Jasi Vahere 6

1 Hagi 40'a kafuma evigeno'a ete Israeli vahe'mo'za Ra Anumzamofo avurera havi zamavu'zamava hu'naze. E'ina hazageno'a Ra Anumzamo'a Midieni vahe zamazampi Israeli vahera zamavarentegeno, 7ni'a kafufi kegava huzmante'naze.

Ja Israelin lapset taas tekivät pahaa Herran edessä; ja Herra antoi heidät Midianilaisten käteen seitsemäksi ajastajaksi.

2 Ana'ma higeno'a Midieni vahe'mo'za hanavenentake hu'za Israeli vahera zamazeri havizantfa hazageno, Israeli vahe'mo'za agona agona franeki'za, havegampine, vihuma hunte'nazafine fraki'naze.

Koska Midianilaisten käsi oli ylen ankara Israelin päällä, tekivät Israelin lapset heillensä Midianilaisten tähden hautoja vuorille, ja luolia ja linnoja.

3 Hagi Israeli vahe'mo'zama hozama antazageno'a, Midieni vahe'ma, Ameleki vahe'ma, zage hanati kazigati vahe'ma hu'za eme hara huzamante'naze.

Ja kuin Israel jotakin kylvi, tulivat Midianilaiset ja Amalekilaiset, ja ne itäiseltä maalta heidän päällensä,

4 Ana mopafi seli nona eme ki'za mani'ne'za maka hozazimia agu'za ru'za vu'za Gaza mopare ome atre'naze. Magore hu'za Israeli vahe'mofo zana otre'za maka sipisipi afu'ma, meme afu'ma, bulimakao afu'ma, Donki afutaminena avre vagare'za vu'naze.

Ja asettivat leirinsä heitä vastaan ja turmelivat kaiken maan kasvun Gasariin asti; ja ei yhtäkään elatusta Israelille jättäneet ei lampaita, härkiä eikä aaseja.

5 Hagi ana ha' vahetmima e'nazana, maka afu'krazmine seli nona eme ki'za mani'ne'za Israeli vahe hoza otre'za ne'za eri hana hu'naze. Kenumo'za hare'za azankna hu'za ohampriga'a vahe'mo'za Israeli vahe mopafina emanine'za maka tra'zana vatri'za nevagarazageno rampa'age hu'ne.

Sillä he tulivat laumoinensa ja majoinensa, ja niinkuin suuri metsäsirkkain paljous, että sekä he ja heidän kamelinsa olivat lukemattomat, ja tulivat hävittämään maata.

6 E'ina hu'za Israeli vahera zamazeri haviza hazage'za, Israeli vahe'mo'za tusi zamagaku nehu'za zamazama hinogura Ra Anumzamofontega zavi krafage hu'naze.

Niin Israel peräti köyhtyi Midianilaisten tähden. Silloin huusivat Israelin lapset Herran tykö.

7 Hagi Midieni vahe'mo'zama zamazeri havizama hazageno'a Israeli vahe'mo'za zamazama hanigura Ra Anumzamofontega krafagea hazageno,

Ja kuin Israelin lapset huusivat Herran tykö Midianilaisten tähden,

8 Ra Anumzamo'a kasanampa ne' huntegeno Israeli vahetega eno amanage eme hu'ne, Ra Anumzana Israeli vahe Anumzamo'a amanage hie, Isipima kazokzo eri'zama e'nerita mani'nazage'na, Nagra ana kazokzo erizampintira tamavre'na atirami'noe.

Lähetti Herra prophetan Israelin lasten tykö, joka sanoi heille: näin sanoo Herra Israelin Jumala: minä johdatin teidät Egyptistä, ja talutin teidät ulos orjuuden huoneesta,

9 Isipi vahe'mofo zamazampinti'ene knama tamiza tamazeri havizama nehaza vahe'mokizmi zamazampintira Nagra tamagura vazi'na tamavre'na e'na ama mopafima mani'naza ha' vahetimia eme zamahe kasopenetre'na, ama mopa eri tami'noe.

