< Sams-Zgame 91 >

1 Hagi iza'o marerisa Anumzamofo hankavefima ome frakino manisia vahera, Hankavenentake Anumzamo refitentenigeno ana tonapinka manigahie.
Joka Korkeimman varjeluksessa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa oleskelee,
2 Hagi nagra Ra Anumzamofonkura amanage hu'na huama hugahue. Ra Anumzamo'a nagrama frakisanua kuma'ene, nagu'vazisania kuma mani'neno, nagri Anumza mani'neanki'na agrite namentintia hugahue.
Hän sanoo Herralle: minun toivoni ja linnani, minun Jumalani, johon minä uskallan.
3 Na'ankure Anumzamo'a kva hugante'neankino, katre'nigeno vahe'mo'zama krifuma anaginte'naza krifumo'a kaze'orisigeno, vahe'ma ahe nefria krimo'a kazeri havizana osugahie.
Sillä hän pelastaa sinun väijyjän paulasta, ja vahingollisesta ruttotaudista.
4 Ageko'nafi kavre frakinkenka mani'nesnankeno, agekona'anu refitegantegahie. Anumzamofona vagaore huvempa ke'amo'a, hankone hankave vihugna hu'neankino kegava hugahie.
Hän sulillansa sinua varjoo, ja sinun turvas on hänen siipeinsä alla: hänen totuutensa on keihäs ja kilpi;
5 Kenage'ma kamano vazi'zama fore'ma hania zankura korora osuo. Ana nehunka masare'ma kevemo'ma ame huno eno kazeri havizama huzanku'enena korora osuo.
Ettes pelkäisi yön kauhistusta, ja nuolia, jotka päivällä lentävät,
6 Ana zanke hunka kenage'ma rankrima esania zanku'enena korora nosunka, hazenke zamo'ma eno masare'ma eme kazeri haviza hunaku'ma hania zanku'enena korora osuo.
Sitä ruttoa, joka pimeässä liikkuu, ja sairautta, joka puolipäivänä turmelee.
7 Hagi kagri tva'ontera 1tauseni'a vahe nefrisanigeno, kazantamaga kaziga 10 tauseni'a vahe frigahaze. Hianagi ana zamo'a kagritera erava'o osugahie.
Vaikka tuhannen lankeisi sivullas, ja kymmenentuhatta sinun oikiallas, niin ei se sinuun satu.
8 Kagra kavufinti negesnankeno, havi zamavu zamava'ma hu'naza vahera Anumzamo'a zamazeri haviza hugahie.
Ja tosin sinun pitää silmilläs näkemän ja katsoman, kuinka jumalattomille kostetaan.
9 Hagi kagra Ra Anumzamofoma fraki kumaka'a eri nesenka, Marerisa Anumzamofoma, kagu'vazi kumaka'ama eri sesanana,
Sillä Herra on sinun toivos, ja Ylimmäinen on sinun turvas.
10 magore huno havi zamo'a kazeri havizana nosanigeno, mago krimo'a kagrama manisana nonku'ma ka'arera erava'o osugahie.
Ei sinua pidä mikään paha kohtaaman, ja ei yhtään vaivaa pidä sinun majaas lähestymän.
11 Na'ankure inantego vunka enkama hananana, Ra Anumzamo'a ankero vahe'a huzmante'na e'za, maka kama vanoma hanampina eme kegava hugantegahaze.
Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että he kätkevät sinua kaikissa teissäs,
12 Ana nehu'za zamazanu kavresga hanageno, havemo'a kagiafina oregahie.
Että he kantavat sinua käsissä, ettes jalkaas kiveen loukkaisi.
13 Laionine osifa'venena zanazeri fenkami netrenka, hankave laionine ha' osifa'venena (cobra) kagiafi zanazerintenka zanare hapatigahane.
Sinä käyt jalopeuran ja kyykäärmeen päällä, ja tallaat nuoren jalopeuran ja lohikäärmeen.
14 Ra Anumzamo'a huno agrama avesi nenantegu hu'na, agrira agu'nevazi'na, Nagri nagima keno antahino'ma hu'negu hu'na, kegava huntegahue.
Että hän minua halasi, niin minä hänen päästän: hän tuntee minun nimeni, sentähden minä varjelen häntä.
15 Hagi nagritegama nunamunke'ma hanige'na, agri nunamua antahimigahue. Ana nehu'na knafima mani'nesige'na, agrane magoka manine'na, aza nehu'na ra agi amigahue.
Hän avuksihuutaa minua, sentähden minä kuulen häntä; hänen tykönänsä olen minä tuskassa; siitä minä hänen tempaan pois ja saatan hänen kunniaan.
16 Ana nehu'na mizama'ama amisanuana, kna'a erinte za'za hanugeno muse huno nemanisige'na, Nagra vahe'ma agu'ma nevazua hanaveni'a eri averi hugahue.
Minä ravitsen hänen pitkällä ijällä, ja osoitan hänelle autuuteni.

< Sams-Zgame 91 >