Luke 11
1 Bu kaba sambila va buangu kimso; bu kamanisa, nlonguki andi wumosi wuyiza ayi wunyuvula: —A Pfumu, wutulongisa sambila banga Yowani bu kalongisila minlonguki miandi.
Ja tapahtui, että hän rukoili yhdessä paikassa, ja kuin hän lakkasi, sanoi hänelle yksi hänen opetuslapsistansa: Herra, opeta meitä rukoilemaan, niinkuin Johanneskin opetti opetuslapsensa.
2 Buna wuba vutudila: —Mu thangu lunsambila, lutubanga: Tata, Bika dizina diaku diba dinlongo Bika Kipfumu kiaku kiza
Niin hän sanoi heille: kuin te rukoilette, niin sanokaat: Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimes. Lähestyköön sinun valtakuntas. Tapahtukoon sinun tahtos niin maassa, kuin taivaassa.
3 Wutuvana, kadika lumbu, bidia bioni bifueni
Anna meille tänäpäivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
4 Wutulemvukila masumu meto bila beto mamveto tueti lemvukila bobo bakutu vangilanga mambimbi ayi kadi kutubika tubua mu phukumunu.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, sillä mekin kaikille meidän velvollisillemme anteeksi annamme. Ja älä johdata meitä kiusaukseen. Mutta päästä meitä pahasta.
5 Buna wubuela diaka: —Zimbukila mutu wumosi mu beno widi ayi nkundi andi, ayi wedi va khatitsika builu mu kunkamba: “A nkundi ama, ndevisa mapha matatu
Ja hän sanoi heille: kellä teistä on ystävä, ja menee puoliyöstä hänen tykönsä, ja sanoo hänelle: ystäväni, lainaas minulle kolme leipää;
6 bila nkundi ama wumosi meba mu nzietolo weka yama kuna nzo vayi ndisi ko kadi kima ki kunyakudila.”
Sillä minun ystäväni tuli matkasta minun tyköni, ja ei minulla ole, mitä minä panen hänen eteensä.
7 Vayi mutu wowo widi mu khati nzo maka mvutudila: “Bila kundiamisa, muelo wukangiminingi ayi bana bama ayi minu veka tukilekidingi; diawu ndilendi kotuka ko mu diambu ndivana mawu.”
Ja hän vastaa huoneestansa ja sanoo: älä minua vaivaa! ovi on jo suljettu, ja minun lapseni minun kanssani ovat vuoteessa: en minä voi nousta sinulle antamaan.
8 Bukiedika ndikulukamba, kadiambu ko kalendi kotuka ko mu diambu di kumvana mawu bila kadi nkundi andi vayi wela kotuka bila mutu wunawulembu nyamisa, buna wela kumvana bibioso, boso buididi mfunu andi.
Minä sanon teille: ellei hän nouse ja anna hänelle, että hän on hänen ystävänsä, niin hän kuitenkin hänen ahkeruutensa tähden nousee ja antaa hänelle niin monta kuin hän tarvitsee.
9 —Diawu ndikulukambila ti: lulomba ayi luela tambula; lutomba ayi luela bakula; lukokuta ayi luela zibudulu.
Ja minä myös sanon teille: anokaat, niin teille annetaan: etsikäät, niin te löydätte: kolkuttakaat niin teille avataan.
10 Bila woso wunlombanga niandi wuntambulanga; woso wuntombanga niandi wumbakulanga ayi woso wunkokutanga niandi wunzibudulungu.
Sillä jokainen joka anoo, se saa, ja joka etsii, se löytää, ja joka kolkuttaa, sille avataan.
11 Nani mu beno, madise, lenda vana muanꞌandi nioka bu kanlombidi mbizi yi nlangu e?
Kuka teista on isä, jolta poika anoo leipää, antaako hän hänelle kiven? eli jos hän anoo kalaa, antaako hän kalan edestä hänelle kärmeen?
12 Voti kumvana khutu niandi bu kanlombidi diki e?
Eli jos hän anoo munaa, antaako hän hänelle skorpionin?
13 Buna enati beno batu bambimbi luzebi vana bana beno bima bimbotebuna dise dieno didi ku diyilu wela luta vana Mpeve yinlongo kuidi bobobakunlombanga yawu.
Jos siis te, jotka pahat olette, taidatte hyviä lahjoja antaa teidän lapsillenne, paljoa enemmin teidän taivaallinen Isänne antaa Pyhän Hengen sitä anovaisille.
14 Buna wutotula mpeve yimbimbi yi dibaba. Mpeve yimbimbi bu yitotuka, dibaba dieka yoluka ayi nkangu wu batu wusimina.
Ja hän ajoi ulos perkeleen, joka oli mykkä. Ja tapahtui, kuin perkele oli ajettu ulos, niin mykkä puhui ja kansa ihmetteli.
