< Mərsiyələr 5 >
1 Ya Rəbb, başımıza gələni yada sal Gör bu xəcalətimizi, buna nəzər sal.
Muista, Herra, kuinka meille tapahtui: katso ja näe meidän ylönkatsettamme.
2 İrs torpağımız yadellilərin əlinə keçib, Evlərimiz əcnəbilərə verilib.
Meidän perintömme on muukalaisten osaksi tullut, ja huoneemme ulkonaisten omaksi.
3 Atalarımız öldü, yetim qaldıq, Analarımız dul qaldı.
Me olemme orvot ilman isää, ja äitimme ovat niinkuin lesket.
4 Suyumuzu pulla alıb içirik, Pulla odun almağa məcburuq.
Vettä, joka meidän omamme oli, me joimme rahalla, omat halot me ostimme hinnalla.
5 Bizi qovub başımızdan basırlar, Yorulmuşuq, bizi rahat qoymurlar.
kaulallamme me vaivaa kärsimme; ja ehkä me jo väsyneet olimme, ei kuitenkaan meille lepoa annettu.
6 Doyunca çörək yemək üçün Misirə, Aşşura əl açmışıq.
Meidän piti Egyptin ja Assyrian alle meitämme antaman, että me sittekin leipää ravinnoksemme saaneet olisimme.
7 Ata-babalarımız günah işlədərək keçib-getdi, Təqsirlərinin cəzası üstümüzə yükləndi.
Meidän isämme ovat syntiä tehneet, ja ei enään ole käsissä; ja meidän pitää heidän pahoja tekojansa nautitseman.
8 Qullar bizə hökmran olub, Bizi onların əlindən qurtaran yoxdur.
Orjat meitä vallitsevat; ja ei ole kenkään, joka meitä heidän käsistänsä pelastaa.
9 Çöldəki qılınca görə, Canımız bahasına çörək qazanırıq.
Meidän pitää hakeman leipämme hengen paolla, miekan edessä korvessa.
10 Aclıq bizi yandırıb-yaxdığına görə Dərimiz qaralıb, kürəyə bənzəyir.
Meidän ihomme on poltettu, niinkuin pätsissä, hirmuisen nälän tähden.
11 Sionda qadınlar, Yəhuda şəhərlərindəki bakirə qızlar zorlanır.
He ovat vaimot Zionissa raiskanneet ja neitseet Juudan kaupungeissa.
12 Başçılar əllərindən asılıb, Ağsaqqallar hörmətdən düşüb.
Ruhtinaat he ovat hirttäneet, ja vanhimpia ei he kunnioittaneet.
13 Məcburiyyət qarşısında cavanlar əl dəyirmanını çəkir, Oğlanlar odun yükləri altında səndələyir.
Nuorukaiset piti jauhaman, ja piskuisten täytyi puita kantaissansa kompastua.
14 Şəhər darvazasında ağsaqqallar oturmur, Gənclər çalğı alətlərində çalmır.
Vanhat puuttuivat porteista, ja nuorukaiset ei enään kanteletta soita.
15 Ürəyimizdən şadlıq çəkilib, Oyunlarımız yasa çevrilib.
Meidän sydämemme ilo loppui, meidän tanssimme on kääntynyt murheeksi.
16 Başımızın tacı düşüb, Vay halımıza! Çünki günah işlətmişik.
Meidän päästämme on kruunu pudonnut; voi nyt meitä, että me niin olemme syntiä tehneet!
17 Buna görə ürəklərimiz çəkilib, Gözlərimiz qaralıb,
Sentähden on myös sydämemme murheissansa; niiden tähden ovat meidän silmämme pimenneet;
18 Çünki Sion dağı viran qalıb, Üstündə tülkülər gəzib-dolaşır.
Zionin vuoren tähden, että se niin hävitetty on, että ketut hänessä juoksentelevat.
19 Sən isə, ya Rəbb, əbədi hökmransan, Nəsildən-nəslə qədər taxtında oturacaqsan.
Mutta sinä Herra, joka ijankaikkisesti olet, ja istuimes ijästä ikään!
20 Uzun zamandan bəri niyə bizi bu qədər tərk etmisən? Niyə bizi bu qədər uzun müddətə tərk etmisən?
Miksis meidät ijankaikkisesti unohdat, ja niin kauvan meitä peräti hylkäät?
21 Ya Rəbb, bizi Özünə qaytar, Təzədən əvvəlki günlərimizə qayıdaq!
Palauta, Herra, meitä jälleen sinun tykös, että me taas palaisimme; uudista meidän päivämme niinkuin ne alusta olivat.
22 Yoxsa hüzurundan bizi tamamilə atmısan, Bizə qarşı hədsiz qəzəblənmisən?
Oletkos meitä peräti heittänyt pois, ja sangen suuresti vihastunut meidän päällemme?