Süleymanin Məsəlləri 17
1 Quru bir loğması olan dinc ev Münaqişəli olan, ziyafət dolu evdən yaxşıdır.
Parempi kuiva kannikka rauhassa kuin talon täysi uhripaistia riidassa.
2 Ağıllı nökər adbatıran oğlun ağası olar, Qardaşlar arasında miras payı alar.
Taitava palvelija hallitsee kunnotonta poikaa ja pääsee perinnönjaolle veljesten rinnalla.
3 Qızıl-gümüş isti kürədə yoxlanar, Rəbb isə ürəyi araşdırar.
Hopealle sulatin, kullalle uuni, mutta sydämet koettelee Herra.
4 Pis adamın diqqəti şər ağızdadır, Yalançı fitnəkarın sözlərinə qulaq asır.
Paha kuuntelee häijyjä huulia, petollisuus kuulee pahoja kieliä.
5 Yoxsula rişxənd edən Yaradanına xor baxır, Başqasının bəlasına sevinən cəzasız qalmır.
Joka köyhää pilkkaa, se herjaa hänen luojaansa; joka toisen onnettomuudesta iloitsee, ei jää rankaisematta.
6 Nəvələr ahılların tacıdır, Oğulların şərəfi atalarıdır.
Vanhusten kruunu ovat lastenlapset, ja isät ovat lasten kunnia.
7 Sarsağa bəlağətli söz yaraşmadığı kimi Əsilzadəyə də yalançı dil yaraşmaz.
Ei sovi houkalle ylevä puhe, saati sitten ruhtinaalle valhe.
8 Rüşvət verənin gözündə rüşvət bir tilsimdir, Çünki hansı tərəfə getsə, uğur gətirir.
Lahjus on käyttäjänsä silmissä kallis kivi: mihin vain hän kääntyy, hän menestyy.
9 Günahı örtən məhəbbət axtarar, Sözgəzdirən əziz dostları ayırar.
Joka rikkeen peittää, se rakkautta harrastaa; mutta joka asioita kaivelee, se erottaa ystävykset.
10 Qanan insan üçün bir irad Axmağa vurulan yüz zərbədən də artıq təsir edir.
Nuhde pystyy paremmin ymmärtäväiseen kuin sata lyöntiä tyhmään.
11 Pis insan ancaq üsyankarlıq axtarar, Onun əleyhinə qəddar qasid göndərilər.
Pelkkää onnettomuutta hankkii kapinoitsija, mutta häntä vastaan lähetetään armoton sanansaattaja.
12 Balalarını itirmiş bir ayıya rast gəlmək Səfahətə batmış axmaqla rastlaşmaqdan yaxşıdır.
Kohdatkoon miestä karhu, jolta on riistetty poikaset, mutta älköön tyhmä hulluudessansa.
13 Kim yaxşılıq əvəzinə pislik etsə, Evindən pislik ayrılmaz.
Joka hyvän pahalla palkitsee, sen kodista ei onnettomuus väisty.
14 Davanın başlanması su bəndinin açılmasına bənzər, Dava başlanmamış münaqişəni tərk et.
Alottaa tora on päästää vedet valloilleen; herkeä, ennenkuin riita syttyy.
15 Şərə haqq vermək, salehi məhkum etmək – Hər ikisi Rəbdə ikrah yaradır.
Syyllisen syyttömäksi ja syyttömän syylliseksi tekijä ovat kumpikin Herralle kauhistus.
16 Axmaq hikmət qazanmaq istəməz, Bunun üçün pul sərf etmək fayda verməz.
Mitä hyötyä on rahasta tyhmän käsissä? Viisauden hankkimiseen ei ole ymmärrystä.
17 Dost hər zaman sevər, Qardaş dar gün üçün doğular.
Ystävä rakastaa ainiaan ja veli syntyy varaksi hädässä.
18 Qanmaz başqası ilə əlbir olar, O, qonşusuna zamin durar.
Mieltä vailla on mies, joka kättä lyöpi, joka menee toista takaamaan.
19 İtaətsizliyi sevən münaqişəni sevər, Qapısını ucaldan əcəlini səslər.
Joka toraa rakastaa, se rikkomusta rakastaa; joka ovensa korottaa, se hankkii kukistumistaan.
20 Əyri ürəkli xeyir tapmaz, Hiyləgər dilli insanı bəlaya salar.
Väärämielinen ei onnea löydä, ja kavalakielinen suistuu onnettomuuteen.
21 Axmağın atası dərdə düşər, Sarsağın atasının sevinci itər.
Tyhmä on murheeksi siittäjällensä, ja houkan isä on iloa vailla.
22 Ürək sevinci can üçün ən yaxşı məlhəmdir, Könlün sınması sümükləri qurudar.
Terveydeksi on iloinen sydän, mutta murtunut mieli kuivuttaa luut.
23 Şər qoltuğuna rüşvət götürər ki, Ədalət yollarını pozsun.
Jumalaton ottaa lahjuksen vastaan toisen povelta vääristääksensä oikeuden tiet.
24 Qanan adam hikmətə baxar, Axmağın gözləri dünyanın o tayını axtarar.
Ymmärtäväisellä on viisaus kasvojensa edessä, mutta tyhmän silmät kiertävät maailman rantaa.
25 Axmaq oğul atasına qəm-kədər verər, Onu doğan anasını qubarladar.
Tyhmä poika on isällensä suruksi ja synnyttäjällensä mielihaikeaksi.
26 Saleh insanı cərimə etmək yaxşı deyil, Əsilzadəni düzlüyünə görə döymək yaxşı deyil.
Paha jo sekin, jos syytöntä sakotetaan; kovin kohtuutonta, jos jaloja lyödään.
27 Çoxbilən az danışar, Müdrik həlimlik ruhunda olar.
Joka hillitsee sanansa, on taitava, ja mielensä malttava on ymmärtäväinen mies.
28 Səfeh belə, sakit dayansa, hikmətli hesab edilər, Ağzını yumsa, dərrakəli görünər.
Hullukin käy viisaasta, jos vaiti on; joka huulensa sulkee, on ymmärtäväinen.
