< Proverbios 31 >
1 Palabras de Lemuel rey: la profecía con que le enseñó su madre.
Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
2 ¿Qué, hijo mío? ¿Y qué, hijo de mi vientre? ¿y qué, hijo de mis deseos?
Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
3 No des a las mujeres tu fuerza, ni tus caminos, que es para destruir a los reyes.
Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
4 No es de los reyes, o! Lemuel, no es de los reyes beber vino, ni de los príncipes la cerveza:
Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"
5 Porque no beban, y olviden la ley; y perviertan el derecho de todos los hijos afligidos.
Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
6 Dad la cerveza al que perece, y el vino a los de amargo ánimo.
Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
7 Beban, y olvídense de su necesidad, y de su miseria no se acuerden más.
Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
8 Abre tu boca por el mudo, en el juicio de todos los hijos de muerte.
Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
9 Abre tu boca, juzga justicia, y el derecho del pobre, y del menesteroso.
Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
10 ¿Mujer valiente quién la hallará? porque su valor luengamente pasa al de las piedras preciosas.
Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
11 El corazón de su marido está en ella confiado, y de despojo no tendrá necesidad.
Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
12 Dárle ha bien, y no mal, todos los días de su vida.
Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
13 Buscó lana y lino; y de voluntad trabajó con sus manos.
Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
14 Fue como navío de mercader, que trae su pan de lejos.
Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
15 Levantóse aun de noche; y dio comida a su familia; y ración a sus criadas.
Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
16 Consideró la heredad, y compróla; y plantó viña del fruto de sus manos.
Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
17 Ciñó sus lomos de fortaleza, y esforzó sus brazos.
Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
18 Gustó que era buena su granjería; su candela no se apagó de noche.
Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
19 Aplicó sus manos al huso; y sus manos trataron la rueca.
Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
20 Su mano extendió al pobre; y al menesteroso extendió sus manos.
Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
21 No tendrá temor de la nieve por su familia, porque toda su familia está vestida de ropas dobladas.
Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
22 Ella se hizo tapices: de lino fino y púrpura es su vestido.
Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
23 Conocido es su marido en las puertas, cuando se asienta con los ancianos de la tierra.
Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
24 Hizo telas, y vendió; y dio cintas al mercader.
Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
25 Fortaleza y hermosura es su vestido; y en el día postrero reirá.
Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
26 Abrió su boca con sabiduría; y la ley de clemencia está en su boca.
Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
27 Considera los caminos de su casa; y no comió el pan de balde.
Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
28 Levantáronse sus hijos, y llamáronla bienaventurada; y su marido también la alabó.
Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
29 Muchas mujeres hicieron riquezas, mas tú las sobrepujaste a todas.
"Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
30 Engañosa es la gracia, y vana la hermosura: la mujer que teme a Jehová, esa será alabada.
Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
31 Dádla del fruto de sus manos; y alábenla en las puertas sus hechos.
Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.