Yuhana 8
1 Yesu wa ghana likup in Zaitun.
Jeesus palasi Öljymäelle,
2 Nin kwui dindin akuru ada nanya kutii nlira, anite vat da kitime; a tunna aso a dursuzo anite.
mutta aikaisin seuraavana aamuna hän lähti taas temppeliin. Pian hänen ympärillään oli väkijoukko. Hän oli juuri puhumassa ihmisten kanssa,
3 Anan niyerte nin na Farisawa da nin mong uwani na iwa kifoghe nanya kulapi nfunu nin mong, iceoghe kitikmine.
kun sinne tuli lainopettajia ja fariseuksia raahaten mukanaan naista, joka oli saatu kiinni aviorikoksesta. Nainen työnnettiin ihmisjoukon eteen.
4 Inin woro Yesu ku. “Unan Dursuzu, uwani ulele, ikifogheari nanya kulapin nfunu, ima niyitan nsure.
Naisen tuojat sanoivat Jeesukselle: »Opettaja, tämä nainen on tavattu aviorikosta tekemästä.
5 Nene nanya duke, Musa na woro nari asa ti filiso imus nnit une; fe nworo iyaghari kiteneme?”
Mooseksen laki määrää hänelle kuolemantuomion. Mitä sinä tähän sanot?»
6 Iwa belli nani inan kifoghe nin tikanci. Yesu tunna a tumuno a su inyerte kutyen nin licin me.
Sillä tavalla Jeesus yritettiin saada sanomaan jotain sellaista, mitä voitaisiin käyttää häntä vastaan. Mutta hän kumartuikin ja kirjoitti sormellaan hiekkaan.
7 Na iwa li ubu nin tirighe, a fita a yissina a woro nani, “Ame ulenge na addi nin kulapi ba nanya mine, na amere cizin ufilughe nin litale.”
Miehet eivät kuitenkaan jättäneet häntä rauhaan, vaan vaatimalla vaativat häntä ilmoittamaan oman kantansa. Silloin hän nousi ja sanoi: »Hyvä on, kivittäkää hänet kuoliaaksi. Mutta ensimmäisen kiven heittäköön se, joka on synnitön.»
8 Akurru atumuno tutung niyerte nin licin me kutyen.
Jeesus kumartui jälleen kirjoittamaan maahan.
9 Na inung lanza nani, itunna nyizu na lalarum, ucizunu nin kune udak unan ni maline. Ida malizina isuna Yesu ku nin usanme nin wani une na awa di kityek mine.
Juutalaisten johtomiehet livahtivat tiehensä yksi toisensa jälkeen, vanhimmasta lähtien, kunnes paikalla oli enää vain Jeesus ja se nainen.
10 Yesu fita aworo nwane, “Uwani, inung anan kifufe nde? Na umong mine nmolofi ba?”
Jeesus ojentautui seisomaan ja sanoi naiselle: »Missä sinun syyttäjäsi ovat? Eikö kukaan heistä jäänyt tuomitsemaan sinua?»
11 A wor, “Ko unit urum, Cikilari.” Yesu woro, “Na meng wang nse fi nin kulapi ba, Canfi, ucizunu nene udu nbun, na uwa kuru uti kulapi ba.”
»Ei, herra, ei kukaan», hän sanoi. »En minäkään sinua tuomitse», Jeesus sanoi. »Mene nyt, äläkä enää tee syntiä.»
12 Yesu kuru asu uliru nin nanite aworo, “Menghari nkanang in yi; ulenge na a dofini na ama cinu nanya nsirti ba nani ama se nkanang nlai.”
Myöhemmin Jeesus sanoi eräässä puheessaan kansalle: »Minä olen maailman valo. Jos siis seuraatte minua, teidän ei tarvitse kompastella pimeässä, vaan saatte kulkea valaistua elämän tietä.»
13 A Farisawa woroghe, “Una ushaida litife; na ushaida fe kidegeneri ba.”
Fariseukset vastasivat: »Sinä vain kehut itseäsi – ja valehtelet!»
14 Yesu kawa aworo nani, Andi ma nna ushaida litining, ushaida ning kidegenari. Meng yiru kikanga na nna nuzu ku, in yiru kikanga na ndin cinu udue, na anung dinin yiru kiti ka na inan nuzuku ba, sa kika na ndin cinu udue.
Jeesus sanoi: »Minä puhun totta, vaikka puhunkin itsestäni. Minähän tiedän, mistä olen tänne tullut ja minne olen matkalla, mutta te ette sitä tiedä.
