Ja pappi Uuria teki kaiken, mitä kuningas Aahas oli käskenyt.
17 Hina bagade A: iha: se da balasega hamoi gaguli fula ahoasu gagili liligi (amoga ilia da Debolo ganodini hawa: hamosu) amo mugului amola ofodo amo da: iya dialu, amo fadegale fasi. Amola e da balasega hamoi ofodo sugi bagade amo balasega hamoi bulamagau ilia baligi da: iya dialu, amo fadegale, bu gele baiga ligisi.
Kuningas Aahas leikkautti irti telineiden kehäpienat ja otti pois altaat niiden päältä; ja meren hän nostatti pois vaskiraavasten päältä, jotka olivat sen alla, ja panetti sen kivialustalle.
18 Amola e da Asilia hina bagade ema nodoma: ne, e da Debolo Diasuga fafai amo da: iya ilia da hina bagade fisu bugisi, amo fadegai amola hina bagade hina: Debolo Diasuga golili dasu logo holei, amo ga: si dagoi.
Ja katetun sapattikäytävän, joka oli rakennettu temppeliin, ja kuninkaan ulkopuolisen sisäänkäytävän hän muutti Herran temppelin sisään Assurin kuninkaan vuoksi.
19 Hina bagade A: iha: se ea hawa: hamonanu eno huluane da “Yuda hina bagade Ilia Hamonanu Meloa,” amo ganodini dedene legei.
Mitä muuta on vielä kerrottavaa Aahaasta, siitä, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.
20 A: iha: se bogole, hina bagade bogoi uli dogosu sogebi Da: ibidi Moilai Bai Bagadega uli dogone sali. Egefe Hesegaia da, e bagia, Yuda fi ilia hina bagade hamoi.
Ja Aahas meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa Hiskia tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
