1 Sa:miuele 26
1 Sife dunu oda da Gibiaga Soloma misini amola Da: ibidi da Ha: sila Goumi (Yuda hafoga: i soge bega: ) amoga wamoaligili esala, amo olelei.
Siifiläiset tulivat Saulin luo Gibeaan ja sanoivat: "Daavid piileksii Gibeat-Hakilassa, kallioerämaan puolella".
2 Solo da bisili, Isala: ili dadi gagui noga: idafa 3,000 agoane oule asili, Sife hafoga: i soge amoga Da: ibidi hogola asi.
Niin Saul nousi ja meni Siifin erämaahan, ja hänen kanssansa kolmetuhatta Israelin valiomiestä, etsimään Daavidia Siifin erämaasta.
3 Ilia Ha: sila Goumi logoa awalia asi esalu. Da: ibidi da gebewane hafoga: i soge amogai esaloba, Solo da e hogola misi, amo dawa: digi.
Ja Saul leiriytyi Gibeat-Hakilaan, joka on kallioerämaan puolella tien varrella. Mutta Daavid oleskeli erämaassa. Ja kun Daavid huomasi, että Saul oli tullut hänen jäljessään erämaahan,
4 Amaiba: le, Da: ibidi da desega ahoasu dunu asunasili, ilia da ba: loba, Solo da dafawane amoga esalebe ba: i.
lähetti hän vakoojia ja sai varman tiedon Saulin tulosta.
5 E da amogalu hedolowane asili, Solo amola ea dadi gagui ouligisu bisilua, A:bena (Ne egefe) ili dialebe amo ba: i. Solo da wa: i fia dogoa amoi golai dialoba, amola ea dadi gagui dunu da e sisiga: le didalai dialebe ba: i.
Niin Daavid nousi ja meni siihen paikkaan, johon Saul oli leiriytynyt; ja Daavid näki, missä paikassa Saul ja hänen sotapäällikkönsä Abner, Neerin poika, makasivat. Saul näet makasi leirissä, ja väki oli asettunut hänen ympärilleen.
6 Amalalu, Da: ibidi da A: himelege (Hidaide dunu) amola Youa: be ea eya Abisia: i (ela ame da Selouaia) elama amane adole ba: i, “Aliga afae da nowa da ani Solo ea wa: i fia amoga masa: bela: ?” Abisia: i da, “Na masunu!” e amane sia: i.
Ja Daavid puhui heettiläiselle Ahimelekille ja Abisaille, Serujan pojalle, Jooabin veljelle, ja sanoi: "Kuka lähtee minun kanssani Saulin tykö leiriin?" Abisai vastasi: "Minä lähden sinun kanssasi".
7 Amaiba: le, amogala gasia, Da: ibidi amola Abisia: i ela da Solo awali fia golili sa: ili ba: loba, Solo da mogoadafa golai dialebe ba: i. Solo ea goge agei dialuma bega: bugisili dialebe ba: i. A: bena amola ea dadi gagui dunu da Solo sisiga: le golaigia: i dialebe ba: i.
Niin Daavid ja Abisai menivät yöllä väen luo ja näkivät, että Saul makasi ja nukkui leirissä, ja hänen keihäänsä oli pistettynä maahan hänen päänpohjiinsa; mutta Abner ja väki makasivat hänen ympärillänsä.
8 Abisia: i da Da: ibidima amane sia: i, “Gode da dia ha lai dunu wali gasia dia lobo da: iya iasi. Wali, na da dia sia: sea, hina: goge agei amoga hina: sone badofale osobola gadenesimu. Na da adunane hame somu!”
Ja Abisai sanoi Daavidille: "Jumala on tänä päivänä antanut vihamiehesi sinun käsiisi. Salli nyt minun keihästää hänet maahan; yksi isku vain, toista ei tarvita."
9 Be Da: ibidi da amane sia: i, “Di da ema se maedafa ima: ma. Hina Gode da nowa da ea ilegei hina bagade ema se iasea, amo dunuma Hina Gode da dafawane se bagade imunu.”
Mutta Daavid vastasi Abisaille: "Älä surmaa häntä; sillä kuka on rankaisematta satuttanut kätensä Herran voideltuun?"
