< Hivru 2 >

1 Na'ankure e'ina agafare ko'ma antahi'nona kemofona antahini' nehuta atreta akoheta ogamu'a ovanune.
Sentähden pitää meidän sitä visummin niistä vaarin ottaman, joita me kuulleet olemme, ettemme joskus pahenisi.
2 Na'ankure Anumzamo ankero vahepi huvazino nehia ke'mo'a, tamage huno efore nehie. Kasegema rutagrezane ke ontahizamofona, mizama'a me'ne hunesiana,
Sillä jos se sana oli vahva, joka enkelitten kautta puhuttiin, ja kaikki ylitsekäymys ja tottelemattomuus on jo ansaitun palkkansa saanut:
3 Anumzamo'ma tahoke'neazama tamagenama humisuta, tagra inankna huta rimpa hezana agateregahune? Ama ana tahoke'zana esetera Ramo hu'ama higeno, Agrite'ma zamentintima nehaza vahete amara higeta ke'none.
Kuinkas me välttäisimme, jos me senkaltaisen autuuden katsomme ylön? joka sitte, kuin se ensin Herralta saarnattu oli, meissä vahvistetuksi tuli niiden kautta, jotka sen kuulleet olivat.
4 Anumzamo'a avamezampima, kaguvazampima, ruzahu ruzahu kaguvazampi huama nehuno, Avamumofo musezanena Agra'a avesite refko huno nezamie.
Ja Jumala on siihen todistuksensa antanut sekä ihmeillä että tunnustähdillä, niin myös moninaisilla voimallisilla töillä ja Pyhän Hengen jakamisilla tahtonsa jälkeen.
5 Henkama esia mopaguma nehuna mopa, ankero vahe'mo'za kva hiho huno huozamante'ne.
Sillä ei hän ole enkelitten alle antanut tulevaista maailmaa, josta me puhumme.
6 Hagi avontafepina anage hu'naze. Vahera na'a mani'negenka kagra antahintahia hunemine? Vahe'mofo mofavregura antahinemine?
Mutta yksi sen todistaa toisessa paikassa ja sanoo: mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, eli ihmisen poika, ettäs häntä etsiskelet?
7 Kagra atupa knafi ankero vahe'mokizmi zamagorga Agrira avrenentenka, masazanka'areti kini fetori antenentenka, husga hunentenka, maka'zama tro'ma hunte'nana zantera huntankeno kegava nehigenka, Kagra makazana Agri kavafi ante'nane.
Sinä olet hänen vähäksi hetkeksi enkelitten suhteen alentanut: sinä olet hänen kunnialla ja ylistyksellä kaunistanut, ja asettanut kättes töiden päälle.
8 Kagra maka'zana agri kavafi ante'nane. Na'ankure mago'zamo'a agri kvafintira mani oganegahianki maka'zamo'a Agri kvafinke me'ne. Hianagi menima konana, maka'zamo'a Agri kvafina omanene. (Sam-Zga 8:4-6)
Kaikki olet sinä heittänyt hänen jalkainsa alle. Sillä siinä, että hän kaikki on hänen allensa heittänyt, ei hän mitään jättänyt, jota ei hän ole hänen allensa heittänyt; mutta nyt emme vielä näe kaikkia hänen allensa heitetyksi.
9 Hagi osia knafi ankero agorga azeri fenkate'nea nera tagra Jisasina kenone, menina azeri antesga huno msazama'areti kini fetori antente'ne. Hu'negu Anumzamo asuragirantenegu mikamotagu huno frizampina ufrene.
Vaan Jesuksen, joka vähäksi hetkeksi enkelitten suhteen alennettu oli, näemme me kuoleman kärsimisen kautta kaunistetuksi kunnialla ja ylistyksellä, että hänen piti Jumalan armosta kaikkein edestä kuolemaa maistaman.
10 Ana miko'zana Anumzamofo zantami megeno, ana maka zantamina Agri'a hankavereti trohune. Hagi ana miko Anumzamofo mofavre nagara zamahokeno zamaza hanige'za masazama'afina manisazegu Anumzamo'a fatgo huno kumi'a omanenea Ne' Jisasina tamigeno atazana eri'ne.
Sillä se sopi hänen, jonka tähden kaikki ovat ja jonka kautta kaikki ovat, joka paljon lapsia kunniaan saattaa, että hän heidän autuutensa Pääruhtinaan kärsimisen kautta täydelliseksi tekis.
11 Na'ankure vahe'ma zamazeri agru hu'nemo'ene, agruma hu'naza naga'mo'za, magoke ne'pinti fore hu'nazankino, nensaro nenafuo huno huzankura agazea nosie.
Sillä ne kaikki yhdestä ovat, sekä se, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, jonka tähden ei hän myös häpee heitä veljiksensä kutsua,
12 Agra anage hu'ne, Nagra nafuhemokizaminte kagia huama nehu'na, ana miko vahe'ma atru hu'nesafi, zagamera hu'na kagika'a ahesaga hugahue.
Sanoen: minä julistan sinun nimes minun veljilleni ja keskellä seurakuntaa sinua veisulla ylistän;
13 Mago'ane anage hu'ne, Nagra antahimina agripi namenanentoe. Nagra Anumzamo'ma nami'nea mofavre zagane ama mani'noe hu'ne.
Ja taas: minä turvaan häneen; ja taas: katso, minä ja ne lapset, jotka Jumala minulle antanut on,
14 Hagi mofavre'mo'za zamavufagane korane mani'nagu, Agranena zamagrikna huno ama avufare eme frino, fri'zamofo hankavema Sata'ma kinama hurante'nea hanavea azeri amnezankna hu'ne.
Että siis lapsilla on liha ja veri, niin on hän myös niistä osalliseksi tullut, että hän olis kuoleman kautta hukuttanut sen, jolla kuoleman valta oli, se on: perkeleen,
15 Hagi fri'zamofo korozampima kazokzo eri'za vahekna hu'za kina hu'za mani'namokizmia kazufe zmantege'za fruhu'za mani'naze.
Ja päästänyt ne, jotka kuoleman pelvosta piti kaiken ikänsä orjana oleman.
16 Na'ankure Agra ankero zamaza hu'nakura ome'neanki, Abrahamumpintima fore'ma hu'naza nagamokizmi zamaza hu'naku e'ne.
Sillä ei tosin hän koskaan enkeleitä päällensä ota, vaan Abrahamin siemenen hän päällensä ottaa,
17 E'ina hu'negu Agri'a nefune nesaroma hunentea avu'ava huno mika'zampina nehuno, Agra Anumzamofo avurera asuragiranteno ke'are oti fatgohu pristi ne' nemanino, vahe'mokizmia kumizmi nona huno magoke zupa apasezmante ne' mani'ne.
Josta hänen kaiketi piti veljiensä kaltainen oleman, että hän armollinen ja uskollinen ylimmäinen Pappi Jumalan edessä olis, sovittamaan kansan syntejä.
18 Na'ankure Agra reheno kezampi ufreno ataza eri'nemo, tamarehe zampima unefrazamota tamaza hugahie.
Sillä siitä, että hän kärsinyt on ja on kiusattu, taitaa hän myös niitä auttaa, jotka kiusataan.

< Hivru 2 >