Ja pelastin teidät Egyptiläisten kädestä ja kaikkein kädestä, jotka teitä vaivasivat, jotka minä ajoin teidän edestänne ulos, ja annoin teille heidän maansa,

10 Hagi amanage hu'na neramasamue, Nagra Ra Anumzana tamagri Anumza mani'noanki, ama mani'naza mopafi Amori vahe anumzantaminkura korora osiho hu'na hu'noanagi, Nagri kea ontahita ke'ni'a rutagre'naze huno hu'ne.

Ja minä sanoin teille: Minä olen Herra teidän Jumalanne, älkäät peljätkö Amorilaisten jumalia, joiden maassa te asutte; ja ette totelleet minun ääntäni.

11 Anante Ra Anumzamofo ankeromo'a eno, Ofra kumate oki zafa agafare emani'ne. Hagi Abiezeri nagapinti ne' Joasi nemofo Gidioni'a Midieni vahe'mo'zama witi'ama erizanku koro huno wainima regatati'ma nehaza kerifi mani'neno, witi hona'a refuzafupe'ne.

Ja Herran enkeli tuli ja istui tammen alla Ophrassa, joka Joaksen Abiesriläisen oma oli; ja hänen poikansa Gideon tappoi nisuja viinakuurnan tykönä, saadaksensa ne säilytetyksi Midianilaisilta.

12 Ra Anumzamofo ankeromo'a Gidioninte ehanatino amanage hu'ne. Hankavenentake sondia nera, Ra Anumzamo'a kagri'ene mani'ne.

Silloin ilmaantui Herran enkeli hänelle ja sanoi: Herra olkoon sinun kanssas, sinä väkevä sotamies!

13 Anante Gidioni'a kenona huno, ramoke, Ra Anumzamo'ma tagranema mani'negeno'a nahigeno amanahu zana tagritera efore nehie? Hagi Ra Anumzamo'ma erifore hige'za tagehe'zama tasami'naza kaguva zana iga me'ne? Isipitira Ra Anumzamo'a tavreno e'neanangi, menina Ra Anumzamo'a avresra huranteno Midieni vahe zamazampintira tavrente'ne.

Niin sanoi Gideon hänelle: minun Herrani, jos Herra on meidän kanssamme, miksi meille siis kaikki nämät tapahtuneet ovat? Kussa ovat kaikki hänen ihmeensä, jotka meidän isämme ilmoittivat meille ja sanoivat: eikö Herra meitä johdattanut Egyptistä? Mutta nyt on Herra meidät hyljännyt ja antanut Midianilaisten käsiin.

14 Anante Ra Anumzamo'a rukrahe huno amanage huno asami'ne, Midieni vahe zamazampintira hankavema eri'nana hankavenu ome ha' hunka Israeli vahera zamagu'vaziogu Nagra hunegantoe.

Ja Herra käänsi itsensä hänen tykönsä ja sanoi: mene tässä väkevyydessäs! Sinä vapahdat Israelin Midianilaisten kädestä: enkö minä ole sinua lähettänyt?

15 Hianagi Gidioni'a amanage huno kenona hu'ne, Ra Anumzamoka, inankna hu'na Israeli vahera zamagura vazigahue? Manase naga'nofipina nagri nagara zamigi omane naga'manizageno, nenfa mofavreramimpina nagra amite'na mofavre mani'noe.

Hän sanoi hänelle: minun Herrani, millä minä vapahdan Israelin? Katso, minun sukuni on kaikkein köyhin Manassessa, ja minä olen kaikkein pienin minun isäni huoneessa.

16 Higeno Ra Anumzamo'a amanage huno asami'ne, Nagra kagrane mani'nenugenka, Midieni vahera magoke vahe'ma aheaza hunka zamahehana hugahane.

Ja Herra sanoi hänelle: totisesti minä olen sinun kanssas, ja sinä lyöt Midianilaiset niinkuin yhden miehen.

17 Anagema higeno'a Gidioni'a amanage huno Ra Anumzamofona kenona hunte'ne, Nagra kagri kavurema knare'ma hu'nenugenka tamage hunka nazama hunaku'ma hanunka, mago avame'za naveri huge'na tamage Ra Anumzamoka nehane hu'na ha'neno.

