< Psalmorum 80 >
1 Psalmus, in finem, pro iis, qui commutabuntur, testimonium Asaph. Qui regis Israel, intende: qui deducis velut ovem Ioseph. Qui sedes super cherubim, manifestare
Asaphin Psalmi, kultasesta kukkaisesta, edelläveisaajalle. Kuules, Israelin paimen, joka saatat Josephin niinkuin lampaat: ilmoita sinus, joka istut Kerubimin päällä.
2 coram Ephraim, Beniamin, et Manasse. Excita potentiam tuam, et veni, ut salvos facias nos.
Herätä voimas, sinä joka Ephraimin, Benjaminin ja Manassen edessä olet, ja tule meidän avuksemme.
3 Deus converte nos: et ostende faciem tuam, et salvi erimus.
Jumala, käännä meitä, ja anna kasvos paistaa, niin me tulemme autetuksi.
4 Domine Deus virtutum, quousque irasceris super orationem servi tui?
Herra Jumala Zebaot, kuinka kauvan sinä vihastut kansas rukouksiin?
5 Cibabis nos pane lacrymarum: et potum dabis nobis in lacrymis in mensura?
Sinä ruokit heitä kyyneleiden leivällä, ja juotat heitä suurella mitalla, täynnä kyyneleitä,
6 Posuisti nos in contradictionem vicinis nostris: et inimici nostri subsannaverunt nos.
Sinä olet meidät pannut riidaksi läsnäasuvaisillemme; ja meidän vihollisemme pilkkaavat meitä.
7 Deus virtutum converte nos: et ostende faciem tuam: et salvi erimus.
Jumala Zebaot, käännä meitä, ja anna kasvos paistaa, niin me autetuksi tulemme.
8 Vineam de Aegypto transtulisti: eiecisti Gentes, et plantasti eam.
Sinä toit viinapuun Egyptistä, olet pakanat karkoittanut ulos, ja sen istuttanut.
9 Dux itineris fuisti in conspectu eius: plantasti radices eius, et implevit terram.
Sinä perkasit tien hänen eteensä, ja annoit hänen hyvästi juurtua, niin että se täytti maan.
10 Operuit montes umbra eius: et arbusta eius cedros Dei.
Vuoret ovat sen varjolla peitetyt, ja hänen oksillansa Jumalan sedripuut.
11 Extendit palmites suos usque ad mare: et usque ad flumen propagines eius.
Sinä levitit hänen oksansa hamaan mereen asti, ja hänen haaransa hamaan virran tykö.
12 Ut quid destruxisti maceriam eius: et vindemiant eam omnes, qui praetergrediuntur viam?
Miksis siis särjit hänen aitansa, että sitä kaikki ohitsekäyvät repivät.
13 Exterminavit eam aper de silva: et singularis ferus depastus est eam.
Metsäsika on sen kaivanut ylös, ja metsän pedot sen syövät.
14 Deus virtutum convertere: respice de caelo, et vide, et visita vineam istam.
Jumala Zebaot, käännä siis sinuas, katso alas taivaasta ja näe, ja etsi sitä viinapuuta,
15 Et perfice eam, quam plantavit dextera tua: et super filium hominis, quem confirmasti tibi.
Ja pidä se kiintiänä, jonka sinun oikia kätes on istuttanut, (ihmisen) pojan tähden, jonka sinulles lujasti valinnut olet.
16 Incensa igni, et suffossa ab increpatione vultus tui peribunt.
Se on poltettu tulella ja revitty: sinun uhkauksestas he ovat hukkuneet.
17 Fiat manus tua super virum dexterae tuae: et super filium hominis, quem confirmasti tibi.
Sinun kätes varjelkoon oikian kätes kansan, ja ihmisen pojan, jonka sinulles lujasti valinnut olet.
18 Et non discedimus a te, vivificabis nos: et nomen tuum invocabimus.
Niin emme sinusta luovu: suo meidän elää, niin me sinun nimeäs avuksi huudamme.
19 Domine Deus virtutum converte nos: et ostende faciem tuam, et salvi erimus.
Herra Jumala Zebaot, käännä meitä: anna kasvos paistaa, niin me autetuksi tulemme.