15 Vayi ndambu yi batu mu bawu batuba: —Keti mu lulendo lu Belezebuli, pfumu yi ziphevi zimbimbi, kalembo totudila ziphevi zimbimbi.
Mutta muutamat heistä sanoivat: hän ajaa ulos perkeleitä beelsebubun, perkeliden päämiehen kautta.
16 Bankaka mu kumfiela banlomba dimbu kintotukila ku diyilu.
Mutta muut kiusasivat häntä ja anoivat häneltä tunnustähteä taivaasta.
17 Vayi kazaba mayindu mawu, buna wuba kamba: —Kipfumu kioso kivasukidi kiawu veka kifueti muangana ayi nzo yivasukidi yawu veka yifueti bua.
Mutta että hän tiesi heidän ajatuksensa, sanoi hän heille: jokainen valtakunta, joka erkanee itsiänsä vastaan, se tulee kylmille, ja huone lankee huoneen päälle.
18 Enati satana vasukidi niandi veka, buna buevi kipfumu kiandikilenda zingila e? Bila beno lulembo tubi ti mu lulendo lu Belezebuli ndilembo totudila ziphevi zimbimbi.
Jos myös saatana on erinnyt itsiänsä vastaan, kuinka hänen valtakuntansa on seisovainen? että te sanotte minun perkeleitä belsebubin kautta ajavan ulos.
19 Enati bukiedika ti mu lulendo lu Belezebuli ndilembo totudila ziphevi zimbimbi, buna nani wuvana bana beno lulendo lutotudila ziawu e? Diawu bela ba mazuzi meno.
Mutta jos minä perkeleitä belsebubin kautta ajan ulos, kenenkä kautta teidän poikanne niitä ajavat ulos? Sentähden heidän pitää oleman teidän tuomarinne.
20 Vayi enati mu lulendo lu Nzambi ndilembu totudila ziphevi zimbimbibuna luzaba ti kipfumu ki Nzambi kieka vadi beno.
Mutta jos minä Jumalan sormella perkeleitä ajan ulos, niin tosin on Jumalan valtakunta teidän tykönne tullut.
21 Mutu widi ngolu ayi widi binduanina bifuana bu kalembu sungi nzoꞌandi buna bima biandi bidi mu ndembama.
Kuin väkevä haarniskoitu kotonsa varjelee, niin hänen omansa ovat rauhassa.
22 Vayi enati vatotukidi mutu wunlutidi ngolu ayi wunnungini buna ma kanziona binduanina biandi bioso bi kabedi tudilanga diana, ma kanziona bima biandi bioso ayi ma kakabula biawu.
Mutta kuin häntä väkevämpi tulee ja voittaa hänen, niin hän ottaa pois kaikki hänen sota-aseensa, joihin hän turvasi, ja jakaa hänen saaliinsa,
23 Woso kambulu ku ndambu ama buna mbeni ama, ayi woso wunkamba kupika yama buna niandi lembu sasikisa.
Joka ei ole minun kanssani, se on minua vastaan, ja joka ei minun kanssani kokoo, hän hajoittaa.
24 —Mu thangu mpeve yimbimbi yitotukidi mu mutu, buna yindiengilangamu bibuangu biyuma mu tomba luvundulu vayi enati yikadi baka buangu, buna yintubanga: “Bika ndivutuka mu nzoꞌama yoyi nditotukila.”
Kuin rietas henki lähtee ihmisestä, niin hän vaeltaa karkeita paikkoja, ja etsii lepoa; ja kuin ei hän löydä, niin hän sanoo: minä palajan minun huoneeseni, josta minä läksin.
25 Bu yivutukidi buna yimbabanga nzoꞌandi yinkombulu ayi yikubulu bumboti.
Ja kuin hän tulee, löytää hän sen luudilla lakaistuksi ja kaunistetuksi.
26 Bosi yimvutukanga ayi yimbonganga tsambudi di ziphevi zinkaka, zimviatukidi nganzi. Bu zikotidi buna zinkalanga muna. Buna khadulu yi zimunina yi mutu wowo yilutidi biva ayi yina yithete.
Silloin hän menee ja ottaa kanssansa seitsemän muuta häntä pahempaa henkeä, ja kuin he sinne tulevat, asuvat he siellä: ja sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset.
27 Muthangu kaba tuba bobo, nketo wumosi wuba muna nkangu wuyamikina: —Khini kuidi nketo wubuta ayi wuyemika.
Ja tapahtui, kuin hän näitä sanoi, korotti yksi vaimo kansan seasta äänensä ja sanoi: autuas on se kohtu, joka sinun kantanut on, ja ne nisät, joitas imit.
28 Vayi Yesu wumvutudila: —Khini kuidi bobo beti wanga ayi beti tumukinanga mambu ma Nzambi.
Niin hän sanoi: ja tosin, autuaat ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja kätkevät sen.