15 Anung din su ushara un yenju nyizi, meng din su umong ushara ba.
Te tuomitsette minut tuntematta tosiasioita. Minä en teitä tuomitse –
16 Vat nani asa nsu ushara, ushara nighe kidegenari bara na ndi usanning ba ndi nin Cif ulenge na ana tuyi.
mutta jos tuomitsisin, se olisi joka suhteessa oikea tuomio, sillä Isä on kanssani.
17 Nanere nanya nduka mine ina yertin au ushaida nanit anwaba kidegenere.
Teidän lakinne sanoo, että jos kaksi todistajaa puhuu yhdenmukaisesti, heidän todistuksensa on pätevä.
18 Menghari ame ulenge na ndin shaida litining, a ame Ucife na ana tuyi din nin ushaida litining.”
Minä olen toinen todistaja ja toinen on Isä, joka on minut tänne lähettänyt.»
19 I woroghe, “Uciffe din weri?” Yesu kawa nani, “Na iyiru menku sa Ucif nin ba; idafo ina yiri, iwa yiru Ucif nighe wang.”
»Missä sinun isäsi on?» häneltä kysyttiin. Jeesus vastasi: »Te ette tiedä, kuka olen, ja sen vuoksi te ette myöskään tiedä, kuka minun Isäni on. Jos tuntisitte minut, niin tuntisitte hänetkin.»
20 Awa belin uliru une susut nin kiti in nyeshizu nikurfu ayita ndursuzu nin kiti nanya kutii nlira, ana umong nkifoghe ba, bara na kubi me wa di kusa daba.
Jeesus puhui näistä asioista siinä osassa temppeliä, jossa kolehtiarkut olivat. Häntä ei ollut vielä pidätetty, sillä Jumalan säätämä hetki ei ollut tullut.
21 Akuru a woro nani, “Mma su ucin, ima piziri, inin kuzu nanya nalapi mine. Kiti kanga na nma du, na iwa sa idaku ba.”
Jeesus sanoi jälleen ihmisille: »Minä menen pois. Te etsitte minua ja kuolette synteihinne. Mutta sinne, minne minä menen, te ette voi tulla.»
22 A Yahudaw woro, “Ama molu litime, ame ulenge na aworo, 'kiti kanga na ndin cinu udue, anung wasa ida ba?”
Juutalaiset kyselivät: »Aikooko hän tappaa itsensä? Mitä hän tarkoittaa sanoessaan:’Sinne, minne minä menen, te ette voi tulla’?»
23 Yesu woro nani, 'Anung anan kadassari; Meng unan kitenari, Anung anan yi ulelere, Na meng unan le uyere ba.
Siihen Jeesus sanoi: »Te olette alhaalta, minä ylhäältä. Te olette tästä maailmasta, minä en.
24 Bara nani, nworo minu, ima kuzu nanya nalapi mine. Andi na iyinna mere AME ba, ima kuzu nanya nalapi mine.”
Sen vuoksi sanoin, että te kuolette synteihinne. Jos ette usko minun olevan Messias, Jumalan Poika, kuolette synteihinne.»
25 Iworoghe nenge, “Feghari?” Yesu woro nani, “uliru urika na nna bellin minu nin cizine.
»Sano meille, kuka olet», he ahdistivat häntä. Hän vastasi: »Minä olen se, joka aina olen sanonutkin olevani.
26 Ndi nin nimon gbardang na nma su uliru ku, nkuru nsu ushara ku kitene mine. Vat nani, ulenge na ana tuyi di kidegen; a imon ilenge na nna lanza kitime, imonere ndin bellu uyie.
Minulla olisi teille paljon puhuttavaa ja täysi syy tuomita teidät. En sitä kuitenkaan tee, sillä puhun vain sen, mitä lähettäjäni käskee – ja hän on totuus.»
27 Na iwa yinin nworu adin liru nanghinu liti Ncif ba.
Vieläkään ihmiset eivät ymmärtäneet hänen puhuvan heille Jumalasta.
28 Yesu woro, “Asa i ghantina Usaun Nnit kitene kani, Ima nin yinnu MERE, ima yinnu tutung na ndi su imoimong in litining ba. Nafo na Ucif na duzsuzoi, ndin belu ilenge imone.
Sen vuoksi Jeesus sanoi: »Kun olette surmanneet minut, silloin ymmärrätte, kuka minä olen, ja etten esitä omia ajatuksiani, vaan puhun sitä mitä Isä on opettanut minulle.
29 Ulenge na ana tuyi di ligowe nin mi, ana ama suni ussaning ba, bara ndin su imon ilenge na idin puzughe liburi.”
Lähettäjäni on minun kanssani – ei hän ole minua hylännyt, sillä toimin kaikessa hänen tahtonsa mukaan.»
