Süleymanin Məsəlləri 8
1 Məgər hikmət çağırmırmı, Məgər dərrakə səsləmirmi
Eikö viisaus huuda, ja toimi julista ääntänsä?
2 Uca yerlərdə, yol kənarında, Yollar ayrıcında dayanıb?
Korkialla paikalla seisoo hän, teiden ja kujain vieressä.
3 Darvazaların yanında, şəhərin qarşısında, Qapıların kandarında çağırır:
Porteilla, kaupungin ovilla, joista sisälle käydään, hän huutaa:
4 «Ey insanlar, mən sizi səsləyirəm, Ey bəşər övladları, sizə xitab edirəm.
Te miehet! minä huudan teitä, ja minun ääneni on teidän tykönne, te ihmisten lapset;
5 Ey cahillər, uzaqgörən olun, Ey axmaqlar, ağıllanın.
Ymmärtäkäät te tyhmät viisautta, ja te houkkiot pankaat sydämiinne.
6 Dinləyin, əla şeylərdən danışıram, Dilimdən düz sözlər çıxır.
Kuulkaat, sillä minä puhun sitä, mikä korkia on, opetan sitä, mikä oikia on.
7 Ağzım həqiqət söyləyir, Dilim şərdən iyrənir.
Sillä minun suuni puhuu totuutta, ja minun huuleni vihaa jamalatointa.
8 Ağzımdan yalnız salehlik sözləri çıxır, Sözlərimdə nə əyrilik, nə də ki yalan var.
Kaikki minun puheeni ovat oikiat: ei ole siinä mitään petosta eli vääryyttä.
9 Anlayanlar üçün hər şey aydındır, Bilik qazananlar üçün bu bir həqiqətdir.
Ne kaikki ovat selkiät niille, jotka niitä ymmärtävät, ja oikiat niille, jotka taidon löytävät.
10 Gümüşü yox, tərbiyəmi qəbul edin, Saf qızıldan çox biliyi seçin.
Ottakaat minun kuritukseni ennenkuin hopia, ja pitäkäät korkiampana minun oppini kuin kallein kulta.
11 Çünki hikmət yaqutdan qiymətlidir, İnsanın könlü istəyən şeylər ona tay deyil.
Sillä viisaus on parempi kuin päärlyt, ja kaikki, mitä ihminen itsellensä toivottaa, ei ole hänen vertaisensa.
12 Mən hikmətəm, uzaqgörənlik məndə məskən salıb, Biliyi, dərrakəni tapmışam.
Minä viisaus asun toimen tykönä, ja minä taidan antaa hyvän neuvon.
13 Rəbb qorxusu pisliyə nifrət etməkdir, Lovğalığa, təkəbbürə, pis yola, Hiyləli dilə nifrət edərəm.
Se on Herran pelko: vihata pahaa, ylpeyttä, tuimuutta ja pahoja teitä; sentähden vihaan minä petollista suuta.
14 Nəsihət, sağlam şüur mənimdir, İdrak mənəm, qüvvəm var.
Minun on neuvo ja voima, minun on toimi ja väkevyys.
15 Mənim vasitəmlə şahlar hökmranlıq edir, Hökmdarlar ədalətli fərman verir.
Minun kauttani kuninkaat hallitsevat, ja neuvonantajat oikeutta saattavat;
16 Ədalətli hakim olan bütün başçılar və əsilzadələr Mənim vasitəmlə hökm verir.
Minun kauttani päämiehet vallitsevat, valtamiehet ja kaikki maan tuomarit.
17 Məni sevənləri sevirəm, Məni səylə axtaran tapır.
Minä rakastan niitä, jotka minua rakastavat, jotka varhain minua etsivät, ne löytävät minun.
18 Sərvət və şərəf, Dağılmaz var-dövlət və salehlik yanımdadır.
Rikkaus ja kunnia on minun tykönäni, pysyväinen tavara ja vanhurskaus.