29 Nkangu wu batu bu wukutakana, buna wutuba: —Tsungi yayi yidi tsungi yimbimbi yilembo tombi dimbu. Dimbu … Yilendi tambula dimbu dinkaka ko boyula kaka ko botula kakakioki ki Zonasi.
Mutta kuin kansa kokoon tuli, rupesi hän sanomaan: tämä sukukunta on paha, etsii merkkiä, ja ei hänelle anneta merkkiä, vaan Jonan prophetan merkki.
30 Bila banga bubela Zonasi dimbu kuidi basi Ninive, buawu bobo Muana Mutu kela bela dimbu kuidi batu ba tsungi yayi.
Sillä niinkuin Jona oli Niniveläisille merkiksi, niin pitää myös Ihmisen Poika oleman tälle sukukunnalle.
31 Mu lumbu ki tsambusu, ntinu wu nketo wu Sude wela telama va kimosiayi batu ba tsungi yayi ayi wela bazengila nkanu. Bila niandi wubaku tsongi ntoto mu diambu di kuiza wa malongi ma diela ma Salomo. Muaki tala mutu widi vava viatukidi Salomo.
Etelän kuningatar pitää nouseman tuomiolle tämän sukukunnan miesten kanssa, ja heitä tuomitseman: sillä hän oli maan ääristä kuuleman Salomonin viisautta, ja katso, tässä on enempi kuin Salomon.
32 Mu lumbu ki tsambusu basi Ninive bela telama va kimosi ayi batu ba tsungi yayi ayi bela bazingila nkanu bila bawu babalula mavanga mawu bu bawa malongi ma Zonasi. Muaki vava vadi mutu wuviatukidi Zonasi.
Niniven miehet pitää tuleman tuomiolle tämän sukukunnan kanssa, ja sen kadottaman; sillä he tekivät parannuksen Jonan saarnasta, ja katso tässä on enempi kuin Jona.
33 Kuisi ko mutu bu kameni lemisa muinda, wuntulanga wawu va buangu kisuama voti ku tsi katini. Vayi wuntulanga wawu va yilu meza mu diambu babo bankota mu nzo bamona kiezila kiandi.
Ei sytytä kenkään kynttilää ja pane kätköön eikä vakan alle, mutta kynttiläjalkaan, että sisälle tulevaiset valkeuden näkisivät.
34 —Meso maku mawu muinda mu nitu aku. Mu thangu meso maku madi mamboti buna nitu aku yimvimba yidi mu kiezila. Vayi enati madi mambimbibuna nitu aku yimvimba yidi mu tombi.
Silmä on ruumiin valkeus: kuin siis sinun silmäs on yksinkertainen, niin myös koko sinun ruumiis on valaistu; mutta kuin se paha on, niin myös sinun ruumiis on pimiä.
35 Diawu lubuka mu diambu di kiezila kidi mu ngeyo kibika kituka tombi.
Katso siis, ettei se valkeus, joka sinussa on, olisi pimeys.
36 Diawu enati nitu aku yimvimba yidi mu kiezila, mu kambu ndambu yi nitu mu tombi buna yela ba yikienzuka ngolo banga mu thangu muinda wukukienzulanga mu nlaki andi.
Sentähden jos koko sinun ruumiis on valaistu, ja ei ole siinä yhtään pimiää paikkaa, niin se tulee kokonansa valaistuksi, koska valkeus niinkuin kirkkaalla leimauksella sinun valaisee.
37 Bu kaba yoluka, Mfalisi wumosi wuntumisa mu dia ku nzoꞌandi. Bu kakota wuvuanda va meza.
Ja hänen puhuissansa rukoili häntä yksi Pharisealainen ruoalle kanssansa; niin hän meni ja atrioitsi.
38 Mfalisi bu kamona bobo, wusimina bila Yesu kasi kisukula ko tuamina kadia.
Mutta kuin Pharisealainen näki, ihmetteli hän, ettei hän ensin itsiänsä pessyt ennen ruan aikaa.
39 Buna Pfumu wunkamba: —Bena Bafalisi lunsukulanga bumboti va mbata yi kopo ayi yi dilonga vayi mu khati lufulukidi ayi mayindu ma buivi ayi mambimbi.
Niin sanoi Herra hänelle: nyt te Pharisealaiset, ulkoa te maljan ja vadin puhdistatte, mutta sisälliset teissä ovat täynnä raatelusta ja pahuutta.
40 Beno luidi bivulu! Mutu wowo wuvanga va mbata kasia vanga ko mu khati e?
Te hullut, eikö se, joka ulkoisen puolen teki, tehnyt myös sisälmäistä puolta?
