Markos 3
1 Yisa kuru a pira nan nya kuti Nlira kudya, umon unan kotun ncara yita nan nye.
Kapernaumissa ollessaan Jeesus meni taas synagogaan. Hän näki siellä miehen, jonka toinen käsi oli halvaantunut.
2 Idinaghe iyizi iyene sa aba shinu ninghe liri na Sabbath. Iwadin pizuru finu nliru fo na iba seghe nin tånu.
Koska oli sapatti, Jeesuksen vastutajat seurasivat tarkasti hänen liikkeitään. Parantaisiko hän miehen käden? Jos hän sen tekisi, he nostaisivat syytteen häntä vastaan.
3 Yisa woro unan kotun chare, ''Fita u yisin kitik mine,''
Jeesus pyysi miestä tulemaan seurakunnan eteen.
4 A nin woro nanite, ''uchau nworu isu katwa ma gegeme liri na Sabbathe sa kananzang; isun ulaiya sa imolu?'' Itunna iso tik.
Sitten hän kääntyi niihin päin, jotka vihasivat häntä, ja kysyi: »Onko hyvän tekeminen sallittua sapattina? Vai pahaako silloin pitäisi tehdä? Onko tämä päivä annettu meille elämän pelastamista vai tuhoamista varten?» Kukaan ei vastannut.
5 A gitirno ayenje nani vat nin tinanayi, bari ngbas nibinayi mine, aworon nnite, “Nakpa uchara fe.” A nakpa unin Yisa tunna akurtuno uni uchine.
Jeesus katsoi tuimasti ympärilleen, sillä hän oli pahoillaan nähdessään, miten vähän he välittivät ihmisen hädästä. Jeesus sanoi miehelle: »Ojenna kätesi!» Mies teki niin, ja hetkessä hänen kätensä tuli terveeksi.
6 A Farisawa nuzu deidei isu uzuru nan na Horidiyawa, i tere tinu mine urum, inan se libau nmolughe.
Fariseukset lähtivät kiireesti ulos ja kokoontuivat yhdessä herodilaisten kanssa suunnittelemaan Jeesuksen surmaamista.
7 Yisa tunna a gya nin nono katwa me udu kurawa. Ligozin nanit gbardang dofino unuzun nan nya Galili nin Yahudiya,
Sillä aikaa Jeesus ja hänen oppilaansa olivat menneet järvenrantaan. Heitä seurasi suuri ihmisjoukko. Kuulijoita oli tullut kaikkialta Galileasta, Juudeasta,
8 nin nuzun nan nya Urushalima, Idumiya udu duru nbun urdun udu kusarin Tayar nin Sidon. Ligozin nanit lanza vat imon ile na awa din sue, itunna ida kitime.
Jerusalemista, Idumeasta, Jordanin itäpuolelta ja jopa Tyyrosta ja Siidonista saakka. Uutinen Jeesuksen tekemistä ihmeistä oli kiirinyt kaikkialle, ja ihmiset tulivat nyt nähdäkseen hänet omin silmin.
9 A woro nanan katwa me iceo uzirgin nmyene susut, bara ligozi nanite wa pardizughe kang, bari gbardang mine, iwa masin nafo ima turunghe.
Jeesus neuvoi oppilaitaan pitämään varalla venettä, johon hän voisi vetäytyä, jos rannalla tungeksiva ihmisjoukko alkaisi liiaksi ahdistaa häntä.
10 Ashino nin nanit kang, gbardang nale na iwa di nin tikonu ngangang wa din shò nati nwo ise ududughe.
Hän oli tehnyt tuona päivänä monta parantamisihmettä, ja siksi suuri joukko sairaita pyrki häntä lähelle voidakseen edes koskettaa häntä.
11 Kubi ko na anan na gbergenu wa yeneghe, nò kutein nbun me nin kuchulu, iworo, “Fe Gono Kutellẹri.”
Ja kun pahan hengen vallassa olevat saivat hänet näkyviinsä, he kaatuivat maahan Jeesuksen eteen ja alkoivat huutaa: »Sinä olet Jumalan Poika!»
12 A kpada ani kang nin likara yeje iwa tinani anit yinighe.
Mutta Jeesus varoitti ankarasti heitä paljastamasta häntä.
13 A ghana kitene likup, anin yichila ale na adin nin suwe itunna ida kitime.
Myöhemmin Jeesus meni vuorille. Muutamia seurassaan olevia miehiä hän pyysi tulemaan perässä.
14 A fere likure nin nan waba (ale na awa ninani lisa, nono kadura), bara inan so nin ghe ligowe anan tuzo nani udun di sun wazi,
Hän valitsi heistä kaksitoista vakituisiksi seuralaisikseen – julistamaan Jumalan hyvää uutista
15 inan se likaran nnutuzunu na gbergenu.
ja vapauttamaan ihmisiä demonien vallasta.
