< Yǝrǝmiya 30 >

1 Pǝrwǝrdigardin Yǝrǝmiyaƣa kǝlgǝn sɵz: —
Sana, joka tuli Herralta Jeremialle ja kuului näin:
2 Israilning Hudasi Pǝrwǝrdigar mundaⱪ dǝydu: — Mǝn sanga ⱨazir dǝydiƣan muxu barliⱪ sɵzlirimni yazmiƣa yazƣin;
"Näin sanoo Herra, Israelin Jumala: Kirjoita kaikki sanat, jotka minä olen sinulle puhunut, kirjaan.
3 Qünki mana, xundaⱪ künlǝr keliduki, — dǝydu Pǝrwǝrdigar, — Mǝn hǝlⱪim Israil ⱨǝm Yǝⱨudani sürgünlüktin ⱪayturup ǝsligǝ kǝltürimǝn, ularni ata-bowiliriƣa tǝⱪdim ⱪilƣan zeminƣa ⱪayturimǝn, ular uningƣa igǝ bolidu.
Sillä katso, tulee aika, sanoo Herra, jolloin minä käännän kansani Israelin ja Juudan kohtalon, sanoo Herra, ja palautan heidät maahan, jonka olen antanut heidän isillensä, ja he saavat periä sen."
4 Pǝrwǝrdigarning Israil toƣruluⱪ wǝ Yǝⱨuda toƣruluⱪ degǝn sɵzliri tɵwǝndikidǝk: —
Ja nämä ovat ne sanat, jotka Herra on puhunut Israelista ja Juudasta.
5 Qünki Pǝrwǝrdigar mundaⱪ dǝydu: — Anglitilidu alaⱪzadilik ⱨǝm ⱪorⱪunqluⱪning awazi, Bolsun nǝdǝ aman-tinqliⱪ!
Näin sanoo Herra: "Pelon huudon me kuulemme: on hirmu, ei rauha!
6 Soranglar, xuni kɵrüp beⱪinglarki, ǝr bala tuƣamdu? Mǝn nemixⱪa ǝmdi tolƣaⱪⱪa qüxkǝn ayaldǝk ⱨǝrbir ǝr kixining qatiriⱪini ⱪoli bilǝn tutⱪanliⱪini kɵrimǝn? Nemixⱪa yüzliri tatirip kǝtkǝndu?
Kysykää ja katsokaa: synnyttääkö miehenpuoli? Miksi näen kaikkien miesten pitelevän käsin lanteitansa synnyttäväisten tavalla, ja miksi ovat kaikki kasvot käyneet valjuiksi?
7 Ayⱨay, xu küni dǝⱨxǝtliktur! Uningƣa ⱨeqⱪandaⱪ kün ohximaydu; u Yaⱪupning azab-oⱪubǝt künidur; lekin u uningdin ⱪutⱪuzulidu.
Voi! Suuri on se päivä, ei ole sen kaltaista. Se on Jaakobille ahdistuksen aika, mutta hän on pelastuva siitä.
8 Xu künidǝ ǝmǝlgǝ axuruliduki, — dǝydu samawi ⱪoxunlarning Sǝrdari bolƣan Pǝrwǝrdigar, — Mǝn uning boyunturuⱪini boynungdin elip sunduruwetimǝn, asarǝtliringni buzup taxlaymǝn, yat adǝmlǝr uni ikkinqi ⱪulluⱪⱪa qüxürmǝydu.
Ja sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot, minä särjen ikeen sinun kaulastasi ja katkaisen sinun siteesi. Eivät tee enää muukalaiset heitä palvelijoikseen,
9 Xuning ornida ular Pǝrwǝrdigar Hudasining ⱨǝmdǝ Mǝn ular üqün ⱪaytidin tiklǝydiƣan Dawut padixaⱨining ⱪulluⱪida bolidu.
vaan he saavat palvella Herraa, Jumalaansa, ja Daavidia, kuningastansa, jonka minä heille herätän.
10 Əmdi sǝn, i ⱪulum Yaⱪup, ⱪorⱪma, — dǝydu Pǝrwǝrdigar; — alaⱪzadǝ bolma, i Israil; qünki mana, Mǝn seni yiraⱪ yǝrlǝrdin, sening nǝslingni sürgün bolƣan zemindin ⱪutⱪuzimǝn; Yaⱪup ⱪaytip kelidu, aram tepip azadǝ turidu wǝ ⱨeqkim uni ⱪorⱪutmaydu.
