Süleymanin Məsəlləri 26
1 Yay fəslinə qar, biçinə yağış yaraşmadığı kimi Axmağa da şərəf yaraşmaz.
Yhtä vähän kuin lumi kesällä ja sade elonaikana soveltuu tyhmälle kunnia.
2 Sərçənin ora-bura uçduğu kimi, Qaranquşun gəlib-getdiyi kimi Nahaq qarğış da boşdur.
Kuin liitävä lintu, kuin lentävä pääskynen on aiheeton kirous: ei se toteen käy.
3 Ata qamçı, eşşəyə noxta necə yaraşırsa, Axmağın kürəyinə də kötək elə yaraşır.
Hevoselle ruoska, aasille suitset, tyhmille vitsa selkään!
4 Axmağa səfehliyinə görə cavab vermə, Yoxsa ona bənzərsən.
Älä vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettet olisi hänen kaltaisensa sinäkin.
5 Axmağa səfehliyinə görə elə bir cavab ver ki, Öz gözündə hikmətli görünməsin.
Vastaa tyhmälle hänen hulluutensa mukaan, ettei hän itseänsä viisaana pitäisi.
6 Kim ki axmaq vasitəsilə xəbər göndərir, Öz ayaqlarını kəsib ziyan çəkənə bənzəyir.
Jalat altaan katkaisee ja vääryyttä saa juoda, joka sanan lähettää tyhmän mukana.
7 Axmağın ağzından çıxan məsəl Topalın ayağının axsamağına bənzəyir.
Velttoina riippuvat halvatun sääret; samoin sananlasku tyhmäin suussa.
8 Axmağı tərifləmək Sapanda qoyulan daşa bənzəyir.
Yhtä kuin sitoisi kiven linkoon kiinni, on antaa kunniaa tyhmälle.
9 Sərxoş tikanlı budağı əlində tutduğu kimi Axmaq da məsəl çəkər.
Kuin ohdake, joka on osunut juopuneen käteen, on sananlasku tyhmäin suussa.
10 Axmağı, hər yoldan ötəni muzdla tutan Hamını yaralayan naşı oxatan kimidir.
Kuin jousimies, joka kaikkia haavoittaa, on se, joka tyhmän pestaa, kulkureita pestaa.
11 Hansı axmaq öz səfehliyini təkrarlayırsa, Qusduğuna qayıdan itə oxşayır.
Kuin koira, joka palajaa oksennuksilleen, on tyhmä, joka yhä uusii hulluuksiansa.
12 Öz gözündə hikmətli sayılanı görmüsənmi? Axmağa ondan artıq ümid var.
Näet miehen, viisaan omissa silmissään-enemmän on toivoa tyhmästä kuin hänestä.
13 Tənbəl deyər: «Yolda aslan var, Şir küçələri dolanır».
Laiska sanoo: "Tuolla tiellä on leijona, jalopeura torien vaiheilla".
14 Qapı öz oxu üstündə necə fırlanırsa, Tənbəl də yatağında elə fırlanır.
Ovi saranoillaan kääntyilee, laiska vuoteellansa.
15 Tənbəl əlini qabda olana batırar, Ağzına aparmağa ərinər.
Laiska pistää kätensä vatiin; ei viitsi sitä viedä suuhunsa jälleen.
16 Tənbəl öz gözündə Ağıllı cavab verən yeddi nəfərdən də çox hikmətli görünər.
Laiska on omissa silmissään viisaampi kuin seitsemän, jotka vastaavat taitavasti.
17 Ona aid olmayan münaqişəyə qarışan Elə bil küçədəki iti qulaqlarından tutur.
Kulkukoiraa korviin tarttuu se, joka syrjäisten riidasta suuttuu.
18 Odlu, öldürücü oxlar atan dəli necədirsə,
Kuin mieletön, joka ammuskelee tulisia surmannuolia,
19 Qonşusunu aldadıb «zarafat etdim» deyən də elədir.
on mies, joka pettää lähimmäisensä ja sanoo: "Leikillähän minä sen tein".
20 Odun qurtaranda ocaq sönər, Qeybətçi olmayan yerdə dava bitər.
Halkojen loppuessa sammuu tuli, ja panettelijan poistuessa taukoaa tora.
21 Necə ki kömür köz salar, odun alışar, Davakar adam da münaqişəni bu cür alovlandırar.
Hehkuksi hiilet, tuleksi halot, riidan lietsomiseksi toraisa mies.
22 Qeybətçinin sözləri şirin tikələrə bənzər, Mədənin ən dərin yerlərinə düşər.
Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
23 Hərarətli dili, şər dolu ürəyi olan insan Gümüşü suya çəkilmiş saxsı qaba oxşayır.
Kuin hopeasilaus saviastian pinnalla ovat hehkuvat huulet ja paha sydän.
24 Düşmən kinini dili altında gizlədər, Qəlbində hiyləsini saxlar.
Vihamies teeskentelee huulillaan, mutta hautoo petosta sydämessänsä.
25 Onun mehriban danışığına inanma, Qəlbinə yeddi cür iyrənclik doldurub.
Jos hän muuttaa suloiseksi äänensä, älä häntä usko, sillä seitsemän kauhistusta hänellä on sydämessä.
26 Nifrətini fırıldaqla gizlətsə də, Şəri camaat qarşısında üzə çıxar.
Vihamielisyys kätkeytyy kavalasti, mutta seurakunnan kokouksessa sen pahuus paljastuu.
27 Quyu qazan özü quyuya düşər, Daş isə onu yuvarlayanın üstünə gələr.
Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka kiveä vierittää, sen päälle se takaisin vyörähtää.
28 Yalan danışan dil sancdığı adamlara nifrətini göstərər, Yaltaqlanan ağız hər yanı xarabaya çevirər.
Valheellinen kieli vihaa omia ruhjomiansa, ja liukas suu saa turmiota aikaan.