Mutta hän sanoi hänelle: jos minä olen nyt löytänyt armon sinun tykönäs, niin anna minulle merkki, että sinä se olet, joka minun kanssani puhut.

18 Muse hugantoanki natrenka ovunege'na ofani'a eri'na eme kami'neno, higeno Ra Anumzamo'a huno, ama anante mani'nenugenka etesanke'na vugahuanki vuo.

Älä kumminkaan täältä lähde, siihenasti kuin minä tulen sinun tykös, ja kannan minun ruokauhrini ja panen sinun etees. Hän sanoi: minä olen siihenasti kuin sinä palajat.

19 Anage'ma higeno'a Gidioni'a ame'ama huno nontega vuno, agaho meme afu ome aheno negreno, zisti onte bretine kre'ne. Hagi ana meme afu'ene zisti onte bretinena ekaeka kupi erinerino afu'ma kre'nea tima'a kavofi tagino e'nerino eazamo ra zafamofo agafafi ana ankeromofo avuga eme ante'ne.

Gideon tuli ja teurasti vohlan, ja otti ephan happamattomia jauhoja, ja pani lihan koriin ja lihan liemen pataan, ja vei hänen tykönsä tammen alle ja pani eteen.

20 Hagi anante Ra Anumzamofo ankeromo'a anage huno asmi'ne, Amu ana afu'ene zisti onte bretinena erinka have agofetu ante'nenka afu tima'a ana agofetu tagitro, higeno Gidioni'a ana hu'ne.

Ja Jumalan enkeli sanoi hänelle: ota liha ja happamaton leipä, ja pane tämän kiven päälle, ja kaada liemi ulos; ja hän teki niin.

21 Anante Ra Anumzamofo ankeromo'a azampima eri'nea azotareti ana afu'ene bretinena avako higeno, ana havefintira teve rukru huno ana maka ne'zana tefanane hu'ne. Ana higeno ana ankeromo'a agranena rufanane hu'ne.

Ja Herran enkeli ojensi sauvansa pään, joka oli hänen kädessänsä, ja satutti lihaan ja happamattomaan leipään, ja tuli nousi kivestä ja kulutti lihan ja happamattoman leivän. Ja Herran enkeli katosi hänen silmäinsä edestä.

22 Hagi Gidioni'ma Ra Anumzamofo ankerone huno keno antahinoma nehuno'a, amanage huno ran ke hu'ne, Ra Anumzamoka nagra frigahue! Na'ankure Ra Anumzamoka ankero ke'noe.

Kun Gideon näki sen olevan Herran enkelin, sanoi hän: Herra, Herra, olenko minä niin nähnyt Herran enkelin kasvoista kasvoihin!

23 Hianagi Ra Anumzamo'a amanage huno asmi'ne, ofrigosananki korora osunka krimpa frune akohenka manio.

Mutta Herra sanoi hänelle: rauha olkoon sinulle! älä pelkää, et sinä kuole.

24 Anage higeno Gidioni'a anante kresramna vu ita tro huno agi'a Ra Anumzana Rimpa Fru Nere (Yawe-Shalom) huno ante'ne. Hagi ana kresramna vu ita Abiesa nagamofo mopafi Ofra kumate menina otino me'ne.

Ja Gideon rakensi Herralle alttarin siinä, jonka hän kutsui rauhan Herraksi. Se on vielä tänäpänä Abiesriläisten Ophrassa.

25 Hagi ana kenagera Ra Anumzamo'a Gidionina amanage huno asmi'ne, Negafa bulimakao afu kevufintira mago nevrenka namba 2 bulimakao afu'ma avre'nanana 7ni'a kafu hu'nesia afu avro. Hagi negafa'ma Bali havi anumzante'ma kresramna vunte itama tro'ma hunte'neana tapage hunetrenka, Asera havi anumzamofo amema'ama zafama antre'za ana tava'onte'ma retru re'nazana antaginka kitaginkotago hutro.