41 Luvana bima biobi bidi yeno kuidi minsukami buna bosi bima bioso biela ba bivedila.
Kuitenkin antakaa almua niistä, mitä teillä on, ja katso, niin teille ovat kaikki puhtaat.
42 Vayi mabienga kuidi beno Bafalisi bila lumvananga kuku ki kumi ki mintindu mioso mi biti ayi ki “meti ayi li” vayi lunlenzanabusongaayi luzolo lu Nzambi. Nganu mawu mama mambu lufueti vanganga ayi kadi zimbaka mana.
Mutta voi teitä, te Pharisealaiset! että te kymmenykset teette mintuista ja ruutasta, ja kaikkinaisista kaaleista, ja jätätte pois tuomion ja Jumalan rakkauden: näitä piti tehtämän, ja toisia ei jätettämän.
43 Mabienga kuidi beno Bafalisi bila lunzolanga vuanda mu bibuangubinzitusu mu zinzo zi zikhutukunu; lunzolanga baluvaninanga mbotimu bibuangu bi batu bawombo.
Voi teitä, te Pharisealaiset! jotka rakastatte ylimmäisiä istuimia synagogissa ja tervehdyksiä turulla.
44 Mabienga kuidi beno! Ludedikini banga mabumbi mankumbu monika; batu balembu madiatidila mu kambu zaba.
Voi teitä, te kirjanoppineet ja Pharisealaiset, te ulkokullatut! sillä te olette niinkuin peitetyt haudat, joiden päällä ihmiset tietämättä käyvät.
45 Vana vawu nlongi wumosi wu mina wuyuvula Yesu ti: —Nlongi, bu wulembu tubi mambu momo buna beto kuandi wulembo fingi.
Niin vastasi yksi lainoppineista ja sanoi hänelle: Mestari, näillä sanoilla sinä myös meitä pilkkaat.
46 Buna Yesu wumvutudila ti: —Mabienga ayi kuidi beno minlongi mi mina bila lueta kuika batu bizitu bidi zitu mu nata vayi beno veka kadi nlembo eno wumosi wusimbanga ko bizitu beni.
Niin hän sanoi: voi teitäkin, te lainoppineet! sillä te raskautatte ihmiset kuormilla, jotka ovat työläät kantaa, ja ette itse yhdellä sormellannekaan tahdo niihin kuormiin ruveta.
47 Mabienga kuidi beno bila lueta tunga mabumbi ma mimbikudi ayi bakulu beno baba vonda.
Voi teitä, että te rakennatte prophetain hautoja, mutta tiedän isänne tappoivat ne.
48 Lueta telimina mavanga ma bakulu beno kimbangi ayi lueti monangakhini. Bila bawu baba vonda vayi beno luntunganga mabumbi mawu.
Niin te tosin todistatte ja suostutte teidän isäinne töihin; sillä he tappoivat ne, mutta te rakennatte niiden haudat.
49 Diawu nzayilu yi Nzambi yitubila ti: “Ndiela kuba fidisila mimbikudi ayi bamvuala, bela vondabankaka ayi bela yamisa bankaka.”
Sentähden myös Jumalan viisaus sanoi: minä lähetän heidän tykönsä prophetat ja apostolit, ja muutamat niistä he tappavat ja vainoovat:
50 Muingi menga ma mimbikudi mioso matengulu tona va vangimina ntoto mela tombulu va tsungi yayi
Että tältä sukukunnalta pitää etsittämän kaikkein prophetain veri, joka on vuodatettu maailman alusta,
51 tona mu menga ma Abeli nate mu menga ma Zakali, mutu wowo bavondila va khatitsika diziku dinyokulungu makaba ayi nzo Nzambi. Bukiedika ndikulukamba mambu moso momo mela builu batu ba tsungi yayi.
Abelin verestä hamaan Sakariaan vereen asti, joka hukattiin alttarin ja templin vaiheella; tosin minä sanon teille, se pitää etsittämän tältä sukukunnalta.
52 Mabienga kuidi beno minlongi mi Mina, beno luziona tsabi yinzayilu. Kadi sia ti beno veka lu kotanga ko vayi lunkandikanga bobo bazola kota.
Voi teitä lainoppineet! sillä te olette ottaneet taidon avaimen: itse ette menneet sisälle, ja sisälle meneväisiä te kielsitte.
53 Bu kabotuka vana, minsoniki ayi Bafalisi batona kumfietikisaayi banzonzisa mu mambu mawombo;
Mutta kuin hän oli nämät heille sanonut, rupesivat lainoppineet ja Pharisealaiset kovin häntä ahdistamaan ja viettelemään häntä puhumaan monesta,
54 banlekila mintambu; batomba diambu dilenda totukila mu munuꞌandi muingibabaka bila ki kumfundila.
Ja väijyivät häntä ja pyysivät jotakin onkia hänen suustansa, kantaaksensa hänen päällensä.
