1 Sa:miuele 28
1 Fa: no, eso enoga Filisidini dunu ilia da Isala: ili fi ilima gegemusa: , dadi gagui dunu gilisi. Amola A: igise da Da: ibidima amane sia: i, “Dafawane! Di amola dia dunu da namagale Isala: ili dunuma gegemu.”
Ja Philistealaiset kokosivat siihen aikaan sotaväkensä menemään sotaan Israelia vastaan. Ja Akis sanoi Davidille: Sinun pitää kaiketi tietämän, että sinä ja sinun väkes pitää menemän minun kanssani sotaan.
2 Da: ibidi da amane sia: i, “Ma! Dafawane! Na da dia hawa: hamosu dunu. Amola di da na hamobe di siga disu ba: mu.” A: igise da amane sia: i, “Defea! Na da di na da: i gaga: su dunu hamomu.”
David vastasi Akikselle: olkoon; sinä saat nähdä, mitä sinun palvelias on tekevä. Akis sanoi Davidille: sentähden asetan minä sinun pääni vartiaksi joka päivä.
3 Sa: miuele da bogoi dagoi amola Isala: ili dunu ilia bogoi didigia: lalu amola hina: moilaidafa La: ima amoga uli dogoi. Solo da wadela: i ba: la: lusu dunu, gesami dasu amola bosa: ga: su uda amola dunu amo Isala: ili sogega sefasi dagoi ba: i.
Niin oli Samuel kuollut, ja koko Israel oli häntä murehtinut ja haudannut hänen kaupunkiinsa Raaman. Ja Saul oli ajanut maakunnasta noidat ja velhot pois.
4 Filisidini dadi gagui dunu da mogodigili asili amola Siouneme moilai gadenene wa: i fi esalu. Solo da Isala: ili dadi gagui dunu gilisili, Giliboua Goumia awalia wa: i fi esalu.
Kuin Philistealaiset kokosivat heitänsä, ja tulivat ja sioittivat itsensä Sunemiin, kokosi myös Saul kaiken Israelin, ja he sioittivat itsensä Gilboaan.
5 Solo da Filisidini dadi gagui gilisibi ba: loba, e da baligili beda: i galu.
Kuin Saul näki Philistealaisten sotajoukon, pelkäsi hän ja hänen sydämensä oli suuresti hämmästynyt.
6 Amaiba: le, e da Hina Godema adi hamoma: bela: le adole ba: i. Be Hina Gode da ema golaia ba: su amola Iulimi amola Damimi amoga amola balofede dunu ilia sia: amoga dabe hame adole i.
Ja Saul kysyi Herralta, ja ei Herra mitään häntä vastannut, ei unen, eikä valkeuden, eli prophetain kautta.
7 Amalalu, Solo da ea eagene ouligisu dunuma amane sia: i, “Bosa: ga: su uda afae nagili hogolesima. Amalalu na da ema adole ba: la masunu.” Ilia da ema amane adole i, “Bosa: ga: su uda da Enedo moilaiga esala.”
Silloin sanoi Saul palvelioillensa: etsikäät minulle vaimo, jolla noidan henki on, mennäkseni hänen tykönsä ja kysyäkseni häneltä. Hänen palveliansa sanoivat hänelle: katso, Endorissa on vaimo, jolla on noidan henki.
8 Amaiba: le, Solo da enoga e dawa: digisa: besa: le, hina: da: i afadenei. E abula eno salawane, gasibi galu e amola dunu aduna eno, amo uda ba: la asi. E amo udama amane sia: i, “Bogoi a: silibuma adole ba: lalu, hobea misunu hou nama olelema. Dunu ea dio na sia: mu, amo ea a: silibu misa: ne sia: ma.”
Ja Saul muutti vaatteensa ja otti toiset päällensä, ja meni sinne, ja kaksi miestä hänen kanssansa; ja he tulivat yöllä vaimon tykö, ja hän sanoi: noidu minulle noidan hengen kautta ja nosta se ylös minulle, jonka sanon sinulle.