Mutta sinä, minun palvelijani Jaakob, älä pelkää, sanoo Herra, älä säiky, Israel. Sillä katso, minä pelastan sinut kaukaisesta maasta, sinun jälkeläisesi heidän vankeutensa maasta. Ja Jaakob on palajava, elävä rauhassa ja turvassa, kenenkään peljättämättä.
11 Qünki Mǝn seni ⱪutⱪuzux üqün sǝn bilǝn billidurmǝn, — dǝydu Pǝrwǝrdigar; — Mǝn seni tarⱪitiwǝtkǝn ǝllǝrning ⱨǝmmisini tügǝxtürsǝmmu, lekin seni pütünlǝy tügǝxtürmǝymǝn; pǝⱪǝt üstüngdin ⱨɵküm qiⱪirip tǝrbiyǝ-sawaⱪ berimǝn; seni jazalimay ⱪoyup ⱪoymaymǝn.
Sillä minä olen sinun kanssasi, sanoo Herra, ja pelastan sinut. Minä teen lopun kaikista kansoista, joiden sekaan minä olen sinut hajottanut; ainoastaan sinusta minä en loppua tee: minä kuritan sinua kohtuudella, mutta rankaisematta minä en sinua jätä.
12 Qünki Pǝrwǝrdigar mundaⱪ dǝydu: Sening zedǝng dawaliƣusiz, sening yarang bolsa intayin eƣirdur.
Sillä näin sanoo Herra: Paha on sinun vammasi, kipeä on saamasi isku.
13 Sening dǝwayingni soraydiƣan ⱨeqkim yoⱪ, yarangni tangƣuqi yoⱪtur, sanga xipaliⱪ dorilar yoⱪtur;
Ei kukaan aja sinun asiaasi; sinun haavaasi ei paranneta, se ei kasva umpeen.
14 sening barliⱪ axniliring seni untuƣan; ular sening ⱨalingni ⱨeq sorimaydu. Qünki Mǝn seni düxmǝndǝk zǝrb bilǝn urƣanmǝn, rǝⱨimsiz bir zalimdǝk sanga sawaⱪ bolsun dǝp urƣanmǝn; qünki sening ⱪǝbiⱨliking ⱨǝddi-ⱨesabsiz, gunaⱨliring ⱨǝddidin ziyadǝ bolƣan.
Kaikki sinun rakastajasi ovat sinut unhottaneet, sinua he eivät kysy. Sillä niinkuin vihollista lyödään, olen minä sinua lyönyt, kovalla kurituksella, koska sinun rikoksesi on suuri, sinun syntisi monilukuiset.
15 Nemixⱪa zedǝng tüpǝylidin, dǝrd-ǝliming dawaliƣusiz bolƣanliⱪi tüpǝylidin pǝryad kɵtürisǝn? Ⱪǝbiⱨlikingning ⱨǝddi-ⱨesabsiz bolƣanliⱪidin, gunaⱨliring ⱨǝddidin ziyadǝ bolƣanliⱪidin, Mǝn xularni sanga ⱪilƣanmǝn.
Miksi valitat vammaasi, kipusi kovuutta? Koska sinun rikoksesi on suuri, sinun syntisi monilukuiset, olen minä sinulle tämän tehnyt.
16 Lekin seni yutuwalƣanlarning ⱨǝmmisi yutuwelinidu; sening barliⱪ küxǝndiliring bolsa sürgün bolidu; seni buliƣanlarning ⱨǝmmisi bulang-talang ⱪilinidu; seni ow ⱪilƣanlarning ⱨǝmmisini owlinidiƣan ⱪilimǝn.
Niin myös kaikki sinun syöjäsi syödään, ja kaikki sinun ahdistajasi, kaikki tyynni, vaeltavat vankeuteen; sinun ryöstäjäsi joutuvat ryöstetyiksi, ja kaikki saalistajasi minä annan saaliiksi.