Ja sinä yönä sanoi Herra hänelle: ota mulli isäs karjasta ja toinen mulli, joka on seitsemännellä vuodella, ja kukista Baalin alttari, joka on sinun isälläs, ja hävitä metsistö, joka siinä tykönä on,

26 Hagi Ra Anumzamofo kresramna vu ita haverera tro hutenka, ana Asera havi anumzama retrure'ne'za mono'ma hunentaza zafama antaginkama kitagi'nana zafareti ana kresramna vu itare tevea hanavazinka, namba 2 bulimakao afura ahenka, tevefima kre fananehu ofa hugahane.

Ja rakenna Herralle sinun Jumalalles alttari tälle korkialle vuorelle, sopivaiselle paikalle, ja ota toinen mulleista ja uhraa se polttouhriksi metsistön puilla jonka sinä hakkaat.

27 Anage higeno Gidioni'a 10ni'a eri'za vahe'a nezamavreno Ra Anumzmo'ma asamiaza hu'ne. Hianagi nefa nagaku'ene ana kumapima nemaniza vaheku koro nehuno ferura anazana osu'neanki, kenage ana zana tro hu'ne.

Silloin otti Gideon kymmenen miestä palvelioistansa ja teki niinkuin Herra hänelle sanonut oli. Mutta hän pelkäsi ei saavansa sitä päivällä tehdä isänsä huoneen ja kaupungin asuvaisten tähden, ja teki sen yöllä.

28 Hagi ana'ma hutegeno'a ana kumapi ma nanterama oti'zama kazana, Bali havi anumzante'ma kresramnama nevaza ita taganavazi netreno, Asera havi anumzamofo ame'ma'a zafare'ma tro hu'za retrurente'nezama mono'ma hunentaza zafaramina maka antagi atrevaga nere'za kasefa kresramna vu ita trohu'za namba 2 bulimakao afura kresramna vu'nazage'za ke'naze.

Kuin kaupungin kansa aamulla nousivat, katso, Baalin alttari oli kukistettu ja metsistö maahan hakattu, joka sen tykönä oli, ja toinen mulli pantu polttouhriksi alttarille, joka siihen rakennettu oli.

29 Anazama nege'za ana vahe'mo'za ontahige antahige hu'za, i'za ama zana tro hu'ne? hu'za hu'naze. Hagi henkama rezagane so'e hu'za hake'za erifore'ma hazana, Joasi nemofo Gidioni anara hu'ne, hu'za hu'naze.

Ja he sanoivat toinen toisellensa: kuka on tämän tehnyt? Koska he visusti kyselivät ja tutkistelivat, niin he sanoivat: Gideon Joaksen poika sen teki.

30 Anante ana kumapima nemaniza vahe'mo'za amanage hu'za Joasina asami'naze, Negamofona avrenka egeta ahamanenkeno frino. Na'ankure agra Bali anumzante'ma kresramna nevuna ita tagnavazi netreno, Asera anumzante'ma mono'ma hunentona zafa antagi tre'ne.

Niin kaupungin asuvaiset puhuivat Joakselle, sanoen: anna poikas tulla tänne! Hänen pitää kuoleman; sillä hän on Baalin alttarin kukistanut ja metsistön hakannut, joka siinä tykönä oli.

31 Hianagi Joasi'a ranke huno ana vahetmina amanage huno zamazerikori'ne, Nagafare Bali havi anumzana ahora nekaze? Bali havi anumza aza hu'za nehazo? Bali havi anumzama ahomake'naza vahera nanterama komatinigeta fri vagaregahaze. Hagi agra anumzama mani'nenuno'a, agra'a ahora kegahie. Na'ankure agrite'ma kresramnama nevaza ita tagana vazitre'naze.

Niin Joas sanoi kaikille, jotka seisoivat häntä vastaan: riitelettekö te Baalin puolesta? autatteko te häntä? Joka riitelee hänen puolestansa, sen pitää kuoleman ennen aamua: jos hän on jumala, niin kostakoon itse, että hänen alttarinsa on kukistettu.