9 Bosa: ga: su uda da Soloma bu adole i, “Dia da abuliba: le na bogosu logo fodosala: ? Di da hina bagade Solo ea hamobe hame dawa: sala: ? E da ba: la: lusu dunu amola bosa: ga: su dunu amola uda huluane Isala: ili sogega sefasi dagoi.”
Vaimo sanoi hänelle: katso, sinä tiedät kyllä, mitä Saul tehnyt on, kuinka hän on hävittänyt noidat ja velhot maakunnasta: miksi siis tahdot minun sieluani pauloihin, että minä kuoliaaksi lyötäisiin?
10 Amalalu, Solo da dafawanedafa sia: amane ilegei, “Esalebe Hina Gode amo Ea Dioba: le, di da amo hou hamosea, se iasu hamedafa ba: mu, amo na da ilegesa.”
Niin Saul vannoi hänelle Herran kautta ja sanoi: niin totta kuin Herra elää, ei tämä lueta sinulle pahuudeksi.
11 Uda da bu adole ba: i, “Na da di ba: ma: ne, nowa bogoi dunu amo misa: ne sia: ma: bela: ?” Solo da adole i, “Sa: miuele!”
Niin vaimo sanoi: kenen minä nostan sinulle? Hän sanoi: nosta minulle Samuel.
12 Be uda da Sa: miuele manebe ba: beba: le, a:a: ia gusa: nu, Soloma amane sia: i, “Di da abuliba: le nama ogogobela: ? Di da hina bagade Solofa galu galebe!”
Kuin vaimo näki Samuelin, huusi hän suurella äänellä, ja sanoi Saulille sanoen: miksis olet minun pettänyt? sinä olet Saul.
13 Hina bagade Solo da ema amane sia: i, “Mae beda: ma! Di da adi ba: sala: ?” Uda da bu adole i, “Na da a: silibu osoba gudunini heda: lebe ba: sa!”
Ja kuningas sanoi hänelle: älä pelkää! mitäs näet? Vaimo sanoi Saulille: minä näen jumalat astuvan maasta ylös.
14 E bu adole ba: i, “Amo da adi agoane ba: sala: ?” Uda da amane sia: i, “Amo da dunu da: i hamoi agoai heda: lebe.” “E da abula amoga idinigi galebe.” Amalalu, Solo da amo bogoi a: silibu da Sa: miuele galebeya dawa: digi. Amola e da ema nodomusa: , osoba begudui.
Hän sanoi hänelle: kuinka hän on muotoansa? ja hän sanoi: vanha mies nousee ylös ja on vaatetettu hameella. Niin ymmärsi Saul sen olevan Samuelin, ja kumarsi kasvoillensa maahan ja rukoili.
15 Sa: miuele da Soloma amane sia: i, “Dia da abuliba: le na didilisibala: ? Dia da abuliba: le na buhagima: ne hamobela: ?” Solo da bu adole i, “Bidi hamosu bagade da nama doaga: i dagoi. Filisidini dunu da nama gegenana amola Gode da na yolesi dagoi. E da nama golaia amola balofede dunumadi na adole ba: su amo nama dabe hame adole iaha. Amaiba: le, na da dima wele sia: na misi. Di da nama, na hamomu liligi olelema!”
Mutta Samuel sanoi Saulille: miksis olet minua vaivannut nostaen minua? Saul sanoi: minä olen suuressa ahdistuksessa: Philistealaiset sotivat minua vastaan ja Jumala on minusta erinnyt, ja ei vastaa enää minua prophetain eikä unen kautta; sentähden olen minä antanut sinua kutsua, ilmoittamaan, mitä minun tekemän pitää.
16 Sa: miuele da amane sia: i, “Hina Gode da di yolesili, bu dimawane ha lai dagoi. Amaiba: le, di da abuliba: le na misa: ne wele sia: bela: ?
Samuel sanoi: mitäs kysyt minulta, että Herra on sinusta erinnyt ja on sinun vihamiehekses tullut?