30 Kube na Yesu wa din bellu nleli ulirue, gbardang nanit wa yinnin nighe.
Monet niistä, jotka kuulivat Jeesuksen sanovan näin, alkoivat uskoa, että hän oli Messias. Heille Jeesus sanoi: »Olette oikeita oppilaitani, jos tottelette sanojani.
31 Yesu wa woro na Yahudawa alenge na iwa yinnin nighe, “Asa ileo ubun nanya nliru nighe, kidegenere anung nono katwa nighari;
32 Ima nin yinnu kidegene, kidegenere ma bunku minu utucu.”
Silloin opitte tuntemaan totuuden, ja totuus vapauttaa teidät.»
33 I kawa ghe, Arik kuwunun Ibrahimari na tisa su licin nacara nmong ba; inyizari uma woru, 'Ima se ubuntu iso fong?”
»Me olemme Aabrahamin jälkeläisiä», he sanoivat, »emmekä ole ikinä olleet kenenkään orjia. Mitä sinä’vapauttamisesta’ puhut?»
34 Yesu kawa nani, “Kidegenere ndin bellu minu, vat nlenge na ata kulapi, ame kucin kulapiari.
Jeesus vastasi: »Synnin orjia te olette – jokainen teistä.
Eikä orjilla ole oikeuksia, mutta Pojalla on kaikki oikeudet. (aiōn g165)
36 Andi usaune ma bunku minu, nanere wang ima se ubuntu.
Jos siis Poika vapauttaa teidät, teistä tulee todella vapaita.
37 Nyiru anung kuwunun Ibrahimari; idin pizuru umoli, bara na uliru ninghe se kitin so nanya mine ba.
Tiedänhän minä teidän olevan Aabrahamin jälkeläisiä. Kuitenkin jotkut teistä yrittävät tappaa minut, koska ette kestä kuulla mitä sanon.
38 Nbele imon ilenge in yene nin Cifning, anung ani din su imon ilenge na ina lanza kitin Cif mine.”
Puhun teille siitä, mitä näin Isäni luona. Kuuntelettehan tekin oman isänne neuvoja.»
39 I kawa iworo, “Ucif bit Ibrahimari.” Yesu woro nani, Ndafo anung nonon Ibrahimari, iwa su katwan Ibrahime.
»Meidän isämme on Aabraham», he julistivat. »Jos Aabraham olisi isänne», Jeesus sanoi, »te seuraisitte hänen hyvää esimerkkiään.
40 Vat nani, inani pizira imoli, unit ulenge na a belin minu kidegen kanga na a lanza kiti kutelle. Na Ibrahim nasu ilenge imone ba.
Sen sijaan te yritätte tappaa minut – vain siksi, että puhuin teille Jumalalta kuulemaani totuutta. Aabraham ei olisi tehnyt niin kuin te.
41 Idin su nitwa ncif minere.” I woroghe, “Na iwa maru nari nanya nfunu ba; tidi nin Cif urum, Kutelle.”
Mutta te tottelettekin todellista isäänne.» Kuulijat vastasivat: »Emme me ole aviottomia lapsia – meidän todellinen isämme on itse Jumala.»
42 Yesu woro nani, “Andi Kutelle Ucif minere, iwa yitu nin su ninghe, bara meng na nuzu kiti Kutellari nda; na nna dak bara litining ba, amere na tuyi.
Jeesus sanoi heille: »Jos niin olisi, te rakastaisitte minua, sillä minä olen tullut Jumalan luota. En minä ole tullut tänne omasta aloitteestani, vaan hän on lähettänyt minut.
43 Iyaghari nta na i yinno uliru nighe ba? Bara na idi nin su ilanza uliru nighere ba.
Miksi ette voi ymmärtää, mitä teille selitän? Siksi, että joku estää teitä ymmärtämästä!
44 Anung nonon cif minere, shaitan, inani din pizuru isu ntok imusun min cif mie. Ame unan molusu nanitari nworu ucizunue ana adi nin yissunu kitene kidegen ba, bara na kidegen di nanya me ba. Asa a belle kinu, asa asu dert nin yitu mere, bara ame unan kinuwari a Ucif kinu.
Te olette isänne, saatanan, lapsia ja haluatte tehdä kaikkea sitä pahaa mitä hänkin tekee. Hän on jo alun perin ollut murhaaja ja vihannut totuutta. On vain luonnollista, että hän valehtelee, sillä hän on valheen isä.
45 Vat nani, bara na ndin belu kidegene, na anunghe in yinna ning me ba.
Ettekä tekään usko minua, koska puhun teille totta.
