2 Seenaa 24
1 Yooʼaash yeroo mootii taʼetti nama umuriin isaa waggaa torbaa ture; innis Yerusaalem keessa taaʼee waggaa afurtama ni bulche. Maqaan haadha isaa Ziibiyaa ture; isheenis nama Bersheebaa turte.
Youa: sie da lalelegele, ea ode fesu gidigili, Yuda hina bagade hamoi. E da Yelusaleme moilai bai bagade ganodini esala, ode 40 agoanega Yuda fi ouligilalu. Ea ame da Biasiba moilai uda galu, ea dio amo Sibia.
2 Yooʼaash bara Yehooyaadaa lubichaa hunda keessa waan fuula Waaqayyoo duratti qajeelaa taʼe hojjete.
Yihoida ea esalusu huluane amo ganodini, Youa: sie da Hina Gode hahawane ba: ma: ne hou hamonanusu. Bai gobele salasu dunu Yihoida da hou noga: idafa ema olelei.
3 Yehooyaadaan niitota lama isaaf file; innis ilmaanii fi intallan ni dhalche.
Yihoiada da hina bagade Youa: sie idua aduna ilegei. Elama dunu manolali amola uda manolali da lalelegei.
4 Yeroo xinnoo booddees Yooʼaash mana qulqullummaa Waaqayyoo haaromsuuf murteesse.
Amogalu fa: no, Youa: sie da Debolo Diasu dodoa: musa: dawa: i.
5 Innis lubootaa fi Lewwota walitti waamee, “Gara magaalaawwan Yihuudaa dhaqaatii maallaqa waggaa waggaadhaan mana qulqullummaa Waaqa keessanii haaromsuuf oolu Israaʼeloota hunda irraa walitti qabaa. Kanas ammuma godhaa” isaaniin jedhe. Lewwonni garuu dafanii hin goone.
Youa: sie da gobele salasu dunu amola Lifai fi dunu ili ema misa: ne sia: ne, ilia da Yuda moilai huluane amoga asili, muni amo Debolo Diasu dodoa: musa: lama: ne sia: i. E da ilima hedolo masa: ne sia: i. Be ilia hedolo hame asi.
6 Kanaafuu mootichi Yehooyaadaa lubicha hangafticha waamee, “Ati maaliif akka Lewwonni gibira Museen garbichi Waaqayyoo fi yaaʼiin Israaʼel akka dunkaana dhuga baʼumsaatiif baafamu murteessan sana Yihuudaa fi Yerusaalem irraa walitti qaban hin godhin?” jedheen.
Amaiba: le, Youa: sie da ilia ouligisu dunu Yihoida ema misa: ne sia: ne, amola ema amane adole ba: i, “Na da Lifai dunuma, ilia da su lasu (da: gisi) amo Hina Gode ea hawa: hamosu dunu Mousese da Hina Gode Ea Abula Diasu ouligima: ne ilegei, amo Yuda amola Yelusaleme fima lama: ne masa: ne sia: i. Ilia hame lala asiba: le, di da abuliba: le amo hou hame ouligibala: ?”
7 Yeroo sana ilmaan Ataaliyaa dubartittii hamtuu sanaa mana qulqullummaa Waaqaa cabsanii seenanii miʼoota qulqulleeffaman illee Baʼaalin tajaajiluuf itti ni fayyadaman.
(Wadela: idafa uda A: dalaia ea fa: no bobogesu dunu da Debolo Diasu wadela: lesi. Ilia da hadigi liligi mogili amo ogogosu ‘gode’ Ba: ilema nodone sia: ne gadomusa: lai.)
8 Kanaafuu mootichi akka isaan sanduuqa maallaqni itti walitti qabamu hojjetanii karaa alaatiin balbala mana qulqullummaa Waaqayyoo bira kaaʼan ni ajaje.
Amalalu, Yihoida da hamoma: ne sia: beba: le, Lifai fi dunu da gagili hamone, Debolo Diasu logo holeiga ligisi.