17 Hina Gode da na lafidili dima olelei liligi amo hamoi dagoi. E da dia hina bagade hou amo dima fadegale, Da: ibidima i dagoi.
Herra on tekevä niinkuin hän minun kauttani puhunut on: ja Herra repäisee valtakunnan sinun kädestäs pois ja antaa lähimmäiselles Davidille,
18 Di da Hina Gode Ea sia: i amo mae nabawane, A:malege dunu amola ilia liligi huluane wadela: ma: nedafa hame hamoi. Hina Gode Ea wali dima hamobe amo ea bai da goea.
Ettet kuullut Herran ääntä, etkä täyttänyt hänen vihansa julmuutta Amalekia vastaan, sentähden on Herra näitä sinulle tänäpänä tehnyt.
19 E da di amola Isala: ili fi amo ali Filisidini dunu ilia lobo da: iya imunu. Aya eso, di amola diagofelali da nama gilisimu. Amola Hina Gode da Isala: ili dadi gagui wa: i amo Filisidini dunu ilia lobo da: iya imunu.”
Ja vielä sitte antaa Herra sinun kanssas Israelin Philistealaisten käsiin: huomenna pitää sinun ja sinun poikas oleman minun tykönäni: ja Herra antaa Israelin sotajoukon Philistealaisten käsiin.
20 Amogalu, hedolowane Solo da osoba gala: la sa: ili, mogosusuli dialebe ba: i. E da Sa: miuele ea sia: beba: le baligili beda: i galu. E da amo esoha amola gasia ha: i hame maiba: le, gasa hame ba: i.
Niin Saul kaatui äkisti maahan niin pitkäksi kuin hän oli, ja peljästyi suuresti Samuelin puheen tähden, niin ettei hänessä mitään enämpi voimaa ollut, sillä ei hän ollut mitään syönyt koko sinä päivänä ja yönä.
21 Uda da ema asili, e da baligili beda: i amo ba: beba: le, e amane sia: i, “Dafawane, Hina! Na da dia adole ba: i amo hamobeba: le, na esalusu gadenenewane udidimu agoai ba: i.
Ja vaimo meni Saulin tykö ja näki hänen suuresti peljästyneeksi, ja sanoi hänelle: katso, sinun piikas on kuullut sinun sanas, ja minä olen pannut sieluni käteeni, niin että minä kuuliainen olin sinun sanalles, jonkas puhuit minulle;
22 Dafawane, wali na dima adoleba: be amo dia hamoma. Na da digili ha: i manu hamoma: ne sia: ma. Di da bu gasa lama: ne, ha: i manu da defea.”
Niin kuule myös nyt sinä piikas sana: minä panen etees palan leipää, ettäs söisit ja tulisit väkees jällensä, ja menisit matkaas.
23 Solo da ha: i hame manu sia: i. Be ea eagene ouligisu dunu da e ha: i moma: ne logei. E da ouesalu, amalalu ilia sia: nababeba: le, osoba dialu wa: legadole, dia heda: su fafai amoga fila heda: i.
Hän kielsi ja sanoi: en minä syö. Niin hänen palveliansa ja vaimo vaativat häntä syömään, ja hän totteli heidän ääntänsä, ja nousi maasta ja istui vuoteelle.
24 Uda da hedolowane bulamagau mano (amo da sefe fima: ne, e da diasu ganodini ha: i manu iasu) amo fane legei. E da agi lale, hahamonanu, yisidi mae salawane gobei.
Ja vaimolla oli huoneessa lihava vasikka, ja hän kiiruhti ja teurasti sen, ja otti jauhoja ja sekoitti, ja leipoi sen happamattomiksi kyrsiksi.
25 E da amo ha: i manu Solo amola ea ouligisu dunu ilia moma: ne, ilia midadi ligisi. Amalu, ilia da amo mai. Amola ilia amo gasia yolesili asi.
Ja kantoi Saulin ja hänen palveliainsa eteen. Ja kuin he olivat syöneet, nousivat he ja matkustivat sinä yönä.
