Süleymanin Məsəlləri 16
1 Ürəyin fikirləri insandan, Dilin cavabı isə Rəbdəndir.
Ihminen aikoo sydämessänsä; vaan Herralta tulee kielen vastaus.
2 İnsanın bütün yolları öz gözündə təmiz sayılar, Lakin Rəbb ürəkləri yoxlar.
Jokaisen mielestä on hänen tiensä puhdas; mutta Herra tutkistelee sydämet.
3 Görəcəyin işləri Rəbbə ver, Onda niyyətlərin yerinə yetər.
Anna Herran haltuun sinun työs, niin sinun aivoitukses menestyy.
4 Rəbb hər şeyi məqsədinə müvafiq yaradıb, O, pis insanı bəla günü üçün yaradıb.
Herra tekee kaikki itse tähtensä, niin myös jumalattoman pahaksi päiväksi.
5 Rəbb qəlbi təkəbbürlülərdən ikrah edər, Doğrudan da, onlar cəzasız qalmaz.
Jokainen ylpiä on Herralle kauhistus, ja ei pääse rankaisematta, ehkä he kaikki yhtä pitäisivät.
6 Xeyirxahlıq və sədaqət hər təqsiri kəffarə edər, İnsan Rəbb qorxusuna görə pislikdən dönər.
Laupiuden ja totuuden kautta pahateko sovitetaan, ja Herran pelvolla paha vältetään.
7 Rəbb insanın həyatından razı qaldısa, Düşmənlərini belə, onunla barışdırar.
Jos jonkun tiet ovat Herralle kelvolliset, niin hän myös kääntää hänen vihamiehensä rauhaan.
8 Salehliklə qazanılan az şey Haqsız yolla olan bol gəlirdən yaxşıdır.
Parempi on vähä vanhurskaudessa, kuin suuri saalis vääryydessä.
9 İnsan ürəyində özü üçün yol qurar, Amma Rəbbin verdiyi istiqamətlə addımlar.
Ihmisen sydän aikoo tiensä; vaan Herra johdattaa hänen käymisensä.
10 Padşah uzaqgörənliklə dilindən sözlər çıxarar, Qoy onda məhkəmədə ədalətdən yan keçməsin.
Ennustus on kuninkaan huulissa: ei hänen suunsa puhu tuomiossa väärin.
11 Rəbb düzgün tərəzi və çəkini tələb edər, O, torbadakı hər çəki daşını müəyyən edər.
Oikia puntari ja vaaka on Herralta, ja kaikki painokivet kukkarossa ovat hänen tekoansa.
12 Şər iş görmək padşahlarda ikrah yaradar, Çünki salehliklə taxtlar möhkəm olar.
Kuninkaan edessä on kauhistus väärin tehdä; sillä vanhurskaudella istuin vahvistetaan.
13 Saleh adamın dili padşahları razı salar, Onlar düz danışanı sevər.
Oikia neuvo on kuninkaalle otollinen; ja joka oikein puhuu, häntä rakastetaan.
14 Padşahın hiddəti ölüm elçisidir, Amma hikmətli insan bu hiddəti yatırar.
Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja; ja viisas mies lepyttää hänen.
15 Padşahın üzü nuranidirsə, demək, həyat var, Razılığı yaz yağışı gətirən buluda oxşar.
Kuin kuninkaan kasvo on leppyinen, siinä on elämä, ja hänen armonsa on niinkuin hiljainen sade.
16 Qızıldan çox hikmət qazanmaq yaxşıdır, Gümüşü yox, idrakı yığmaq üstün tutular.
Ota viisautta tykös, sillä se on parempi kultaa: ja saada ymmärrystä on kalliimpi hopiaa.
17 Əməlisalehlər pislikdən dönmək yolunu tutar, Yoluna diqqət edən canını qoruyar.
Siviän tiet välttävät pahaa, ja joka sielunsa varjelee, se tiestänsä ottaa vaarin.
18 Əcəldən əvvəl təkəbbür gələr, Fəlakətdən əvvəl lovğalıq ruhu gələr.
Joka alennetaan, se ensisti tulee ylpiäksi; ja ylpeys on aina lankeemuksen edellä.
19 Məzlumlar arasında sadə qəlbli olmaq Təkəbbürlülərlə talan malı bölüşdürməkdən yaxşıdır.
Parempi on nöyränä olla siveiden kanssa, kuin jakaa suurta saalista ylpeiden kanssa.
20 Sözdən hikmət alan xeyir tapar, Rəbbə güvənən insan nə bəxtiyardır!
Joka jonkun asian viisaasti alkaa, hän löytää onnen; ja se on autuas, joka luottaa Herraan.
21 Qəlbində hikmət olan dərrakəli adlanar, Şirin dilli olan müdrikliyi artırar.
Toimellinen mies ylistetään viisautensa tähden; ja suloinen puhe lisää oppia.
22 Ağıl insan üçün həyat çeşməsidir, Axmağa tərbiyə vermək səfehlikdir.
Viisaus on elämän lähde hänelle, joka sen saanut on, vaan tyhmäin oppi on hulluus.
23 Hikmətlinin ürəyi dilinə tərbiyə verir, Ağzındakı müdrik sözləri artıq edir.
Viisas sydän puhuu toimellisesti, ja hänen huulensa opettavat hyvin.
24 Xoş sözlər sanki pətəkdə baldır, Cana şirinlik, sümüklərə şəfadır.
Suloiset sanat ovat mesileipää; ne lohduttavat sielua, ja virvoittavat luut.
25 Yol var ki, insanın qarşısında düz görünür, Amma sonu ölümdür.
Monella on tie mielestänsä oikia, vaan se johdattaa viimein kuolemaan.
26 Əməkçi qarnı üçün zəhmət çəkir, Aclıq onu məcbur edir.
Moni tulee suureen vahinkoon oman suunsa kautta.
27 Yaramaz şər quyusu qazar, Dili alov kimi yandırıb-yaxar.
Jumalatoin ihminen kaivaa onnettomuutta, ja hänen suussansa palaa niinkuin tuli.
28 Hiyləgər adam dava yaradar, Qeybətçi əziz dostları ayırar.
Väärä ihminen saattaa riidan, ja panettelia tekee ruhtinaat eripuraisiksi.
29 Zorakı qonşularını aldadar, Onları yaxşı olmayan yola aparar.
Viekas ihminen houkuttelee lähimmäistänsä, ja johdattaa hänen pahalle tielle.
30 Niyyəti hiyləli olan göz vurar, Dodaq büzər, şər qurar.
Joka silmää iskee, ei se hyvää ajattele, ja joka huuliansa pureskelee, se pahaa matkaan saattaa.
31 Ağaran saçlar şərəf tacıdır, Salehlik yolunun qazancıdır.
Harmaat hiukset ovat kunnian kruunu, joka löydetään vanhurskauden tiellä.
32 İgid olmaqdan səbirli olmaq yaxşıdır, Nəfsə hakim olmaq şəhəri almaqdan üstündür.
Kärsivällinen on parempi kuin väkevä; ja joka hillitsee mielensä, on parempi, kuin se joka kaupungin voittaa.
33 Ətəyin üstünə püşk atılar, Amma hökm Rəbdən gələr.
Arpa heitetään syliin, vaan Herralta tulee kaikki sen meno.