9 Akka isaan qaraxa Museen garbichi Waaqaa sun yeroo gammoojjii keessa turanitti Israaʼeloota ajaje sana Waaqayyoof fidaniif Yihuudaa fi Yerusaalem keessatti labsiin tokko ni baʼe.
Ilia Yelusaleme amola Yuda fi dunu huluanema, ilia da muni amo da Gode Ea hawa: hamosu dunu Mousese da bisili hafoga: i sogega lidili amola lama: ne ilegei, amo defele Hina Godema iamisa: ne sia: si.
10 Qondaaltonni hundii fi sabni hundi buusii isaanii gammachuudhaan fidanii hamma inni guututti sanduuqicha keessa ni buusan.
Dunu amola ilia ouligisu dunu da amo hou hahawane ba: i. Ilia da ilia su (‘da: gisi’) muni gaguli misini, gagili nabalesi.
11 Yommuu sanduuqichi Lewwotaan gara qondaaltota mootiitti fidamee qondaaltonni sun akka maallaqni baayʼeen isa keessa jiru arganitti barreessaan mootichaa fi ajajaan lubicha hangafaa dhufanii maallaqa sana sanduuqa keessaa garagalchanii sanduuqicha iddoo isaatti deebisu ture. Isaanis guyyuma guyyaan akkas godhanii maallaqa akka malee baayʼee walitti ni qaban.
Eso huluane, Lifai dunu da amo gagili ouligisu dunuma gaguli asi. Ilia da amo gagili ganodini muni bagade ba: loba, hina bagade ea sia: dedesu dunu amola Gobele Salasu Hina dunu ea ilegei dunu, ela da misini, muni lidilalu, gagili ea sogebiga bu ligisisu. Amaiba: le, ilia da muni bagade gagadoi.
12 Mootichii fi Yehooyaadaanis maallaqa sana warra mana qulqullummaa Waaqayyoo hojjechiisuuf itti gaafatamummaa fudhatanitti ni kennan. Isaanis mana qulqullummaa Waaqayyoo haaromsuudhaaf namoota dhagaa cabsanii fi ogeeyyii hojii mukaa, akkasumas mana qulqullummaa haaromsuudhaaf hojjettoota sibiilaa fi naasii ittiin ni qaxaran.
Amalalu, hina bagade amola Yihoiada da amo muni Debolo Diasu hawa: hamosu ouligisu dunu ilima iasu. Amo dunu ilia da diasu gagusu dunu, gele goudasu dunu amola gele dadamusu dunu, ilima iasu. Amola ilia da ifa gaga: i, amola gele gadelale sa: i, amo bu hahamoma: ne, amola eno hawa: hamoma: ne, amo dabe iasu.
13 Hojjettoonni qaxaraman waan jabaatanii hojjetaniif hojiin sun isaaniif ni milkaaʼe. Mana qulqullummaa Waaqaas akkuma duraan turetti deebisanii ni haaromsan; ni jabeessanis.
Ilia huluane gasa fili, hawa: hamone, Debolo Diasu da bu hahamoi dagoi ba: i. Debolo Diasu da ea musa: gasa bagade gagui hou bu ba: i.
14 Erga fixanii booddees maallaqa hafe fidanii mootichaa fi Yehooyaadaatti ni kennan; maallaqa sanaanis miʼoota mana qulqullummaa Waaqayyoo jechuunis miʼoota tajaajilaa fi kan aarsaan gubamu ittiin dhiʼeeffamu akkasumas caabiiwwan, miʼoota warqee fi meetii ittiin ni hojjetan. Isaanis bara Yehooyaadaa keessa utuu gargar hin kutin mana qulqullummaa Waaqayyoo keessatti aarsaa gubamu dhiʼeessaa turan.