32 E'ina hige'za ana knazupa Gidioni agi'a Jerub-bali'e hu'za antemi'naze. Hagi ana agimofo aguagesa'amo'a amana hu'ne, atregeno Bali anumzamo'a agra'a ahora keno, na'ankure agri Kresramana vu ita tagana vazitre'ne.

Ja siitä päivästä kutsui hän hänen JerubBaal ja sanoi: Baal kostakoon itse, että hänen alttarinsa kukistettu on.

33 Hagi Midieni vahe'ma, Ameleki vahe'ma zagehanati kazigati vahe'ma hu'za, Israeli vahe ha'huzamante'naku erimago hute'za Jodani tina takahe'za Jezril agupofi seli nona eme ki'naze.

Kuin kaikki Midianilaiset ja Amalekilaiset ja ne itäiseltä maalta kokosivat itsensä yhteen, ja menivät ja sioittivat heitänsä Jisreelin laaksoon,

34 Hianagi Ra Anumzamofo Avamu'mo Gidionintera emani'negeno ufena rege'za, Abieseli naga'mo'za hate avaririza vu'naku e'naze.

Niin Herran henki täytti Gideonin, ja hän puhalsi basunaan ja kutsui Abieserin seuraamaan itsiänsä.

35 Hagi Manasema, Aserima, Zebulonima, Naftali nagateganena kea atrezamantage'za ana makamo'za ha'ma huga vahetamina agritega emareri'naze.

Ja hän lähetti sanan koko Manasselle ja kutsui myös heitä seuraamaan. Hän lähetti myös sanan Asserille, Sebulonille ja Naphtalille, ja hekin tulivat heitä vastaan.

36 Hagi anante Gidioni'a amanage huno Ra Anumzamofona asami'ne, Kagrama huhamprinante'nana kante'ma tamage hunka nagri'ma naza hanankena ha'ma hu'na Israeli vahe'ma zamaguvazinaku'ma hanugenka,

Ja Gideon sanoi Jumalalle: jos sinä vapahdat Israelin minun käteni kautta, niinkuin sinä sanonut olet;

37 amana huge'na ka'neno. Meni kenagera witima neharaza kumapina sipisipi afu azokara antegahue. Hanki tamage hunkama naza hananke'na ha'ma hu'na Israeli vahe'ma zamagu'vazinaku hanugenka, ana sipisipi afu azokatera atregeno atara runentena, mopamo'a hagege hu'nena ka'neno. Nanterama ke'nuama sipisipi afu azokate'ma ata'ma ahenenigeno mopamo'ma hagagema hunenige'na, huhamprinante'nana kante antenka naza hunka Israeli vahera zamagu vazigahane hu'na antahi'neno.

Katso, minä panen villaisen nahan pihalle: jos kaste tulee ainoastaan nahan päälle ja kaikki muu maa on kuiva, niin minä ymmärrän, ettäs minun käteni kautta Israelin vapahdat, niinkuin sinä sanonut olet.

38 Hagi Gidioni'ma nanterama otino ome keana anaza fore hu'negeno ke'ne. Ana Sipisipi afu azokara omerino tatiana, timo'a mago zuompa avite'ne.

Ja se tapahtui niin: kuin hän toisena päivänä varhain nousi, kääri hän nahan kokoon ja pusersi kasteen nahasta ja täytti maljan vedestä.

39 Anante Gidioni'a Anumzamofona amanage huno asami'ne, Mago'ene kantahige'za huanki krimpa aheonanto. Ete ama ana sipisipi afu azokara ome antegahuanki, mopafinke ata kora runentenkeno, sipisipi afu azokatera ruontenke'na ka'neno.

Ja Gideon sanoi Jumalalle: älköön sinun vihas syttykö minua vastaan, jos minä vielä kerran puhun: minä koettelen vielä kerran sitä nahalla: anna ainoastaan nahan kuivan olla ja kaikella muulla maalla kasteen.

40 Anage higeno Ra Anumzamo'a ana kenagera higeno mopafina ata kora runte'ne. Hianagi ana sipisipi afu azokamo'a hagage huno me'ne.

Jumala teki myös niin sinä yönä: ja nahka ainoastaan jäi kuivaksi, ja kaste tuli kaiken maan päälle.