46 Ghari nanya mine nseyi nin kulapi? Andi ndin bellu kidegen, iyaghari nta na iyinna nin mi ba?
Kuka teistä voi osoittaa minun langenneen syntiin? Ei kukaan! Koska siis puhun totta, miksi ette usko minua?
47 Ame ulenge na adi un Kutelle din lanzu uliru Kutelle; na anung din lanzu unin ba, bara anung anit Kutelleari ba.”
Jokainen, jonka Isä Jumala on, kuuntelee ilomielin Jumalan sanoja. Te ette ole hänen lapsiaan, koska ette kuuntele häntä.»
48 A Yahudawa kawa i woroghe, “Tina belin kidegene au fe kunan Samariyaridi, tutung udi nin na gbergenu?
»Sinä olet samarialainen! Sinussa on paha henki!» Johtavat juutalaiset sähisivät kiukkua.
49 Yesu kawa a woro, “Na meng di nin ku gbergenu ba; ama meng din ti Ucif ning gongong, anung ani na ita yi gongon ba.
»Minussa ei ole pahaa henkeä», Jeesus sanoi, »vaan minä kunnioitan Isääni, mutta te häpäisette minua.
50 Na meng din pizuru ngongon lit ning ba, unit urumari din pizuru akuru asu ushara.
En minä havittele kunniaa itselleni. Kunnia ja oikeus tuomita kuuluvat yksin Jumalalle.
51 Kidegenere ndin bellu minu, asa umong lanza uliru nighe, asu katwa mun, na ama yenu ukul ba.” (aiōn g165)
Mutta sanon teille vakavasti: joka tottelee minua, ei kuole koskaan.» (aiōn g165)
52 A Yahudawa woroghe, “Nene tiyinno udinin kugbergenu. Ibrahim nin na anabawa na kuzu; fe unin woro, 'Asa umon lanza uliru nighe na aba yenu ukul ba.' (aiōn g165)
Juutalaisten johtajat vastasivat: »Nyt se tiedetään, että sinä olet riivattu. Jopa Aabraham ja muut suuret profeetat ovat kuolleet, ja sinä väität, että sinua tottelemalla voi säästyä kuolemalta! (aiōn g165)
53 Na Fe katin Ucif bite Ibrahime, na ana kuba, sa ukatinghe? A a anabawa wang na kuzu, Fe yira litife iyaghari?”
Väitätkö siis olevasi suurempi kuin esi-isämme Aabraham, joka hänkin on kuollut? Suurempi kuin profeetat, jotka ovat kuolleet! Kuka oikein kuvittelet olevasi?»
54 Yesu kawa nani, aworo, “Asa nta liti ninghe ngongong, ngongong nighe di imon ba; Ucif nighari ulenge na ama ti ngongong- ame ulenge na anung woro Kutelle minere.
Silloin Jeesus sanoi: »Jos puhuisin perättömiä, kenenkään ei tarvitsisi uskoa minua. Mutta entä sitten, kun Isäni – tehän pidätte häntä Jumalananne – sanoo minusta samaa?
55 Anung pa na iyirughe ba, ame meng yirughe. Andi nma belle na nyirughe nma so nafo anughe, unan kinu. Vat nani, nyirughe, nmini din dortu uliru me.
Ettehän te edes tunne häntä. Minä tunnen. Jos muuta väittäisin, olisin valehtelija niin kuin tekin. Mutta minä todella tunnen hänet ja toimin täysin hänen tahtonsa mukaan.
56 Ucif mine Ibrahim wasu liburi libo ninyenu nwui nighe; awa yene unin, ayi poghe.”
Teidän esi-isänne Aabraham oli jo etukäteen iloinen siitä, että tiesi minun aikani tulevan.»
57 A Yahudawa woroghe, “Na usa duru akus akut ataun ba, ama fe uni na yene Ibrahim kua?
»Et ole edes viittäkymmentä ja olet muka nähnyt Aabrahamin», Jeesukselle sanottiin.
58 Yesu woro nani, “kidegenere ndin bellu minu, a idutu sa umaru Ibarahim ku, MENG wa yita ku.”
»Tämä on totuus: minä olen ollut jo ennen Aabrahamin syntymää», Jeesus sanoi.
59 I tunna i pila atala ima filusughe mun, Yesu tunna a nyeshe litime a nuzu nanya kutii nlire a nya.
Sen kuullessaan juutalaisten johtomiehet jo sieppasivat maasta kiviä surmatakseen Jeesuksen, mutta Jeesus pääsi heidän huomaamattaan lähtemään temppelistä.