Debolo Diasu dodoa: su da hamoi dagoloba, muni dialu ilia da hina bagade amola Yihoiada elama i. Amo muniga ela da silifa ofodo, dalabede, gamali gesosu liligi, amola eno silifa o gouli liligi huluane, amo hahamomusa: ilegei. Yihoiada da esaloba, ilia da Debolo Diasuga gobele salasu hou gebewane hamonanu.
15 Yehooyaadaanis bara dheeraa jiraatee dulloomee waggaa dhibba tokkoo fi soddomatti ni duʼe.
E da da: idafa hamone, ode 130 agoane gidigiloba, e da bogoi.
16 Innis sababii Israaʼel keessatti Waaqaa fi mana qulqullummaa isaatiif waan gaarii hojjeteef Magaalaa Daawit keessatti mootota biratti ni awwaalame.
E da Isala: ili dunu fi amola Debolo Diasu hou noga: le fidi amola Gode Ea hawa: hamosu noga: le hamoi. Amo dawa: le, ilia da ea da: i hodo amo hina bagade gele gelabo Da: ibidi Moilai bai bagadega, amo ganodini sali.
17 Erga Yehooyaadaan duʼee booddee qondaaltonni Yihuudaa dhufanii amanamummaa mootichaaf qaban ni ibsan; innis isaan dhaggeeffate.
Be Yihoiada da bogoloba, amogalu Yuda ouligisu dunu da Youa: sie ilia fada: i sia: fa: no bobogemusa: fuligala: i.
18 Isaanis mana qulqullummaa Waaqayyoo Waaqa abbootii isaanii dhiisanii siidaawwan Aasheeraa fi waaqota tolfamoo ni waaqeffatan. Sababii balleessaa isaaniifis dheekkamsi Waaqaa Yihuudaa fi Yerusaalemitti ni dhufe.
Amaiba: le, Yuda dunu da Debolo Diasu ganodini, ilia aowalalia Hina Godema nodone sia: ne gadosu hou fisiagale, ogogosu loboga hamoi ‘gode’ amola wadela: i uda ‘gode’ Asila agoai loboga hamoi liligi ilima muni nodone sia: ne gadosu hou hamosu. Ilia da amo wadela: i hou hamobeba: le, Hina Gode Ea ougi hou da Yuda amola Yelusaleme fi ilima doaga: i.
19 Akka isaan gara isaatti saba deebisaniif Waaqayyo raajota isaanitti erge; raajonnis isaanitti rageessan; isaan garuu dhagaʼuu hin barbaanne.
Hina Gode da ilima balofede dunu, ili Ema sinidigima: ne sisasu ima: ne asunasi. Be ilia da amo sisasu hame nabi.
20 Ergasiis Hafuurri Waaqaa Zakkaariyaas ilma Yehooyaadaa lubichaa irra ni buʼe. Innis kaʼee fuula uummataa dura dhaabatee, “Waaqni akkana jedha: ‘Isin maaliif ajaja Waaqayyoo eeguu diddani? Isin hin milkooftan. Sababii isin Waaqayyoon dhiiftaniif innis isin dhiiseera’” jedheen.
Amalalu, Hina Gode Ea A: silibu Hadigidafa da Segalaia (gobele salasu dunu Yihoiada egefe) amoga aligila sa: i. E da dunu huluane ilia midadi lelu, amane sia: i, “Hina Gode da amane sia: sa, ‘Dilia abuliba: le Hina Gode Ea hamoma: ne sia: i hame naba? Dilia da didili hame hamomu. Dilia da Hina Gode fisiagaiba: le, E amola da dili fisiagai dagoi.’”
21 Isaan garuu isatti mariʼatanii ajaja mootichaatiin oobdii mana qulqullummaa Waaqayyoo keessatti dhagaadhaan tumanii isa ni ajjeesan.
Hina bagade Youa: sie da eno dunu gilisili, Segalaia fane legemusa: ilegei. Hina bagade da sia: beba: le, Yuda fi dunu da Hina Gode Ea Debolo Diasu gagoi ganodini, Segalaia igiga gala: le, medole legei dagoi.