10 Da: ibidi da eno sia: i, “Esalebe Hina Gode amo Ea Dioba: le, na dawa: , Solo ea bogosudafa eso da doaga: sea o e da gegesu ganodini fane legei dagoi ba: sea, Hina Gode Hifawane da e fane legei dagoi ba: mu.
Ja Daavid sanoi vielä: "Niin totta kuin Herra elää: Herra itse lyö hänet, tahi hänen kuolinpäivänsä tulee, tahi hän menee sotaan ja tuhoutuu siellä.
11 Hina Gode Ea ilegei hina bagade dunu ema se ima: ne sia: mu na da higamu! Ania da Solo ea goge agei amola hano nasu faigelei lale, gaguli ahoa: di.”
Mutta minä en satuta kättäni Herran voideltuun. Pois se, Herra varjelkoon! Vaan ota nyt keihäs hänen päänpohjistaan ja vesiastia, ja sitten menkäämme."
12 Amalalu, Da: ibidi da Solo ea goge agei amola hano nasu ganagu hina: dialuma bega: dialu amo lale, e amola Abisia: i ela da asi. Hina Gode da Solo amola ea dunuma nabunini golama: ne ilima i, amaiba: le ilia da nabunini golagia: iba: le, dunu afaega da wa: legadole elea amo hamobe hame nabi amola hame ba: i.
Ja Daavid otti keihään ja vesiastian Saulin päänpohjista, ja sitten he menivät tiehensä. Eikä kukaan nähnyt tai huomannut sitä, eikä kukaan herännyt, vaan he nukkuivat kaikki; sillä Herran lähettämä raskas uni oli vallannut heidät.
13 Amalu Da: ibidi da na: iyado fago amo degele na: iyado agolo bia gadodafa e famu hamedeia gado aligili, Solo ea dadi gagui amola A: bena ilima amane wele sia: i,
Kun sitten Daavid oli tullut toiselle puolelle, asettui hän kauas vuoren laelle, pitkän välimatkan päähän.
14 “A: bena! Dia da na sia: nababela: ?” A: bena da amane sia: i, “Gomo da nowa hina bagade nedigima: ne wele sia: bela: ?”
Ja Daavid huusi väelle ja Abnerille, Neerin pojalle, ja sanoi: "Etkö vastaa, Abner?" Abner vastasi ja sanoi: "Kuka sinä olet, joka niin huudat kuninkaalle?"
15 Da: ibidi da amane sia: i, “A: bena, di da Isala: ili ganodini ouligisu bagade dunu. Amaiba: le, di da abuliba: le di hina bagade amo dia hame gaga: bela: ? Wahawane dunu enoga da dia awalia wa: i fia gogai di ouligisu, go fane legemusa: misi galu.
Daavid sanoi Abnerille: "Sinähän olet mies, eikä sinun vertaistasi ole Israelissa. Miksi et sitten vartioinut herraasi, kuningasta? Sillä joku kansasta tuli surmaamaan kuningasta, sinun herraasi.
16 A: bena! Di da dia hawa: hamosu afae giadofai dagoi. Na da Esalebe Hina Gode Ea Dioba: le ilegesa. Dilia huluane bogoma: ne fofada: mu da defea. Bai dilia hina amo Hina Gode da hina bagade ilegei, amo dilia da noga: le hame gaga: i. Ba: ma! Hina bagade ea goge agei da habila: ? Ea hano buni ganagu hina: dialuma bega: dialu, amo da habila: ?”
Ei ole hyvin tehty, mitä sinä olet tehnyt. Niin totta kuin Herra elää: te olette kuoleman omat, koska ette vartioineet herraanne, Herran voideltua. Katsohan nyt: missä ovat kuninkaan keihäs ja vesiastia, jotka olivat hänen päänpohjissaan?"
17 Solo da amo sia: i da Da: ibidi ea sia: galebeyale dawa: i. E amane adole ba: i, “Da: ibidi! Nagofe! Amo da dila: ?” “Ma! Hina bagade!” Da: ibidi da adole i.
Niin Saul tunsi Daavidin äänen ja sanoi: "Sehän on sinun äänesi, poikani Daavid". Daavid vastasi: "Niin on, herrani, kuningas".
18 Amola e da eno amane sisia: asi, “Hina! Abuliba: le di da na, dia hawa: hamosu dunu amo sefasisala: ? Na da adi hamobela: ? Na da adi wadela: i hou hamobela: ?
