Psalmorum 51
1 Psalmus David, Cum venit ad eum Nathan Propheta, quando intravit ad Bethsabee. Miserere mei Deus, secundum magnam misericordiam tuam. Et secundum multitudinem miserationum tuarum, dele iniquitatem meam.
Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, Kuin propheta Natan tuli hänen tykönsä, sittekuin hän Batseban tykönä käynyt oli. Jumala, ole minulle armollinen sinun hyvyytes tähden: pyyhi pois minun syntini suuren laupiutes tähden.
2 Amplius lava me ab iniquitate mea: et a peccato meo munda me.
Pese minua hyvin vääryydestäni, ja puhdista minua synnistäni.
3 Quoniam iniquitatem meam ego cognosco: et peccatum meum contra me est semper.
Sillä minä tunnen pahat tekoni, ja minun syntini on aina edessäni.
4 Tibi soli peccavi, et malum coram te feci: ut iustificeris in sermonibus tuis, et vincas cum iudicaris.
Sinua, sinua ainoaa vastaan minä syntiä tein, ja pahasti tein sinun edessäs, ettäs olisit oikia sanoissas ja puhdas tuomitessas.
5 Ecce enim in iniquitatibus conceptus sum: et in peccatis concepit me mater mea.
Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja minun äitini on synnissä minun siittänyt.
6 Ecce enim veritatem dilexisti: incerta, et occulta sapientiae tuae manifestasti mihi.
Katso, sinä halajat totuutta, joka salaudessa on, ja ilmoitat salatun viisauden minulle.
7 Asperges me hyssopo, et mundabor: lavabis me, et super nivem dealbabor.
Puhdista minua isopilla, että minä puhdistuisin: pese minua, että minä lumivalkiaksi tulisin.
8 Auditui meo dabis gaudium et laetitiam: et exultabunt ossa humiliata.
Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ne luut ihastuisivat, jotka särkenyt olet.
9 Averte faciem tuam a peccatis meis: et omnes iniquitates meas dele.
Peitä kasvos minun synneistäni, ja pyyhi pois kaikki pahat tekoni.
10 Cor mundum crea in me Deus: et spiritum rectum innova in visceribus meis.
Jumala, luo minuun puhdas sydän, ja anna minulle uusi vahva henki.
11 Ne proiicias me a facie tua: et spiritum sanctum tuum ne auferas a me.
Älä heitä minua pois kasvois edestä, ja älä minulta ota pois sinun Pyhää Henkeäs.
12 Redde mihi laetitiam salutaris tui: et spiritu principali confirma me.
Anna minulle taas sinun autuutes ilo, ja sillä hyvällä hengelläs tue minua.
13 Docebo iniquos vias tuas: et impii ad te convertentur.
Minä tahdon väärille opettaa sinun ties, että syntiset tykös palajaisivat.
14 Libera me de sanguinibus Deus, Deus salutis meae: et exaltabit lingua mea iustitiam tuam.
Päästä minua veren vioista, Jumala, minun autuuteni Jumala, että minun kieleni ylistäis sinun vanhurskauttas.
15 Domine, labia mea aperies: et os meum annunciabit laudem tuam.
Avaa, Herra, minun huuleni, että minun suuni ilmoittais sinun kiitokses.
16 Quoniam si voluisses sacrificium, dedissem utique: holocaustis non delectaberis.
Sillä ei sinulle kelpaa uhri, että minä sen antaisin; ja ei polttouhri sinulle ensinkään kelpaa.
17 Sacrificium Deo spiritus contribulatus: cor contritum, et humiliatum Deus non despicies.
Ne uhrit, jotka Jumalalle kelpaavat, ovat murheellinen henki: ahdistettua ja särjettyä sydäntä et sinä, Jumala, hylkää.
18 Benigne fac Domine in bona voluntate tua Sion: ut aedificentur muri Ierusalem.
Tee Zionille hyvästi sinun armos jälkeen; rakenna Jerusalemin muurit.
19 Tunc acceptabis sacrificium iustitiae, oblationes, et holocausta: tunc imponent super altare tuum vitulos.
Silloin sinulle kelpaavat vanhurskauden uhrit, polttouhrit ja muut uhrit: silloin sinun alttarillas härkiä uhrataan.
