Maarqos 15
1 Ganama barii luboonni hangafoonni, maanguddoota, barsiistota seeraatii fi guutummaa yaaʼii Yihuudootaa wajjin mariʼatanii Yesuusin hidhanii, geessanii Phiilaaxoositti dabarsanii kennan.
Ətisi tang etixi bilǝnla, bax kaⱨinlar aⱪsaⱪallar, Tǝwrat ustazliri wǝ pütkül aliy kengǝxmidikilǝr bilǝn mǝsliⱨǝtlixip, Əysani baƣlap apirip, [waliy] Pilatusⱪa tapxurup bǝrdi.
2 Phiilaaxoosis, “Ati mootii Yihuudootaatii?” jedhee isa gaafate. Yesuus immoo, “Atuu jette kaa!” jedhee deebise.
Pilatus uningdin: — Sǝn Yǝⱨudiylarning padixaⱨimu? — dǝp soridi. U jawabǝn: — Eytⱪiningdǝk, — dedi.
3 Luboonni hangafoonni waan baayʼeedhaan isa himatan.
Bax kaⱨinlar uning üstidin ⱪayta-ⱪaytidin ǝrz-xikayǝtlǝrni ⱪilixti.
4 Phiilaaxoos amma illee, “Ati deebii hin kennituu? Isaan waan meeqaan akka si himatan mee ilaali” jedhee isa gaafate.
Pilatus uningdin yǝnǝ: — Jawab bǝrmǝmsǝn? Ⱪara, ular üstüngdin xunqiwala xikayǝt ⱪiliwatidu!? — dǝp soridi.
5 Yesuus garuu amma illee deebii tokko iyyuu hin kennine; Phiilaaxoosis ni dinqisiifate.
Biraⱪ Əysa yǝnila ⱨeq jawab bǝrmidi; Pilatus buningƣa intayin ⱨǝyran ⱪaldi.
6 Innis nama hidhame kan sabni gaafate tokko Guyyaa Ayyaanaa hunda gad dhiisa ture.
Ⱨǝr ⱪetimliⱪ [ɵtüp ketix] ⱨeytida, halayiⱪ ⱪaysibir mǝⱨbusni tǝlǝp ⱪilsa, waliy uni ⱪoyup berǝtti.
7 Namichi Barabbaas jedhamu tokko finciltoota goolii kaasanii nama ajjeesan wajjin mana hidhaa keessa ture.
Əyni waⱪitta, zindanda Barabbas isimlik bir mǝⱨbus bar idi. U ɵzi bilǝn billǝ topilang kɵtürgǝn ⱨǝmdǝ topilangda ⱪatilliⱪ ⱪilƣan nǝqqǝylǝn bilǝn tǝng solanƣanidi.
8 Uummanni sunis Phiilaaxoos bira dhaqee akka inni waan duraan gochaafii ture sana isaanii godhu isa kadhate.
Halayiⱪ quⱪan-sürǝn selip waliydin burun ⱨǝmixǝ ularƣa ⱪilƣinidǝk yǝnǝ xundaⱪ ⱪilixini tilǝxti.
9 Phiilaaxoos garuu, “Akka ani mootii Yihuudootaa gad isinii dhiisu barbaadduu?” jedhee gaafate;
Pilatus ularƣa: — Silǝr Yǝⱨudiylarning padixaⱨini ⱪoyup beriximni halamsilǝr? — dedi
10 inni akka luboonni hangafoonni hinaaffaadhaan Yesuusin dabarsanii isatti kennan ni beeka tureetii.
(qünki u bax kaⱨinlarning ⱨǝsǝthorluⱪi tüpǝylidin uni tutup bǝrgǝnlikini bilǝtti).
11 Luboonni hangafoonni garuu akka Phiilaaxoos qooda Yesuus Barabbaasin gad dhiisu akka isa kadhataniif namoota kakaasan.
Lekin bax kaⱨinlar halayiⱪni: «Buning orniƣa, Barabbasni ⱪoyup bǝr» dǝp tǝlǝp ⱪilixⱪa küxkürtti.
12 Phiilaaxoosis, “Yoos namicha isin mootii Yihuudootaa jettaniin kana maal godhu ree?” jedhee amma illee isaan gaafate.
Pilatus jawabǝn ulardin yǝnǝ: — Undaⱪ bolsa, silǝr «Yǝⱨudiylarning padixaⱨi» dǝp atiƣan kixini ⱪandaⱪ bir tǝrǝp ⱪil dǝwatisilǝr? — dedi.
13 Isaan amma illee, “Isa fannisi!” jedhanii iyyan.
— Ular yǝnǝ awazini kɵtürüp: — Uni krestligin! — dǝp warⱪirixatti.