17 Qünki Mǝn sanga tengiⱪ tengip ⱪoyimǝn wǝ yariliringni saⱪaytimǝn — dǝydu Pǝrwǝrdigar; — qünki ular seni: «Ƣerib-biqarǝ, ⱨeqkim ⱨalini sorimaydiƣan Zion dǝl muxudur» dǝp ⱨaⱪarǝtligǝn.
Sillä minä kasvatan umpeen sinun haavasi ja parannan sinut saamistasi iskuista, sanoo Herra, sinut, Siion, jolla on nimenä 'hyljätty', 'se, josta ei kukaan välitä'.
18 Pǝrwǝrdigar mundaⱪ dǝydu: — Mana, Mǝn Yaⱪupning qedirlirini sürgünlüktin ⱪayturup ǝsligǝ kǝltürimǝn, Uning turalƣuliri üstigǝ rǝⱨim ⱪilimǝn; Xǝⱨǝr harabiliri ul ⱪilinip ⱪaytidin ⱪurulidu, Orda-ⱪǝl’ǝ ɵz jayida yǝnǝ adǝmzatliⱪ bolidu.
Näin sanoo Herra: Katso, minä käännän Jaakobin majojen kohtalon, minä armahdan hänen asuntojansa; kaupunki rakennetaan kukkulallensa, ja linna on oleva oikealla paikallansa.
19 Xu jaylardin tǝxǝkkür küyliri wǝ xad-huramliⱪ sadaliri anglinidu; Mǝn ularni kɵpǝytimǝnki, ular ǝmdi azaymaydu; Mǝn ularning ⱨɵrmitini axurimǝn, ular ⱨeq pǝs bolmaydu.
Ja niistä on kaikuva ylistyslaulu ja iloitsevaisten ääni. Minä enennän heidät, eivätkä he vähene; minä saatan heidät kunniaan, eivätkä he halvoiksi jää.
20 Ularning baliliri ⱪǝdimdikidǝk bolidu; ularning jamaiti aldimda mǝzmut turƣuzulidu; Ularni horliƣanlarning ⱨǝmmisini jazalaymǝn.
Silloin hänen poikansa ovat niinkuin muinoin, ja hänen seurakuntansa pysyy vahvana minun edessäni; minä rankaisen kaikki hänen sortajansa.
21 Ularning bexi ɵzliridin bolidu, Ularning ⱨɵküm sürgüqisi ɵzliri otturisidin qiⱪidu; Mǝn uni ɵz yenimƣa kǝltürimǝn, xuning bilǝn u Manga yeⱪin kelidu; Qünki yenimƣa kǝlgüqi [jenini] tǝwǝkkül ⱪilƣuqi ǝmǝsmu? — dǝydu Pǝrwǝrdigar.
Ja hänen valtiaansa nousee hänestä itsestänsä, hänen hallitsijansa lähtee hänen keskeltänsä; ja minä sallin hänen käydä tyköni, niin että hän saattaa minua lähestyä. Sillä kuka panee henkensä alttiiksi minua lähestyäkseen? sanoo Herra.
22 — Xuning bilǝn silǝr Mening hǝlⱪim bolisilǝr, Mǝn silǝrning Hudayinglar bolimǝn.
Ja niin te olette minun kansani, ja minä olen teidän Jumalanne."
23 Mana, Pǝrwǝrdigardin qiⱪⱪan bir boran-qapⱪun! Uningdin ⱪǝⱨr qiⱪti; Bǝrⱨǝⱪ, dǝⱨxǝtlik bir ⱪara ⱪuyun qiⱪip kǝldi; U pirⱪirap rǝzillǝrning bexiƣa qüxidu.
Katso, Herran myrsky, kiivastus, puhkeaa, pyörremyrsky vyöryy kohti jumalattomien päätä.
24 Kɵnglidiki niyǝtlirini ada ⱪilip toluⱪ ǝmǝl ⱪilƣuqǝ, Pǝrwǝrdigarning ⱪattiⱪ ƣǝzipi yanmaydu; Ahirⱪi künlǝrdǝ silǝr buni qüxinip yetisilǝr.
Eikä Herran vihan hehku asetu, ennenkuin hän on toteuttanut ja täyttänyt sydämensä aivoitukset. Aikojen lopulla te tulette sen ymmärtämään.

< Yǝrǝmiya 30 >