16 A fere likure nin nan waba: Simon anaghe lisa Bitrus;
Ne kaksitoista olivat: Simon (jolle hän antoi nimen Pietari),
17 Yakubu usaun Zabedi, nin Yuhana gwanan Yakubu (alenge na awa ni nani lisa Boanerges, watu nonon ntutuzu);
Jaakob ja Johannes (Sebedeuksen pojat, joita hän kutsui »Ukkosenjylinän pojiksi»),
18 nin Anderawus, Filibus, Bartalamawus, Matiyu, Toma, Yakub usaun Alfiyus, Taddawus, Simon Zelotu,
Andreas, Filippus, Bartolomeus, Matteus, Tuomas, Jaakob (Alfeuksen poika), Taddeus, Simon (vastarintaliikkeen jäsen, joka ajoi Rooman hallituksen väkivaltaista kumoamista)
19 nin Yahuda Iskariyoti ule na aba lewughe.
ja Juudas Iskariot (joka myöhemmin kavalsi Jeesuksen).
20 A tunna a gya udu kilari, ligozin nanite zuro gbardang tutung na ise kubi nli nimonli wang ba.
Kun Jeesus palasi majapaikkaansa, ihmisjoukko alkoi jälleen kokoontua. Pian avunpyytäjiä oli niin paljon, ettei hänellä ollut aikaa edes syödä.
21 Na anan game nlanza ubelenghe, inuzu udun di yichulughe, iworo kibinaye nwulu.
Kun hänen omaisensa kuulivat tästä kaikesta, he lähtivät hakemaan häntä kotiin. »Hänhän on aivan järjiltään», he sanoivat.
22 Anan niyerte na iwa dak unuzun Urshalime woro, “Adumun nagbergenu unuzun Beelzub,” tutung “nan nya likara ndya nagbergenuari adin nutunuzunu agbergene mun.”
Mutta juutalaiset lainopettajat, jotka olivat saapuneet paikalle Jerusalemista, sanoivat: »Tuo mies on saatanan vallassa, ja sen vuoksi pahat henkivallat häntä tottelevat.»
23 Yisa yicila nani udak kitime a belle nani uliru nin tinan tigoldo, “Iyiziari Shetan ba nutunu Shetan ku?
Jeesus kutsui miehet luokseen ja kysyi heiltä käyttäen kaikille tuttuja vertauksia: »Kuinka saatana voi ajaa ulos saatanan?
24 Kipin tigoh nwa gatizin kiwasa kiyisina ba.
Sellainen valtakunta, joka riitaantuu itsensä kanssa, sortuu.
25 I wa din woro kilari ngatizinawang, na kiwasa kiyisina ba.
Koti, joka on täynnä riitaa ja eripuraisuutta, tuhoaa itsensä.
26 Andi Shetan nfita akoso litime, na awasa a se likara inyisinu ba, tutung imalin mere ine.
Ja jos saatana taistelee itseään vastaan, kuinka hän voi saada mitään aikaan, kuinka hän voi jäädä eloonkaan?
27 Na umon wasa apira kilarin nan likara a tuzu imonme sa uworo atu atere unan likare ba. Anin se likara likiri nimone nya kilare.
Voimakas mies täytyy sitoa, ennen kuin hänen taloonsa voidaan tunkeutua ryöstämään hänen omaisuuttaan.
28 Kidegenghari ndin belu minu, vat nalapi nanit asurne iwasa ikusu anin, umunu ngbasin nazu lisa Kutellẹ na anit din su;
Totta totisesti: minkä tahansa muun synnin voi saada anteeksi, vieläpä kaikkinaisen rienaamisenkin,
30 Yisa wa belin ulire nani bara na iwa din du au “Adinin funu unanzang.”
Hän puhui heille näin, koska he olivat sanoneet, että hän teki ihmeensä saatanan voimalla – sen sijaan, että olisivat tunnustaneet hänen tekevän ne Pyhän Hengen voimalla.
31 Uname nin nuana me da kitime ida yisina ndas. I tó iyicilaghe.
Jeesuksen äiti ja veljet tulivat tuon ihmisiä täynnä olevan talon luo, jossa hän opetti. He lähettivät hänelle sanan, että hän tulisi ulos puhumaan heidän kanssaan.
32 Ligozin sosino ikilighe, i lirina ninghe, “Naffine nin nuanafe yisin ndas, ayedi nani iyinin kiti ka na uduku.”
»Äitisi ja veljesi ovat ulkona, ja heillä on sinulle asiaa», hänelle ilmoitettiin.
33 A kpana aworo nani, “A yaghari a nanighe nan nuananighe?”
Jeesus vastasi: »Kuka on minun äitini? Ketkä ovat minun veljiäni?»
34 A yenje anite na isosin na iwa kilinghe, a woro, “yenen alele re an nanigh nan nuana nighe!”
Ympärillään olevia katsellen Jeesus sanoi: »Nämä ovat minun äitini ja veljeni!
35 Vat nlenge na adin su imon kibinayj Kutellẹ, unitere gwananing kilime, a gwananing kishono, amere tutung unaning.”
Jokainen, joka toimii Jumalan tahdon mukaan, on minun veljeni, sisareni ja äitini.»