14 Phiilaaxoos immoo, “Maaliif? Inni yakka maalii hojjete?” jedhee gaafate. Isaan garuu ittuma caalchisanii, “Isa fannisi!” jedhanii iyyan.
Pilatus ularƣa: — Nemixⱪa? U nemǝ rǝzillik ɵtküzüptu? — dedi. Biraⱪ ular tehimu ƣaljirlixip: — Uni krestligin! — dǝp warⱪiraxti.
15 Kanaafuu Phiilaaxoos namoota gammachiisuuf jedhee Barabbaasin gad isaaniif dhiise. Yesuusin garuu garafsiisee akka inni fannifamuuf dabarsee kenne.
Xunga Pilatus, halayiⱪni razi ⱪilmaⱪqi bolup, Barabbasni ularƣa qiⱪirip bǝrdi. Əysani bolsa ⱪamqilatⱪandin keyin, krestlǝx üqün [lǝxkǝrlirigǝ] tapxurdi.
16 Ergasii loltoonni Yesuusin mana bulchaatti, jechuunis Piraayitooriyoonitti ol galchan; raayyaa loltootaa hundas walitti waaman.
Andin lǝxkǝrlǝr Əysani waliy ordisidiki sǝynaƣa elip kirip, pütün lǝxkǝrlǝr topini bu yǝrgǝ jǝm boluxⱪa qaⱪirdi.
17 Uffata dhiilgee itti uffisan; gonfoo qoraattiis micciiranii dhaʼanii isa irra kaaʼan.
Ular uning uqisiƣa sɵsün rǝnglik ton kiydürüxti, andin ular tikǝnlik xahqilardin toⱪuƣan bir tajni bexiƣa kiygüzdi.
18 Isaanis, “Akkam ree, yaa mootii Yihuudootaa!” jedhanii nagaa isa gaafachuu jalqaban.
Andin uni mubarǝklǝp: «Yaxiƣayla, i Yǝⱨudiylarning padixaⱨi!» deyixti.
19 Uleedhaanis mataa isaa rukutan; isattis tufan. Jilbeenfataniis sagadaniif.
Andin bexiƣa ⱪomux bilǝn ⱨǝdǝp urup, uningƣa ⱪarap tükürüxti wǝ uning aldida tiz püküp, sǝjdǝ ⱪilixti.
20 Erga itti qoosanii booddee uffata diimaa dhiilgee sana irraa baasanii wayyaa isaa deebisanii isatti uffisan. Fannisuufis isa fuudhanii deeman.
Ular uni xundaⱪ mazaⱪ ⱪilƣandin keyin, uningdin sɵsün tonni salduruwetip, uqisiƣa ɵz kiyimlirini kiydürdi; andin ular uni krestlǝx üqün elip qiⱪixti.
21 Isaanis namicha Qareenaa kan Simoon jedhamu tokko utuu inni baadiyyaadhaa dhufee achiin darbaa jiruu arganii akka inni fannoo Yesuus baatuuf isa dirqisiisan. Namichi kunis abbaa Iskindiroosii fi Ruufoosii ti.
Kurini xǝⱨiridin bolƣan, Simon isimlik bir kixi yezidin kelip, u yǝrdin ɵtüp ketiwatatti (bu kixi Iskǝndǝr bilǝn Rufusning atisi idi). [Lǝxkǝrlǝr] uni tutup kelip, [Əysaning] krestini uningƣa mǝjburiy kɵtürgüzdi.
22 Isaanis iddoo Golgootaa jedhamutti Yesuusin geessan; Golgootaa jechuun “Iddoo buqqee mataa” jechuu dha.
Ular Əysani Golgota (tǝrjimisi, «bax sɵngǝk») degǝn yǝrgǝ elip kǝldi;
23 Jarris akka inni daadhii wayinii kan qumbiin walitti makame dhuguuf kennaniif; inni garuu fudhachuu dide.
andin ular uningƣa iqix üqün murmǝkki arilaxturulƣan aqqiⱪ xarab bǝrdi; lekin u uni ⱪobul ⱪilmidi.
24 Isaanis isa fannisan. Uffata isaas gargar qoodatanii tokkoon tokkoon namaa maal akka argatu murteessuuf ixaa buufatan.
Ular uni krestligǝndin keyin, kiyimlirini ɵzara bɵlüxüwelix üqün, ⱨǝrⱪaysisining ülüxini bekitixkǝ ⱨǝrbir kiyimning üstigǝ qǝk taxlidi.
25 Yeroon isaan itti isa fannisanis ganama saʼaatii sadii ture.
Uni krestligǝn waⱪit künning üqinqi saiti idi.
26 Katabbiin waan inni ittiin himatamee kan, Mooticha Yihuudootaa, jedhu mataa isaatiin ol ture.
Uni ǝyibligǝn xikayǝtnamidǝ «Yǝⱨudiylarning padixaⱨi» dǝp pütülgǝnidi.
