< Salmos 81 >
1 Salmo de Asafe, para o regente, conforme “Gitite”: Cantai de alegria a Deus, [que é] nossa força; mostrai alegria ao Deus de Jacó.
Gittitin päällä, edelläveisaajalle, Asaphin (Psalmi.) Veisatkaat iloisesti Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme: ihastukaat Jakobin Jumalalle.
2 Levantai uma canção, e dai-nos o tamborim; a agradável harpa com a lira.
Ottakaat psalmit ja tuokaat kanteleet, iloiset harput ja psaltari.
3 Tocai trombeta na lua nova; e na lua cheia, no dia de nossa celebração.
Soittakaat pasunilla uudessa kuussa, meidän lehtimajamme juhlapäivänä.
4 Porque [isto] é um estatuto em Israel, e uma ordem do Deus de Jacó.
Sillä se on tapa Israelissa, ja Jakobin Jumalan oikeus.
5 Ele o pôs como testemunho em José, quando tinha saído contra a terra do Egito, [onde] ouvi uma língua que eu não entendia:
Sen hän pani Josephissa todistukseksi, koska he Egyptin maalta läksivät, ja oudon kielen kuulleet olivat.
6 Tirei seus ombros de debaixo da carga; suas mãos foram livrados dos cestos.
Minä olen heidän olkansa kuormasta vapahtanut; ja heidän kätensä pääsivät tiiliä tekemästä.
7 Na angústia clamaste, e livrei-te dela; te respondi no esconderijo dos trovões; provei a ti nas águas de Meribá. (Selá)
Koska sinä tuskassas minua avukses huusit, niin minä autin sinua: minä kuulin sinua, koska tuulispää tuli sinun päälles, ja koettelin sinua riitaveden tykönä, (Sela)
8 Ouve [-me], povo meu, e eu te darei testemunho; ó Israel, se tu me ouvisses!
Kuule, minun kansani, minä todistan sinun seassas: Israel, jospa sinä minua kuulisit!
9 Não haverá entre ti deus estranho, e não te prostrarás a um deus estrangeiro.
Ei pidä sinun seassas muukalainen jumala oleman, ja ei pidä sinun vierasta jumalaa kumartaman.
10 Eu sou o SENHOR teu Deus, que te fiz subir da terra do Egito; abre tua boca por completo, e eu a encherei.
Minä olen Herra sinun Jumalas, joka sinun vein ulos Egyptin maalta: levitä suus, niin minä sen täytän.
11 Mas meu povo não ouviu minha voz, e Israel não me quis.
Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, ja Israel ei totellut minua.
12 Por isso eu os entreguei ao desejo de seus próprios corações, e andaram conforme seus próprios conselhos.
Niin minä laskin heitä sydämensä pahuuteen, vaeltamaan neuvonsa jälkeen.
13 Ah, se meu povo me ouvisse, se Israel andasse em meus caminhos!
Jos minun kansani kuulis minua, ja Israel minun teissäni kävis,
14 Em pouco tempo eu derrotaria seus inimigos, e viraria minha mão contra seus adversários.
Niin minä pian heidän vihollisensa painaisin alas, ja käteni kääntäisin heidän vihollistensa päälle,
15 Os que odeiam ao SENHOR, a ele se submeteriam, e o tempo [da punição] deles seria eterno.
Ja Herran viholliset hukkaan tulisivat; mutta heidän aikansa olisi ijankaikkisesti pysyvä,
16 E ele sustentaria [Israel] com a abundância de trigo; e eu te fartaria com o mel da rocha.
Ja minä ruokkisin heitä parhailla nisuilla, ja ravitsisin heitä hunajalla kalliosta.