Soromoni' 3

1 Maka kenagera tafeni'are mase'nena, navesima nentoa ne'mofonkura tusiza hu'na antahintahia nehu'na, ava'nafina agrikura hakena vano hu'noanagi onke'noe.

Minä etsin yöllä vuoteessani, jota minun sieluni rakastaa: minä etsin häntä, mutta en löytänyt häntä.

2 Anama onke'na amanage hu'na hu'noe, menina oti'na rankumapine neone kampi vano nehu'na, nagu'aretima hu'na navesima nentoa ne'mofonkura hakena vano hugahue. Anage nehu'na otina hakena vano hu'noanagi onke'noe.

Nyt minä nousen, ja käyn kaupunkia ympäri, kaduilla ja kujilla, ja etsin, jota minun sieluni rakastaa: minä etsin häntä, mutta en minä häntä löytänyt.

3 Anante kumama kegava hu'za vanoma nehaza vahe'mo'za eme nage'za eri fore hazage'na, navesima nentoa nera ke'nazo hu'na zamantahige'noe.

Vartiat, jotka käyvät kaupunkia ympäri, löysivät minun. Oletteko nähneet, jota minun sieluni rakastaa?

4 Kuma'ma kegavama nehaza vahetmima zamagate'ma nere'na, nagu'areti'ma hu'na navesi navesima nehua nera ome ke'na erifore hutena, ome agazafe'na anukinena avre'na nenrera nontega vu'na agrama amu'enema huno kasenante'nefinka vu'noe.

Kuin minä heistä vähä erkausin, löysin minä, jota minun sieluni rakastaa; minä tartuin häneen, ja en tahdo häntä laskea, siihenasti että minä hänen saatan äitini huoneesen, äitini kammioon.

5 Vemo'a huno, Jerusalemi mofaneramimota gazeliema nehaza afu'ene, afi diamo'ma nehia zante tamagesa nentahita, navesizana azeri ora otigosune huta huvempa hunenkeno vuno kna fatgore vino.

Minä vannotan teitä, Jerusalemin tyttäret, metsävuohten eli naaraspeurain kautta kedolla, ettette herättäisi armastani eli vaivaisi häntä, siihenasti kuin hän tahtoo.

6 E'i iza ka'ma kopintira kumo'ma rentikenoma eaza huno kumagumagu huno ne-e? Hagi merema nehaza mna zane, frenkinsensie nehaza mna zane maka mnanentake zama feno vahe'mo'zama zagore'ma netrazankna'ma nehiana iza'e?

Kuka on tämä, joka lähtee korvesta, niinkuin nouseva savu, mirrhamin suitsutus, pyhä savu ja kaikkinaiset apotekarin yrtit?

7 E'i Solomoninki'za, mase tafe'are mani'nege'za zamafunte zafa hu'za neazageno Israeli vahepima ugagotama hu'naza harafa sondia vahera, 60'a vahe'mo'za azeri amu'nompi ante'za avre'za neaze.

Katso, Salomon vuoteen ympärillä seisovat kuusikymmentä väkevää, Israelin väkevistä.

8 Ana maka vahe'mo'za bainati kazinteti'ma ha'ma hu'arera vugota hunazanki'za, ha'ma hu'zana antahikasi'naze. Ha' vahe'mo'zama kini ne'ma kenage'ma eme ahe'zanku'ma kegava hunentaza vaheki'za mago magomo'za bainati kazina zamote anaki tragotetere hu'naze.

He pitävät kaikki miekkaa ja ovat soveliaat sotaa; jokaisella on hänen miekkansa vyöllänsä pelvon tähden yöllä.

9 Hanki Lebanoni mopafinti'ma eri'za e'naza zafanu kini ne' Solomoni'ma manisia trara tro hu'naze.

Kuningas Salomo antoi tehdä itsellänsä lepokammion Libanonin puista:

10 Ana sesenkumofo noma antesgama hu zafa Silvareti tro nehu'za, amagenama ante kaziga golireti eri fagaginente'za, fitunke tavravereti tafera masinte'naze. Jerusalemi mofanemo'za ana konararia tro huntenazankino, tusiza hu'za ana konararigura zamavesinte'naze.

Sen patsaat hän teki hopiasta, ja sen peitteen kullasta, istuimen purpurasta, ja permannon soveliaasti lasketun, Jerusalemin tytärten tähden.

11 Atiramita kini ne' Solomonina eme keho. A'ma masimigeno tusi musema hia knare'ma, nerera'ma ami'nea kini fetori antanino ne-e.

Lähtekäät ulos, te Zionin tyttäret, ja katselkaat kuningas Salomoa siinä kruunussa, jolla hänen äitinsä hänen kruunannut on, hänen hääpäivänsä, ja hänen sydämensä ilopäivänä.