Proverbiorum 23
1 Quando sederis ut comedas cum principe, diligenter attende quae apposita sunt ante faciem tuam:
Koskas istus ja syöt jonkun herran kanssa, niin ota visu vaari, kuka edessäs on.
2 et statue cultrum in gutture tuo, si tamen habes in potestate animam tuam,
Ja pane veitsi kaulaas, jos sinä tahdot henkes pitää.
3 ne desideres de cibis eius, in quo est panis mendacii.
Älä himoitse hänen herkustansa; sillä se on petollinen leipä.
4 Noli laborare ut diteris: sed prudentiae tuae pone modum.
Älä vaivaa sinuas tullakses rikkaksi, ja lakkaa sinun viisaudesta.
5 Ne erigas oculos tuos ad opes, quas non potes habere: quia facient sibi pennas quasi aquilae, et volabunt in caelum.
Älä lennätä silmiäs sen jälkeen, jota et sinä taida saada; sillä se tekee itsellensä siivet niinkuin kotka, ja lentää taivasta päin.
6 Ne comedas cum homine invido, et ne desideres cibos eius:
Älä syö leipää kateen kanssa, ja älä himoitse hänen hänen herkkuansa.
7 quoniam in similitudinem arioli, et coniectoris, aestimat quod ignorat. Comede et bibe, dicet tibi: et mens eius non est tecum.
Sillä niinkuin hän itse sydämessänsä ajattelee, niin se on; hän sanoo sinulle: syö ja juo, ja ei kuitenkaan ole hänen mielensä sinun kanssas.
8 Cibos, quos comederas, evomes: et perdes pulchros sermones tuos.
Sinun palas, jotka syönyt olet, pitää sinun oksentaman, ja sinun ystävälliset puhees pitää hukkaan tuleman.
9 In auribus insipientium ne loquaris: qui despicient doctrinam eloquii tui.
Älä puhu hullun korvissa; sillä hän katsoo sinun toimellisen puheen ylön.
10 Ne attingas parvulorum terminos: et agrum pupillorum ne introeas:
Älä siirrä takaperin entisiä rajoja, ja älä mene orpoin pellolle.
11 Propinquus enim illorum fortis est: et ipse iudicabit contra te causam illorum.
Sillä heidän lunastajansa on voimallinen: hän toimittaa heidän asiansa sinua vastaan.
12 Ingrediatur ad doctrinam cor tuum: et aures tuae ad verba scientiae.
Anna sydämes kuritukseen, ja korvas toimelliseen puheesen.
13 Noli subtrahere a puero disciplinam: si enim percusseris eum virga, non morietur.
Älä lakkaa lasta kurittamasta; sillä jos sinä häntä vitsalla lyöt, niin ei hän kuole.
Sinä lyöt häntä vitsalla, vaan sinä vapahdat hänen sielunsa helvetistä. (Sheol h7585)
15 Fili mi, si sapiens fuerit animus tuus, gaudebit tecum cor meum:
Poikani, jos sinä viisas olet, niin myös sydämeni iloitsee.
16 et exultabunt renes mei, cum locuta fuerint recta labia tua.
Ja minun munaskuuni ovat riemuiset, koska sinun huules puhuvat, mikä oikia on.
17 Non aemuletur cor tuum peccatores: sed in timore Domini esto tota die:
Älköön sinun sydämes kiivoitelko syntisiä, vaan olkoon Herran pelvossa joka päivä.
18 quia habebis spem in novissimo, et praestolatio tua non auferetur.
Sillä se on sinulle viimein hyväksi, ja ei sinun odottamises puutu.
19 Audi fili mi, et esto sapiens: et dirige in via animum tuum.
Kuule, poikani, ja ole viisas, ja johdata sydämes tielle.
20 Noli esse in conviviis potatorum, nec in comessationibus eorum, qui carnes ad vescendum conferunt:
Älä ole juomarien ja syömärien seassa.
21 quia vacantes potibus, et dantes symbola consumentur, et vestietur pannis dormitatio.
Sillä juomarit ja syömärit köyhtyvät, ja unikeko pitää ryysyissä käymän.
22 Audi patrem tuum, qui genuit te: et ne contemnas cum senuerit mater tua.
Kuule isääs, joka sinun siittänyt on, ja älä katso äitiäs ylön, kuin hän vanhaksi tulee.
23 Veritatem eme, et noli vendere sapientiam, et doctrinam, et intelligentiam.
Osta totuutta, ja älä sitä myy, niin myös viisautta, oppia ja ymmärrystä.
24 Exultat gaudio pater iusti: qui sapientem genuit, laetabitur in eo.
Vanhurskaan isä suuresti riemuitsee; ja joka viisaan siittänyt on, hän iloitsee hänestä.
25 Gaudeat pater tuus, et mater tua, et exultet quae genuit te.
Anna isäs ja äitis iloita; ja riemuitkaan se, joka sinun synnyttänyt on.
26 Praebe fili mi cor tuum mihi: et oculi tui vias meas custodiant.
Anna minulle, poikani, sydämes, ja sinun silmäs pitäköön minun tieni.
27 Fovea enim profunda est meretrix: et puteus angustus, aliena.
Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
28 Insidiatur in via quasi latro, et quos incautos viderit, interficiet.
Ja hän väijyy niinkuin saalista, ja saattaa monta tottelemattomaksi ihmisten seassa.
29 Cui vae? cuius patri vae? cui rixae? cui foveae? cui sine causa vulnera? cui suffusio oculorum?
Kussa on kipu? kussa murhe? kussa tora? kussa valitus? kenellä haavat ilman syytä? kenellä punaiset silmät?
30 Nonne his, qui commorantur in vino, et student calicibus epotandis?
Siinä, kussa viinan tykönä viivytään, ja tullaan tyhjentämään, mitä sisälle pantu on.
31 Ne intuearis vinum quando flavescit, cum splenduerit in vitro color eius: ingreditur blande,
Älä katsele viinaa, vaikka se punoittaa, ja on selkiänä lasissa, ja huokiasti menee alas;
32 sed in novissimo mordebit ut coluber, et sicut regulus venena diffundet.
Vaan viimeiseltä puree se niinkuin käärme, ja pistää niinkuin kyykäärme.
33 Oculi tui videbunt extraneas, et cor tuum loquetur perversa.
Niin katsovat sinun silmäs muita vaimoja, ja sinun sydämes puhuu toimettomia asioita,
34 Et eris sicut dormiens in medio mari, et quasi sopitus gubernator, amisso clavo:
Ja sinä tulet niinkuin se, joka makaa keskellä merta, ja niinkuin se joka makaa ylhäällä haahden pielen päässä.
35 et dices: Verberaverunt me, sed non dolui: traxerunt me, et ego non sensi: quando evigilabo, et rursus vina reperiam?
Sinä sanot; he löivät minua, vaan en minä kipua tuntenut; he sysivät minua, ja en minä tiennyt. Kuin minä herään, niin tahdon minä vielä niin tehdä, ja sitä enempi etsiä.