27 Hattoota lamas, isa tokko mirga isaatiin, kaan immoo bitaa isaatiin isa wajjin fannisan. [
Ular uning bilǝn tǝng ikki ⱪaraⱪqinimu krestlidi, biri ong tǝripidǝ, yǝnǝ biri sol tǝripidǝ idi.
28 Kanaanis dubbiin kitaabni, “Inni akka seera cabsitootaatti lakkaaʼame” jedhu sun ni raawwatame.]
Xundaⱪ ⱪilip, muⱪǝddǝs yazmilardiki: «U jinayǝtqilǝrning ⱪatarida sanaldi» degǝn sɵz ǝmǝlgǝ axuruldi.
29 Warri achiin darbanis isa arrabsan; mataa isaaniis raasanii, “Muu! Ati kan mana qulqullummaa diigdee guyyaa sadiitti ijaartu,
U yǝrdin ɵtkǝnlǝr baxlirini qayⱪixip, uni ⱨaⱪarǝtlǝp: — Uⱨuy, sǝn ibadǝthanini buzup taxlap, üq kün iqidǝ ⱪaytidin yasap qiⱪidiƣan adǝm,
30 mee fannoo irraa gad buʼiitii of oolchi!” jedhan.
ǝmdi ɵzüngni ⱪutⱪuzup kresttin qüxüp baⱪⱪina! — deyixti.
31 Akkasumas luboonni hangafoonnii fi barsiistonni seeraa wajjin itti qoosan. Akkanas jedhan; “Inni warra kaan oolcheera; ofii isaa garuu oolchuu hin dandaʼu!
Bax kaⱨinlar bilǝn Tǝwrat ustazlirimu ɵzara xundaⱪ mǝshirǝ ⱪilip: — U baxⱪilarni ⱪutⱪuzuptikǝn, ɵzini ⱪutⱪuzalmaydu.
32 Akka nu arginee amannuuf Kiristoos mootichi Israaʼel kun mee amma fannoo irraa gad haa buʼu.” Warri isa wajjin fannifamanis isa arrabsan.
Israilning padixaⱨi bolƣan Mǝsiⱨ ǝmdi kresttin qüxüp baⱪsunqu, xuni kɵrsǝkla uningƣa etiⱪad ⱪilimiz! — deyixti. Uning bilǝn tǝng krestlǝngǝnlǝrmu uni xundaⱪ ⱨaⱪarǝtlǝxti.
33 Saʼaatii jaʼaa jalqabee, hamma saʼaatii sagaliitti dukkanni lafa hunda irra buʼe.
Əmdi [künning] altinqi saiti kǝlgǝndǝ, pütkül zeminni ⱪarangƣuluⱪ ⱪaplidi wǝ toⱪⱪuzinqi saitigiqǝ dawam ⱪildi.
34 Saʼaatii sagalittis Yesuus sagalee guddaadhaan, “Eloohee! Eloohee! Laamaa Sabaqtaanii?” jedhee iyye. Hiikkaan isaas, “Yaa Waaqa ko! Yaa Waaqa ko! Ati maaliif na dhiifte?” jechuu dha.
Toⱪⱪuzinqi saǝttǝ Əysa yuⱪiri awaz bilǝn: «Eloi, Eloi, lama xawaⱪtani?», mǝnisi: — «Hudayim, Hudayim, meni nemixⱪa taxliwǝtting?» dǝp ⱪattiⱪ nida ⱪildi.
35 Warra achi dhadhaabatan keessaa tokko tokko yommuu waan kana dhagaʼanitti, “Ilaa, inni Eeliyaasin waamaa” jedhan.
U yǝrdǝ turuwatⱪanlarning bǝziliri buni anglap: — Mana, u Ilyas pǝyƣǝmbǝrgǝ nida ⱪiliwatidu, — deyixti.
36 Namichi tokkos fiigee, ispoonjii dhangaggaaʼaadhaan guutee, uleetti kaaʼe; akka inni dhuguufis Yesuusiif kennee, “Mee isa dhiisaa. Akka Eeliyaas dhufee gad isa buusu arginaatii” jedhe.
Ulardin birǝylǝn yügürüp berip, bir parqǝ bulutni aqqiⱪ xarabⱪa qilap, ⱪomuxning uqiƣa selip uningƣa iqküzüp: — Tohtap turunglar! Ⱪarap baⱪayli, ilyas [pǝyƣǝmbǝr] uni qüxürgili kelǝrmikin? — dedi.
37 Yesuusis sagalee guddaadhaan iyyee hafuura dhumaa baafate.
Əysa ⱪattiⱪ warⱪiridi-dǝ, roⱨini ⱪoyuwǝtti.
