Yobo 39
1 Oyebi tango nini bantaba ya ngomba ebotaka? Osila komona ndenge mboloko ebotaka?
Tiedätkös, koska metsävuohet poikivat, eli oletkos havainnut peurat käyvän tiineenä?
2 Osila kotanga basanza oyo ewumelaka na zemi? Oyebi tango oyo ebotaka?
Oletkos lukenut heidän kuukautensa, koska ne täydellänsä ovat? eli tiedätkös ajan, koska he poikivat?
3 Ekogumbama, ekobota bana na yango mpe ekolongwa na pasi na yango ya kobota.
He kumartavat heitänsä poikiessansa, ja ajavat sen pois, josta heillä kipu on.
4 Bana na yango ekozwa makasi, ekokola na libanda, ekokende mosika mpe ekozonga lisusu te.
Heidän poikansa vahvistuvat ja kasvavat jyvistä: ne menevät ulos, ja ei palaja heidän tykönsä.
5 Nani akangoli ane ya zamba? Nani apesi yango bonsomi?
Kuka on metsä-aasin antanut niin vapaana käydä? kuka on metsä-aasin siteen päästänyt?
6 Ngai nde napesi yango esobe lokola ndako, mpe mabele ya mungwa lokola esika ya kovanda.
Jolle minä olen erämaan huoneeksi antanut ja korven asuinsiaksi.
7 Esekaka makelele ya bingumba mpe eyokaka te mongongo ya motambolisi ya mpunda.
Hän katsoo ylön kaupungin pauhinaa: vartian huutoa ei hän kuule.
8 Etambolaka na ngomba mpo na koluka bilei mpe elukaka na bokebi matiti nyonso ya mobesu.
Hän katsoo vuorella laiduntansa, ja etsii kussa viheriäistä on.
9 Mpakasa ekoki kondima kosalela yo? Ekoki kolekisa butu na elielo na yo ya banyama?
Luuletkos yksisarvisen palvelevan sinuas, ja makaavan yötä sinun seimelläs?
10 Okoki kokanga mpakasa na singa ya ebende oyo ebalolaka mabele? Ekoki kolanda yo mpo na kotondisa mabwaku na mabele?
Taidatkos sitoa yksisarvisen vaolle köydellä, niin että hän kiskois ketoa laaksossa sinun perässäs?
11 Okotia solo elikya na yo kati na yango, mpo ete makasi na yango ezali monene? Okotikela yango mosala na yo?
Taidatkos sinus luottaa häneen, ehkä hän paljon voi, ja jättää työs hänen haltuunsa?
12 Okotiela yango solo motema mpo na komemela yo bambuma mpe kosangisa yango na etutelo na yo?
Uskotkos hänen siemenes kotia tuovan, ja riihees kokoovan?
13 Mapapu ya maligbanga efungwamaka na esengo nyonso, kasi, boni, lipapu mpe nsala na yango ekokani na oyo ya nkongi?
Ovatko riikinkukkoin sulat kauniimmat kuin nälkäkurjen sulat?
14 Maligbanga ebwakaka maki na yango na mabele mpe etikaka yango ete ezwa moto ya mabele,
Joka munansa jättää maahan, ja antaa maan lämpimän hautoa niitä.
15 kasi ebosanaka ete lokolo ekoki kopanza yango mpe banyama ya zamba ekoki konyata-nyata yango.
Hän unohtaa ne tallattavan, ja että peto kedolla ne rikkois.
16 Enyokolaka bana na yango makasi lokola nde ezali bana na yango te, emonaka na yango motema pasi te lokola nde esali mosala ya mpunda,
Hän on niin kova poikiansa vastaan, kuin ei ne hänen olisikaan: Ei hän tottele turhaan työtä tehdä.
17 pamba te Nzambe apimeli yango bwanya mpe apesi yango mayele te.
Sillä Jumala on häneltä taidon ottanut pois, ja ei ole antanut hänelle ymmärrystä.
18 Nzokande soki etelemi mpe ebandi kopota mbangu, ekoseka ata mpunda mpe motambolisi na yango.
Kuin hän ylentää itsensä korkeuteen, nauraa hän hevosta ja miestä.
19 Boni, yo nde moto opesa mpunda makasi mpe olatisa kingo na yango pwale ya milayi?
Taidatkos antaa hevoselle väen, eli taidatkos kaunistaa hänen kaulansa hirnumisella?
20 Yo moto opumbwisaka yango lokola libanki? Lolendo ya mongongo kitoko na yango epesaka somo.
Taidatkos peljättää hänen niinkuin heinäsirkan? peljättävä on hänen sieramiensa päristys.
21 Mpunda enyataka na makasi nyonso maboke ya mabele, esepelaka na makasi na yango mpe ekendaka liboso ya bibundeli.
Hän kaivaa maata kavioillansa, on riemuinen väkevyydessänsä, ja menee sota-aseita vastaan.
22 Eyokaka somo te, ebangaka eloko moko te, ezongaka sima te liboso ya mopanga,
Hän nauraa pelkoa ja ei hämmästy, eikä pakene miekkaa.
23 tango saki ya mbanzi eninganaka likolo na yango elongo na likonga oyo ezali kopela moto mpe mopanga.
Ehkä vielä viini kalisis häntä vastaan, ja keihäät ja kilvet välkkyisivät;
24 Epumbwaka na kanda mpe epanzaka mabele, evandaka kimia te soki kelelo ebeti.
Hän korskuu, pudistelee ja kaivaa maata, ja ei tottele vasikitorven helinää.
25 Soki kelelo ebeti, egangaka: ‹ Ah! › Na mosika, eyokaka solo ya bitumba, koganga ya bakambi ya basoda mpe makelele ya bitumba.
Kuin vaskitorvi heliästi soi, luihkaa hän: hui, ja haastaa sodan taampaa, niin myös päämiesten huudon ja riemun.
26 Boni, ezali na mayele na yo nde kombekombe epumbwaka mpe etandaka mapapu na yango na ngambo ya sude?
Lentääkö haukka sinun ymmärryksestäs, ja hajoittaa siipensä etelään käsin?
27 Na mitindo na yo nde mpongo emataka likolo mpe esalaka zala na yango na likolo?
Lentääkö kotka sinun kädestäs niin korkialle, että hän tekee pesänsä korkeuteen?
28 Evandaka mpe etongaka ndako kati na mabanga, na esika ya kaka, na songe ya libanga.
Hän asuu vuorilla ja yöttelee vuorten kukkuloilla ja vahvoissa paikoissa.
29 Wuta na likolo, emonaka nyama ya kolia, miso na yango emonaka na mosika.
Sieltä hän katsoo ruan perään, ja hänen silmänsä näkevät kauvas.
30 Bana na yango emelaka makila. Esika ebembe ezali, mpongo ezali wana. »
Hänen poikansa särpävät verta; ja kussa raato on, siellä myös hän on.