19 Barım qızıldan, saf qızıldan dəyərlidir, Bəhərim gümüşdən qiymətlidir.
Minun hedelmäni on parempi kuin kulta ja rikkain kulta, ja minun tuloni parempi kuin valittu hopia.
20 Mən salehlik yolunda, Ədalət yollarının ortasında gəzərəm.
Minä vaellan vanhurskaudentietä ja oikeuden askeleilla,
21 Məni sevənləri sərvətə çatdıraram, Xəzinələrini dolduraram.
Että minä pysyväisen perinnön saattaisin niille, jotka minua rakastavat, ja täyttäisin heidän tavaransa.
22 Rəbb Öz yolunun başlanğıcında, Hər işindən əvvəl mənə malik oldu.
Minä olen ollut Herran oma hänen teidensä alussa: ennenkuin mitään tehty oli, olin minä.
23 Yaradılışın əzəlindən, Dünya yaranmazdan əvvəl mən var idim.
Jo ijankaikkisuudesta olen minä asetettu, alussa, ennenkuin maa oli.
24 Dərin sular olmazdan əvvəl, Bol sulu çeşmələr olmazdan əvvəl doğulmuşam.
Kuin ei syvyys vielä ollut, silloin minä olin jo syntynyt, kuin ei lähteet vielä vettä kuohuneet.
25 Dağlar yaradılmazdan əvvəl, Təpələr mövcud olmazdan əvvəl təvəllüd tapmışam.
Ennen kuin vuoret olivat perustetut, ja kukkulat valmistetut, olen minä syntynyt;
26 Rəbb dünyanı, çölü-düzü, torpaqları yaradanda,
Ei hän ollut vielä maata luonut, ja mitä sen päällä on, eikä maan piirin vuoria.
27 Göyləri yaradanda, Dərinliyin üzü üstündə bir dairə çəkəndə,
Kuin hän valmisti taivaan, olin minä siellä, kuin hän syvyyden visusti mittasi.
28 Buludları yuxarıda yerləşdirəndə, Dərinlikdə bulaqları bağlayanda,
Kuin hän pilvet rakensi ylhäällä, ja sääsi syvyyden lähteet;
29 Sular əmrindən çıxmasın deyə dənizə sədd çəkəndə, Yerin bünövrələrini təyin edəndə
Kuin hän meren ääret määräsi, ja vetten eteen asetti määrän, ettei he astuisi rantansa ylitse; kuin hän maan perustukset laski,
30 Rəbbin yanında memar idim. Hər gün fərəhlənirdim, Hüzurunda həmişə sevinirdim.
Silloin minä hänen kanssansa vaikutin, ja iloitsin joka päivä, ja leikitsin hänen hänen edessänsä joka aika;
31 Yaratdığı aləmə görə sevinirdim, Bəşər övladlarına görə fərəhlənirdim.
Ja leikitsin maan piirin päällä; ja minun iloni on olla ihmisten lasten kanssa.
32 İndi, ey övladlar, mənə qulaq asın: Yoluma bağlı qalan nə bəxtiyardır!
Niin kuulkaat siis minua, te lapset: autuaat ovat ne, jotka minun tieni pitävät.
33 Verdiyim tərbiyəyə qulaq asın, Hikmət alın, onu bir tərəfə atmayın.
Kuulkaat kuritusta, olkaat viisaat, ja älkäät hyljätkö sitä.
34 Mənə qulaq asan, Hər gün darvazalarım qarşısında duran, Qapılarımda dayanıb gözləyən nə bəxtiyardır!
Autuas on se ihminen, joka minua kuulee, joka minun ovellani valvoo joka päivä, ja vartioitsee minun pihtipielissäni.
35 Çünki məni tapan həyat tapar, Rəbbi razı salar.
Sillä joka minun löytää, hän elämän löytää, ja on Herralle otollinen;
36 Məni əldən verən canına qəsd edər, Mənə nifrət edənlərin hamısı ölümü sevər».
Mutta, joka minua vastaan syntiä tekee, hän vahingoitsee sielunsa: jokainen joka minua vihaa, hän rakastaa kuolemaa.