38 Golgaan mana qulqullummaas olii hamma gadiitti iddoo lamatti tarsaʼe.
Wǝ [xu ǝsnada] ibadǝthanining iqkiri pǝrdisi yuⱪiridin tɵwǝngǝ ikki parqǝ bɵlüp yirtildi.
39 Ajajaan dhibbaa kan fuula Yesuus dura dhaabachaa tures yommuu iyyuu Yesuus dhagaʼee akka inni itti hafuura dhumaa baafate argetti, “Dhugumaanuu namichi kun Ilma Waaqaa ture!” jedhe.
Əmdi uning udulida turƣan yüzbexi uning ⱪandaⱪ nida ⱪilip roⱨini ⱪoyuwǝtkǝnlikini kɵrüp: — Bu adǝm ⱨǝⱪiⱪǝtǝn Hudaning oƣli ikǝn! — dedi.
40 Dubartoonni tokko tokkos fagoodhaa ilaalaa turan. Isaan keessaas Maariyaam ishee Magdalaa, Maariyaam haadha Yaaqoob isa quxisuutii fi Yoosaa akkasumas Saloomee turan.
U yǝrdǝ yǝnǝ bu ixlarƣa yiraⱪtin ⱪarap turuwatⱪan birnǝqqǝ ayallarmu bar idi. Ularning arisida Magdalliⱪ Mǝryǝm, kiqik Yaⱪup bilǝn Yosǝning anisi Mǝryǝm wǝ Salomilar bar idi.
41 Isaanis yeroo inni Galiilaa turetti isa duukaa buʼanii isa tajaajilaa turan. Dubartoonni isa wajjin Yerusaalemitti ol baʼan baayʼeen kaanis achi turan.
Ular ǝslidǝ Əysa Galiliyǝ ɵlkisidǝ turƣan waⱪitta uningƣa ǝgixip, uning hizmitidǝ bolƣanlar idi; bulardin baxⱪa uning bilǝn Yerusalemƣa birgǝ kǝlgǝn yǝnǝ nurƣun ayallarmu [uning ǝⱨwaliƣa] ⱪarap turatti.
42 Guyyaan sun Guyyaa Qophii jechuunis guyyaa Sanbataan duraa ture. Yommuu galgalaaʼettis,
Kǝqⱪurun kirip ⱪalƣanda («tǝyyarlax küni», yǝni xabat künining aldinⱪi küni bolƣaqⱪa),
43 Yoosef namni Armaatiyaa, miseensi yaaʼii beekamaan kan mataan isaa mootummaa Waaqaa eeggachaa ture tokko ija jabinaan gara Phiilaaxoos dhaqee reeffa Yesuus kadhate.
aliy kengǝxmining tolimu mɵtiwǝr ǝzasi, Arimatiyaliⱪ Yüsüp bar idi. Umu Hudaning padixaⱨliⱪini kütüwatⱪan bolup, jür’ǝt ⱪilip [waliy] Pilatusning aldiƣa kirip, uningdin Əysaning jǝsitini berixni tǝlǝp ⱪildi.
44 Phiilaaxoosis yommuu akka inni duʼe dhagaʼetti ni dinqifate. Ajajaa dhibbaa sanas ofitti waamee Yesuus erga duʼee turuu fi turuu baachuu isaa gaafate.
Pilatus Əysaning alliⱪaqan ɵlgǝnlikigǝ ⱨǝyran boldi; u yüzbexini qaⱪirip, uningdin Əysaning ɵlginigǝ heli waⱪit boldimu, dǝp soridi.
45 Akka inni duʼes ajajaa dhibbaa sana irraa erga mirkaneeffatee booddee reeffa sana Yoosefiif kenne.
Yüz bexidin ǝⱨwalni uⱪⱪandin keyin, Yüsüpkǝ jǝsǝtni bǝrdi.
46 Yoosefis huccuu quncee talbaa irraa hojjetame bitee, reeffa sana gad buusee, huccuu sanaan kafanee awwaala garaa kattaa keessatti qotate keessa kaaʼe. Dhagaa tokkos balbala awwaala sanaatti gangalchee cufe.
Yüsüp esil kanap rǝht setiwelip, jǝsǝtni [kresttin] qüxürüp kanap rǝhttǝ kepǝnlidi wǝ uni ⱪiyada oyulƣan bir ⱪǝbrigǝ ⱪoydi; andin ⱪǝbrining aƣziƣa bir taxni domilitip ⱪoydi.
47 Maariyaam isheen Magdalaatii fi Maariyaam haati Yoosaa lafa inni kaaʼame ni argan.
Wǝ Magdalliⱪ Mǝryǝm bilǝn Yosǝning anisi Mǝryǝm uning ⱪoyulƣan yerini kɵrüwaldi.
