< Əyyub 41 >

1 Məgər sən Livyatanı qarmaqla çəkə bilərsənmi? Dilinə qaytan vura bilərsənmi?
Taidatkos vetää Leviatanin ongella, ja sitoa hänen kielensä nuoralla?
2 Burnuna ip taxa bilərsənmi? Qıra ilə çənəsini deşə bilərsənmi?
Taidatkos panna ongen hänen sierameensa, ja hänen leukaluunsa pistää naskalilla lävitse?
3 Sənə yalvarıb-yaxararmı, Səninlə şirin-şirin danışarmı?
Luuletkos, että hän sinua paljon rukoilee, ja liehakoitsee sinun edessäs?
4 Əbədi qulun olmaq üçün Səninlə əhd kəsərmi?
Luuletkos, että hän tekee liiton sinun kanssas, saadakses häntä alinomaiseksi orjakses?
5 Quşla oynadığın kimi onunla oynaya bilərsənmi? Boynuna ip bağlayıb onu qızların üçün apara bilərsənmi?
Taidatkos leikitä hänen kanssansa niinkuin linnun kanssa, eli sitoa hänen sinun piikais sekaan?
6 Məgər tacirlər onu alıb-satarlarmı? Aralarında bölə bilərlərmi?
Luuletkos hänen kumppaneilta leikattaman, jaettaa kauppamiehille.
7 Yabalarla dərisini, Balıqçı neştərləri ilə başını doldura bilərsənmi?
Taidatkos täyttää koko verkkohuoneen hänen nahallansa, eli kalamiesten kokkoin hänen päällänsä.
8 Əlini onun üstünə qoy, nə cəncələ düşəcəyini təsəvvür et, Onda bu işi bir daha görməzsən.
Koska sinä häneen rupeet kädelläs, niin muista, ettäs tulet sotaan, josta et sinä mitään voita.
9 Onu tutmaq ümidin boş istəkdir. Onun görkəmi adamı yıxmırmı?
Katso, hänen toivonsa pettää hänen; sillä koska hän hänen näkee, mukeltaneeko hän pois?
10 Onu oyatmaq üçün heç kimdə cəsarət yoxdur. Bəs Mənim qarşımda kim dayana bilər?
Ei ole niin rohkiaa, kuin tohtii hänen herättää: kuka siis seisoo minun edessäni?
11 Kim Mənə bir şey verib ki, ona geri qaytarım? Bax göylər altında hər şey Mənimdir.
Kuka on minulle jotakin ennen antanut, että minä sen hänelle maksaisin? Minun ovat kaikki, mitä kaikkein taivasten alla on.
12 Sözümü kəsməyib onun əzalarından, Möhkəm gücündən və gözəl görünüşündən deyəcəyəm.
Minun täytyy puhua kuinka suuri, kuinka väkevä ja kuinka kaunis hän on.
13 Üstündəki paltarı kim çıxara bilər? Qoşa cilovla kim ona yaxınlaşa bilər?
Kuka riisuu hänen vaatteensa? Kuka tohtii ruveta hänen hampaisiinsa?
14 Ağzının qapılarını kim aça bilər? Çünki damağındakı dişlər dəhşətlidir.
Kuka voi avata hänen leukaluunsa, jotka ovat hirmuiset hänen hammastensa ympäri?
15 Kürəyi nizamla düzülmüş qalxanlara oxşayır, Onlar bir-birinə möhkəm bağlanıb,
Hänen suomuksensa ovat pulskiat, kiinnitetyt toinen toiseensa, niinkuin sinetti.
16 Bir-birlərinə elə bağlanıb ki, Arasından hava keçməz.
Yksi on kiinni toisessa, niin ettei tuuli pääse lävitse.
17 Bir-birlərinə elə yapışıb ki, Birdir, ayrılmaz.
Ne ovat kiinni toinen toisessansa ja pysyvät yhdessä, ettei heitä taideta eroittaa.
18 Asqıranda od sıçrayır, Gözləri səhər işığı tək par-par yanır.
Hänen aivastamisestansa kiiltää valkeus, ja hänen silmänsä ovat niinkuin aamuruskon silmälaudat.
19 Ağzından alovlu məşəllər çıxır, Qığılcımlar saçılır.
Hänen sunstansa käyvät tulisoitot ulos, ja tuliset kipinät sinkoilevat.
20 Burnunun deşiklərindən tüstü çıxır, Elə bil qazan qaynayır, qamış yanır.
Hänen sieraimistansa käy ulos savu, niinkuin kiehuvasta padasta ja kattilasta.
21 Nəfəsindən kömürlər közərir, Ağzından alov çıxır.
Hänen henkensä on niinkuin tulinen hiili, ja hänen suustansa käy liekki ulos.
22 Boynunda qüvvət yaşayır, Qabağında dəhşət oynayır.
Hänen kaulansa on vahva; ja se on hänen ilonsa, kuin hän tekee jotakin vahinkoa.
23 Ətinin qatları bir-birinə bitişib, Oradan tərpənə bilməz, üstünə bərk yapışıb.
Hänen lihansa jäsenet ovat kiinni toinen toisessansa, ne ovat hänessä kiinni, ettei hän liikuteta.
24 Ürəyi daş kimi möhkəmdir, Dəyirmanın alt daşı kimi bərkdir.
Hänen sydämensä on kova niinkuin kivi, ja niin vahva kuin alimmainen myllyn kivi.
25 Qalxanda güclülər lərzəyə gəlir, Qorxub ürəkləri gedir.
Kuin hän korottaa itsensä, niin väkevät peljästyvät; kuin hän joutuu edes, niin ei siellä armoa ole.
26 Üstünə qılınc çəkməyin faydasızdır, Nizə, tir, mizraqdan kar aşmır.
Jos hänen tykönsä mennään miekalla eli keihäällä, aseilla eli haarniskoilla, niin ei hän itsiänsä liikuta.
27 Dəmiri saman çöpü, Tuncu çürük odun sayır.
Ei hän rautaa tottele enempi kuin kortta, eikä vaskea enempi kuin lahopuuta.
28 O, oxlardan qaçmır, Sapanddan daş atsan, elə bilər ki, çöpdür.
Ei häntä nuolet karkota, ja linkokivet ovat hänelle niinkuin akanat.
29 Dəyənəkləri küləş qırıntısı sanır, Mizraqın vıyıltısına gülür.
Vasara on hänen edssänsä niinkuin korsi; hän pilkkaa liehuvia keihäitä.
30 Qarnının altı sərt saxsıya oxşayır, Palçıq üstə vəl kimi iz qoyur.
Ja hän taitaa maata terävällä kivellä, hän makaa terävällä niinkuin sontatunkiolla.
31 Dərin suları bir qazan kimi qaynadır, Dənizi ətir küpünə döndərir,
Hän saattaa syvän meren kiehumaan niinkuin padan, ja liikuttaa yhteen niinkuin voiteen.
32 Arxasınca parlaq bir iz buraxır, İnsan bu dərinliyi ağaran saça oxşadır.
Hänen jälkeensä polku valkenee; hän tekee syvyydet sangen harmaaksi.
33 Yer üzündə misli-bərabəri yoxdur, Qorxu bilməyən məxluqdur.
Ei ole maalla hänen vertaistansa; hän on tehty pelkäämättömäksi.
34 Hər lovğalanana xor baxır, Bütün məğrur heyvanların hakimidir».
Hän katsoo kaikki korkiat ylön; hän on kaikkein ylpeiden kuningas.

< Əyyub 41 >