Əyyub 30
1 Amma indi yaşca məndən kiçiklər Mənə lağ edirlər. Vaxtı ilə atalarını heç bir işə layiq görməzdim, Sürümün itlərinin yanına belə, qoymazdım.
"Mutta nyt nauravat minua elinpäiviltään nuoremmat, joiden isiä minä pidin liian halpoina pantaviksi paimenkoiraini pariin.
2 Çünki taqətdən düşmüşdülər, Biləklərinin gücü getmişdi, Heç biri işimə yaramırdı.
Ja mitäpä hyödyttäisi minua heidän kättensä voima, koska heidän nuoruutensa tarmon on vienyt
3 Onlar yoxsulluqdan, aclıqdan zəifləmişdi, Gecələr çöl-biyabanda bitki kökü gəmirirdi.
puute ja kova nälänhätä! He kaluavat kuivaa maata, jo ennestään autiota erämaata;
4 Kollardan duzlu bitkilər toplayırdılar, Süpürgə kollarının köklərini yeyirdilər.
he poimivat suolaheiniä pensaiden ympäriltä, ja heidän ruokanaan ovat kinsteripensaan juuret.
5 Xalq arasından qovulurdular, Üstlərinə elə çığırırdılar ki, Elə bil ki oğrudurlar.
Heidät karkoitetaan ihmisten parista; heitä vastaan nostetaan hälytys niinkuin varasta vastaan.
6 Vadi yataqlarında, yerin dəliklərində, Qaya ovuqlarında yaşayırdılar.
Heidän on asuttava kaameissa rotkoissa, maakoloissa ja kallioluolissa.
7 Kollar arasında bağırırdılar, Qara tikan kolu altında daldalanırdılar.
Pensaiden keskellä he ulisevat, nokkospehkojen suojaan he sulloutuvat-
8 Axmaqların, adsız-sansız insanların övladlarıdır, Ölkədən qovulmuşdular.
nuo houkkioiden ja kunniattomain sikiöt, jotka on hosuttu maasta pois.
9 İndisə dillərində dastan olmuşam, Ağızlarında məsəl olmuşam.
Heille minä olen nyt tullut pilkkalauluksi, olen heidän jutuksensa joutunut;
10 İkrah edərək məndən gen dayanırlar, Hətta üzümə tüpürməkdən çəkinmirlər.
he inhoavat minua, väistyvät minusta kauas eivätkä häikäile sylkeä silmilleni.
11 Çünki Allah kamanımın ipini boşaltdı, Məni zəlil elədi. Ona görə onlar gözümün qabağındaca Cilovlarını çıxarıb atdılar.
Sillä Jumala on höllentänyt jouseni jänteen ja nöyryyttänyt minut, eivätkä he enää suista julkeuttaan minun edessäni.
12 Bu avara gənclər sağ tərəfimdən çıxır, Ayaqlarımı büdrədir, Mənə qarşı torpaq qalağı düzəldir.
Oikealta puoleltani nousee tuo sikiöparvi; he lyövät jalat altani ja luovat turmateitänsä minua vastaan.
13 Yolumu bərbad etdilər, Onlara dəstək verən olmasa da, Məni yox etməyə çalışırlar.
He hävittävät minun polkuni, ovat apuna minua tuhottaessa, vaikka itse ovat ilman auttajaa;
14 Sanki geniş dəliklərdən keçib Viranəlikdən üstümə yuvarlanırlar.
niinkuin leveästä muurinaukosta he tulevat, raunioiden alta he vyöryvät esiin.
15 Dəhşətlər üstümə doldu, Şərəfimi yel tək sovurdu, Xoşbəxtliyim bulud kimi keçib getdi.
Kauhut ovat kääntyneet minua vastaan; niinkuin tuuli sinä pyyhkäiset pois minun arvoni, ja minun onneni katoaa niinkuin pilvi.
16 İndi canım taqətdən düşdü, Dar günlər məndən bərk yapışdı.
Ja nyt minun sieluni vuotaa tyhjiin, kurjuuden päivät ovat saavuttaneet minut.
17 Gecələr sümüklərim sızıldayır, Canımı gəmirən ağrılar dayanmır.
Yö kaivaa luut minun ruumiistani, ja kalvavat tuskani eivät lepää.
18 Allah paltarı zorla əynimdən çıxarır, Məndən cübbəmin yaxası kimi yapışır.
Kaikkivallan voimasta on minun verhoni muodottomaksi muuttunut: se kiristyy ympärilleni niinkuin ihokkaani pääntie.
19 Məni lilə batırır, Toza, külə dönmüşəm.
Hän on heittänyt minut lokaan, ja minä olen tullut tomun ja tuhan kaltaiseksi.
20 Sənə yalvarıram, cavab vermirsən, Ayağa qalxmağıma göz qoyursan.
Minä huudan sinua, mutta sinä et vastaa minulle; minä seison tässä, mutta sinä vain tuijotat minuun.
21 Mənə qarşı rəhmsizsən, Güclü əllərinlə məni əzirsən.
Sinä muutut tylyksi minulle, vainoat minua väkevällä kädelläsi.
22 Məni qaldırıb yel üstünə mindirirsən, Fırtına içinə salıb məni darmadağın edirsən.
Sinä kohotat minut myrskytuuleen, kiidätät minut menemään ja annat minun menehtyä rajuilman pauhinassa.
23 Bilirəm, məni ölümə, Bütün ömür sürənlər üçün təyin olunan son mənzilə aparacaqsan.
Niin, minä tiedän: sinä viet minua kohti kuolemaa, majaan, kunne kaikki elävä kokoontuu.
24 Yıxılana əl qaldırmaq olmaz, Bəlaya düşənin harayına çatan yoxdur.
Mutta eikö saisi hukkuessaan kättänsä ojentaa tahi onnettomuudessa apua huutaa?
25 Məgər dara düşənlər üçün ağlamırdımmı? Yoxsulların halına yanmırdımmı?
Vai enkö minä itkenyt kovaosaisen kohtaloa, eikö sieluni säälinyt köyhää?
26 Mən yaxşılıq gözlədim, yamanlıq gəldi, Mən işıq umarkən qaranlıq gəldi.
Niin, minä odotin onnea, mutta tuli onnettomuus; minä vartosin valoa, mutta tuli pimeys.
27 Ürəyim çırpınır, rahatlığı yoxdur, Ağır günlər qarşımı kəsdi.
Sisukseni kuohuvat lakkaamatta, kurjuuden päivät ovat kohdanneet minut.
28 Yoxdur bir işıq ucu, qarala-qarala gəzirəm, Camaat arasında durub fəryad edirəm.
Minä käyn murheasussa, ilman päivänpaistetta; minä nousen ja huudan väkijoukossa.
29 Çaqqallara qardaş oldum, Bayquşlara yoldaş oldum.
Minusta on tullut aavikkosutten veli ja kamelikurkien kumppani.
30 Qaralan dərim soyulur, Qızdırmadan sümüklərim yanır.
Minun nahkani on mustunut ja lähtee päältäni, ja luuni ovat kuumuuden polttamat.
31 Liram yas tutub nalə çəkir, Tütəyim zar-zar inləyir.
Niin muuttui kanteleeni soitto valitukseksi ja huiluni sävel itkun ääneksi."