Ja hän sanoi vielä: "Miksi herrani vainoaa palvelijaansa? Mitä minä olen tehnyt, tahi mitä pahaa minulla on tekeillä?
19 Hina noga: idafa! Na sia: be amo nabima! Di da Hina Gode Ea sia: nababeba: le, nama ha lai hamoi galeawane, Ema gobele salasu hamosea, E da Ea asigi dawa: su afadenemu. Be osobo bagade dunu ilia sia: nababeba: le, di da nama ha lai hamoi galea, Hina Gode da ilima gogosele gagabusu ilima aligimu da defea. Bai ilia hamoiba: le, na da Hina Gode Ea sogega sefasi dagoi ba: sa. Amola na da ga soge amo ganodini ogogosu ‘gode’, ilima nodone sia: ne gadosu logo fawane ba: sa.
Kuulkoon nyt herrani, kuningas, mitä hänen palvelijansa sanoo: Jos Herra on yllyttänyt sinut minua vastaan, niin saakoon hän tuntea ruokauhrin hajua; mutta jos sen ovat tehneet ihmiset, niin olkoot he kirotut Herran edessä, koska tänä päivänä karkoittavat minut pois Herran perintöosasta, sanoen: 'Mene ja palvele muita jumalia'.
20 Ga sogega Hina Godema afafai dagoi amoga na fane legemu logo mae doasima. Na da hamedei dede agoane gala. Isala: ili hina bagade da abuliba: le na fane legema: ne mahabela: ? E da abuliba: le, ilia soge sio awela ahoabe amo defele, na awela ahoabela: ?”
Älköön kuitenkaan minun vereni vuotako maahan siellä kaukana Herran kasvoista. Niin, Israelin kuningas on lähtenyt liikkeelle etsimään yhtä kirppua, niinkuin ajetaan peltokanaa vuorilla."
21 Solo da bu adole i, “Dafawane! Na da wadela: le hamoi dagoi. Da: ibidi! Nagofe! Buhagima! Na da dima se bu hame imunu. Bai di da wali gasia na esalusu gaga: i dagoi. Na da gagaoui agoane hamoi dagoi! Na da wadela: idafa hou hamoi dagoi.”
Niin Saul sanoi: "Minä olen tehnyt syntiä. Tule takaisin, poikani Daavid; sillä minä en enää tee sinulle pahaa, koska minun henkeni tänä päivänä on ollut kallis sinun silmissäsi. Katso, minä olen tehnyt tyhmästi ja erehtynyt kovin pahoin."
22 Da: ibidi da bu adole i, “Hina noga: idafa! Dia goge agei da goea! Dia dunu afaega amo lala misa: ne sia: ma.
Daavid vastasi ja sanoi: "Tässä on kuninkaan keihäs; tulkoon joku miehistä tänne ottamaan sen.
23 Hina Gode da nowa amo da mae yolesili, moloidafa hou hamosea, ema bidi noga: i iaha. E da wali eso di na lobo da: iya iasi, be E da di hina bagade ilegeiba: le, na da dima se hame i.
Herra palkitsee jokaiselle hänen vanhurskautensa ja uskollisuutensa. Sillä Herra antoi sinut tänä päivänä minun käsiini, mutta minä en tahtonut satuttaa kättäni Herran voideltuun.
24 Na da wali eso dima asigiba: le, di hame fuga: i, amo defele Hina Gode da nama amanewane hamomu amola nama bidi hamosu huluane amoga gaga: mu da defea.”
Katso, niinkuin sinun henkesi tänä päivänä on ollut suuriarvoinen minun silmissäni, niin on myös minun henkeni oleva suuriarvoinen Herran silmissä, ja hän on pelastava minut kaikesta hädästä."
25 Solo da Da: ibidima amane sia: i, “Nagofe! Gode da dima hahawane dogolegele hamomu da defea! Di da dia hamomu huluane amo ganodini didili hamomu.” Amaiba: le, Da: ibidi da yolesili asi, amola Solo da hi diasuga buhagi.
Saul sanoi Daavidille: "Siunattu ole sinä, poikani Daavid! Mihin sinä ryhdyt, siihen sinä pystyt." Sitten Daavid meni pois, ja Saul palasi kotiinsa.