22 Yooʼaash mootichi arjummaa Yehooyaadaan abbaan Zakkaariyaas isaaf godhe sana hin yaadanne; qooda kanaa inni ilma isaa ni ajjeese; innis yeroo duʼutti, “Waaqayyo waan kana haa argu; haaloos haa baʼu” jedhe.
Youa: sie da Segalaia eda Yihoiada ema mae fisili noga: le hawa: hamoi amo gogolei. Amola ea sia: beba: le, ilia Segalaia medole legei. Segalaia da bogolaloba, e amane wele sia: i, “Hina Gode da dia hamobe ba: ma: mu amola dima se iasu imunu da defea!”
23 Dhuma waggaa sanaattis loltoonni Sooriyaa Yooʼaashitti ni duulan; Yihuudaa fi Yerusaalem qabatanii hooggantoota sabaa hunda ni fixan. Isaanis waan boojiʼan hunda gara Damaasqootti mootii isaaniitti ni ergan.
Amo ode dogoa, Silia dadi gagui wa: i da Yuda amola Yelusaleme fi doagala: i. Ilia da ouligisu dunu huluane medole legei amola liligi bagohamedafa susuguli, Dama: sagase moilai bai bagadega gaguli asi.
24 Loltoonni Sooriyaa namoota xinnoo qabatanii dhufan illee Waaqayyo loltoota akka malee baayʼee harka isaaniitti dabarsee ni kenne. Sababii Yihuudoonni Waaqayyo Waaqa abbootii isaanii dhiisaniif Yooʼaashitti murtiin murame.
Silia dadi gagui wa: i da fonobahadi fawane, be Hina Gode da ili fidibiba: le, ilia da Yuda fi dadi gagui wa: i bagadedafa amo hasali dagoi. Bai Yuda fi dunu da ilia aowalalia Hina Gode fisiagai dagoi. Hina bagade Youa: sie da agoane se iasu lai.
25 Warri Sooriyaa yommuu baʼanitti Yooʼaashin akka malee madeessanii ni deeman. Qondaaltonni isaas sababii inni ilma Yehooyaadaa lubichaa ajjeeseef isatti mariʼatanii siree isaa irratti isa ajjeesan. Kanaafuu inni duʼee Magaalaa Daawit keessatti ni awwaalame; garuu iddoo awwaala moototaatti hin awwaalamne.
E da bagade fafa: ginisi ba: i. Amola ha lai dunu da ilia sogega bu ahoanoba, eagene ouligisu dunu aduna da ilegele, ea debea da: iya esala, e medole legei. Ela da gobele salasu dunu Yihoiada ea mano fasu dabe ima: ne e fane legei. Ilia da ea da: i hodo amo Da: ibidi Moilai bai bagadega ulidogone sali. Be hina bagade ilia bogoi gele gelabo ganodini hame sali.
26 Warri isatti mariʼatanis Zaabaad ilma Shimeʼaati dubartii Amoon sanaa fi Yehoozaabaad ilma Shimriiti dubartii Moʼaab sanaa turan.
(Dunu amo da ilegele e medole legei, elea dio da Sa: iba: de amola Yihosaba: de. Sa: iba: de da A: mone fi uda ea dio amo Simia: de amo egefe galu, amola Yihosaba: de da Moua: be fi uda ea dio amo Similidi amo egefe galu.)
27 Seenaan ilmaan isaa, raajiiwwan waaʼee isaa dubbataman hedduunii fi seenaan haaromfamuu mana qulqullummaa Waaqaa kitaaba seenaa moototaa keessatti barreeffameera. Amasiyaa ilmi isaa iddoo isaa buʼee mootii taʼe.
Youa: sie egefelalia hou, amola balofede dunu ema gagabosu ba: la: lusu, amola ea Debolo Diasu dodoa: su hou, amo huluane da “Hina bagade buga Dedei ea Bai Olelesu Meloa” amo ganodini dedene legei. Youa: sie egefe A: masaia da e bagia Yuda hina bagade hamoi.
