< Əyyub 39 >

1 Dağ keçilərinin nə vaxt doğduğunu bilirsənmi? Maralların balalamasının vaxtını sən gözləyirsənmi?
Tiedätkös, koska metsävuohet poikivat, eli oletkos havainnut peurat käyvän tiineenä?
2 Onlar boğaz olanda ayını-gününü sən sayırsanmı? Nə vaxt doğacaqlarını bilirsənmi?
Oletkos lukenut heidän kuukautensa, koska ne täydellänsä ovat? eli tiedätkös ajan, koska he poikivat?
3 Diz çöküb balalarını doğar, Ağrılardan qurtarar.
He kumartavat heitänsä poikiessansa, ja ajavat sen pois, josta heillä kipu on.
4 Balaları çöldə böyüyüb güc alar, Gedər, geri qayıtmaz.
Heidän poikansa vahvistuvat ja kasvavat jyvistä: ne menevät ulos, ja ei palaja heidän tykönsä.
5 Kim vəhşi eşşəyi azad buraxdı? Kim onun iplərini açdı?
Kuka on metsä-aasin antanut niin vapaana käydä? kuka on metsä-aasin siteen päästänyt?
6 Ona çölləri məskən verdim, Şoran düzləri ona yurd etdim.
Jolle minä olen erämaan huoneeksi antanut ja korven asuinsiaksi.
7 O, şəhərdəki izdihama gülər, Sahibinin hay-küyünü eşitməz.
Hän katsoo ylön kaupungin pauhinaa: vartian huutoa ei hän kuule.
8 Təpələri dolaşıb otlar, Yaşıllığı axtarar.
Hän katsoo vuorella laiduntansa, ja etsii kussa viheriäistä on.
9 Çöl öküzü sənə xidmət etmək istəyərmi? Gecəni sənin axurunda keçirərmi?
Luuletkos yksisarvisen palvelevan sinuas, ja makaavan yötä sinun seimelläs?
10 Kotan sürsün deyə onu boyunduruğa sala bilərsənmi? Ardınca dərələrdə şırım aça bilərmi?
Taidatkos sitoa yksisarvisen vaolle köydellä, niin että hän kiskois ketoa laaksossa sinun perässäs?
11 Onun hədsiz gücünə bel bağlaya bilərsənmi? Ona ağır iş gördürə bilərsənmi?
Taidatkos sinus luottaa häneen, ehkä hän paljon voi, ja jättää työs hänen haltuunsa?
12 Çöl öküzünə etibar edə bilərsən ki, Əkininin məhsulunu daşısın, Onu xırmanına yığsın?
Uskotkos hänen siemenes kotia tuovan, ja riihees kokoovan?
13 Dəvəquşu qanadını sevinclə çırpar, Amma onun qanadı nə leyləyin qanadları ilə, Nə də ki pərləri ilə müqayisə olunur.
Ovatko riikinkukkoin sulat kauniimmat kuin nälkäkurjen sulat?
14 Yerdə yumurtalayır, Onları toz-torpaq üstündə qızdırır.
Joka munansa jättää maahan, ja antaa maan lämpimän hautoa niitä.
15 Yadından çıxarır ki, yumurtalar ayaq altında sınır, Çöl heyvanlarının ayağı altında qalır.
Hän unohtaa ne tallattavan, ja että peto kedolla ne rikkois.
16 Balaları ilə elə sərt rəftar edir ki, Elə bil özününkü deyil, Çəkdiyi zəhmətin boşa getməsindən narahat olmaz.
Hän on niin kova poikiansa vastaan, kuin ei ne hänen olisikaan: Ei hän tottele turhaan työtä tehdä.
17 Çünki Allah ona müdriklik verməyib, Ona dərrakə bəxş etməyib.
Sillä Jumala on häneltä taidon ottanut pois, ja ei ole antanut hänelle ymmärrystä.
18 Qaçmaq üçün yenə qanad açanda Ata və atlıya gülər.
Kuin hän ylentää itsensä korkeuteen, nauraa hän hevosta ja miestä.
19 Ata güc verən sənsənmi? Boynuna yalı qoyan sənsənmi?
Taidatkos antaa hevoselle väen, eli taidatkos kaunistaa hänen kaulansa hirnumisella?
20 Onu çəyirtkə kimi tullandıran sənsənmi? Onun təmtəraqlı kişnəməsi xof salır.
Taidatkos peljättää hänen niinkuin heinäsirkan? peljättävä on hänen sieramiensa päristys.
21 Dərələrə ayağını bərk vurur, Öz qüvvəsi ilə sevinib-coşur, Silahlıların qabağına çıxır.
Hän kaivaa maata kavioillansa, on riemuinen väkevyydessänsä, ja menee sota-aseita vastaan.
22 Qorxuya gülər, heç bir şeydən çəkinməz, Qılınc qarşısında ayağını geri çəkməz.
Hän nauraa pelkoa ja ei hämmästy, eikä pakene miekkaa.
23 Onun üstündə oxdan cingildəyir, Parlaq nizə və mizraq şimşək tək keçir.
Ehkä vielä viini kalisis häntä vastaan, ja keihäät ja kilvet välkkyisivät;
24 Coşanda qəzəblənib yeri-yurdu qapır, Şeypur çalınan kimi yerindən dik atılır.
Hän korskuu, pudistelee ja kaivaa maata, ja ei tottele vasikitorven helinää.
25 Şeypur çalınanda “hiaaa!” deyib kişnəyir, Döyüş qoxusunu, sərkərdələrin gurlayan səsini, Döyüşün nərəsini uzaqdan hiss edir.
Kuin vaskitorvi heliästi soi, luihkaa hän: hui, ja haastaa sodan taampaa, niin myös päämiesten huudon ja riemun.
26 Məgər qırğı sənin dərrakənləmi uçur, Cənuba tərəf qanad açır?
Lentääkö haukka sinun ymmärryksestäs, ja hajoittaa siipensä etelään käsin?
27 Məgər qartal sənin əmrinləmi göyə qalxır, Uca yerlərdə özünə yuva qurur?
Lentääkö kotka sinun kädestäs niin korkialle, että hän tekee pesänsä korkeuteen?
28 Sıldırım qayalarda yaşayır, Şiş uclu qayalarda məskən salır.
Hän asuu vuorilla ja yöttelee vuorten kukkuloilla ja vahvoissa paikoissa.
29 Oradan şikarını axtarır, Gözləri onları uzaqdan görür.
Sieltä hän katsoo ruan perään, ja hänen silmänsä näkevät kauvas.
30 Onun balaları qanla qidalanır, Harada leş olsa, o da oradadır».
Hänen poikansa särpävät verta; ja kussa raato on, siellä myös hän on.

< Əyyub 39 >