Provérbios 1
1 Proverbios de Salomão, filho de David, rei d'Israel;
Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
2 Para se conhecer a sabedoria e a instrucção; para se entenderem as palavras da prudencia;
viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
3 Para se receber a instrucção do entendimento, a justiça, o juizo, e a equidade;
taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
4 Para dar aos simplice prudencia, e aos moços conhecimento e bom siso;
mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
5 Para o sabio ouvir e crescer em doutrina, e o entendido adquirir sabios conselhos;
Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
6 Para entender proverbios e a sua declaração: como tambem as palavras dos sabios, e as suas adivinhações.
ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
7 O temor do Senhor é o principio da sciencia: os loucos desprezam a sabedoria e a instrucção.
Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
8 Filho meu, ouve a instrucção de teu pae, e não deixes a doutrina de tua mãe.
Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
9 Porque diadema de graça serão para a tua cabeça, e colares para o teu pescoço.
sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
10 Filho meu, se os peccadores te attrahirem com afagos, não consintas.
Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
11 Se disserem: Vem comnosco; espiemos o sangue; espreitemos o innocente sem razão;
Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; (Sheol h7585)
13 Acharemos toda a sorte de fazenda preciosa; encheremos as nossas casas de despojos;
me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
14 Lança a tua sorte entre nós; teremos todos uma só bolsa.
heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
15 Filho meu, não te ponhas a caminho com elles: desvia o pé das suas veredas;
Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
16 Porque os seus pés correm para o mal, e se apressam a derramar sangue.
Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
17 Na verdade debalde se estende a rede perante os olhos de toda a sorte d'aves.
Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:
18 E estes armam ciladas contra o seu proprio sangue; e as suas proprias vidas espreitam.
omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
19 Assim são as veredas de todo aquelle que usa d'avareza: ella prenderá a alma de seus amos.
Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
20 A suprema sabedoria altamente clama de fóra: pelas ruas levanta a sua voz.
Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
21 Nas encruzilhadas, em que ha tumultos, clama: ás entradas das portas, na cidade profere as suas palavras.
meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
22 Até quando, ó simplices, amareis a simplicidade? e vós, escarnecedores, desejareis o escarneo? e vós, loucos, aborrecereis o conhecimento?
Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
23 Tornae-vos á minha reprehensão: eis que abundantemente vos derramarei de meu espirito e vos farei saber as minhas palavras.
Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
24 Porquanto clamei, e vós recusastes; estendi a minha mão, e não houve quem désse attenção;
Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
25 Mas rejeitastes todo o meu conselho, e não quizestes a minha reprehensão.
vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
26 Tambem eu me rirei na vossa perdição, e zombarei, vindo o vosso temor;
niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
27 Vindo como a assolação o vosso temor, e vindo a vossa perdição como uma tormenta, sobrevindo-vos aperto e angustia.
kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
28 Então a mim clamarão, porém eu não responderei; de madrugada me buscarão, porém não me acharão.
Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
29 Porquanto aborreceram o conhecimento; e não elegeram o temor do Senhor;
Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
30 Não consentiram ao meu conselho e desprezaram toda a minha reprehensão.
eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
31 Assim que comerão do fructo do seu caminho, e fartar-se-hão dos seus proprios conselhos.
saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
32 Porque o desvio dos simplices os matará, e a prosperidade dos loucos os destruirá.
Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
33 Porém o que me der ouvidos habitará seguramente, e estará descançado do temor do mal
Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.
