< Tiuteronomi Kasege 4 >
1 Israeli vahe'mota ama kasegene tra kenema rempima huramisuana antahi so'e hiho. Hagi ama ana nanekema antahitama avaririsuta, knare huta nemanita, Ra Anumzana tafahe'i Anumzamo'ma huhampri ramante'nea mopa omerigahaze.
Ja kuule nyt, Israel, ne säädyt ja oikeudet, jotka minä teille opetan tehdäksenne, että te eläisitte ja tulisitte ja omistaisitte maan jonka Herra teidän isäinne Jumala teille on antava.
2 Hagi mago'a nanekea ama ana kasegerera erinte sotu huge, kasegefintira eritrege osuta, Ra Anumzana tamagri Anumzamofo kasegema avaririhoma hu'nama tamasamua kea avaririho.
Ei teidän pidä mitään lisäämän siihen sanaan minkä minä teille käsken, eikä pidä myös teidän mitään siitä ottamanpois, kätkeäksenne Herran teidän Jumalanne käskyjä, jotka minä teille käsken.
3 Hagi Ra Anumzamo'ma Ba'al-Peori kumate'ma hu'nea zana tamavufinti ko ke'naze. Peori vahe havi anumza Balima mono'ma huntaza vahera tamagripintira Ra Anumzana tamagri Anumzamo'a zmahehana hu'ne.
Teidän silmänne ovat nähneet, mitä Herra tehnyt on BaalPeorille; sillä kaikki, jotka seurasivat BaalPeoria, on Herra sinun Jumalas hukuttanut teidän seastanne.
4 Hianagi Ra Anumzana tamagri Anumzamofoma, azeri hanavemati'naza nagara maka tamatregeta menina mani'naze.
Vaan te, jotka riiputte kiinni Herrassa teidän Jumalassanne, te elätte kaikki tänäpänä.
5 Keho, Ra Anumzana nagri Anumzamo'ma tamagriku'ma zamasmio huno'ma hu'nea kante ante'na kasegene tra kenena amama unefraza mopafima umani'neta avaririsagu rempi hunerami'noe.
Katso, minä opetin teille käskyt ja oikeudet, niinkuin Herra minun Jumalani minulle käskenyt on, niin tehdäksenne maalla, johonka te tulette, omistamaan sitä.
6 Ana hu'negu ama ana kasegene tra kenena kegava nehuta avaririho. E'inama hanageno'a, knare antahi'zane maka'zama antahi ani'hu antahizamo tamagripina eama nehinke'za, ana mopafi vahe'mo'za ana kasegene tra ke'ma nentahi'za neramagesu'za zamagra amanage hugahaze, tamage ama vahera, mareri vaheki'za knare antahi'zane vahe mani'ne'za, maka zamofo antahi ani'hu vahe mani'naze hu'za hugahaze.
Niin pitäkäät siis ja tehkäät ne; sillä tämä on teidän ymmärryksenne ja toimellisuutenne kaikkein kansain edessä, koska he kuulevat nämät käskyt, niin he sanovat: tämä suuri kansa ainoastaan on toimellinen ja kuluisa kansa.
7 Na'ankure ruga'a vahe'mokizmi anumzamo'a tagri Anumzanknara osu'ne. Ra Anumzana tagri Anumzamo'a tava'ontire mani'neno nunamuntia nentahie.
Sillä mikä kansa on niin suuri, jota Jumala niin lähestyy, niinkuin Herra meidän Jumalamme, niin usein kuin me häntä rukoilemme?
8 Hagi ruga'a vahe'mokizmi tra kene kasegemo'a, tagri tra kene kasegenemo'ma fatgo hu'nege'na menima neramua kasegene tra kegnara osu'ne.
Ja mikä on niin ylistettävä kansa jolla niin hurskaat säädyt ja käskyt ovat, niinkuin kaikki tämä laki on, jonka minä teille tänäpänä annan?
9 Hagi kva hu'neta, Ra Anumzamo'ma huramante'nea zama tamagra tamavufinti'ma ke'naza zana tamagera okaniho. Hagi manita vanafina, anama ke'naza zana atrenkeno antahintahi tamifintira fananea osina, maka zupa mofavretamine tamagehe'inena zamasmitere hiho.
Niin karta ja varjele sinun sielus sangen visusti, ettet sinä unhottaisi niitä asioita, jotka sinun silmäs ovat nähneet, ja ettei ne läksisi sinun sydämestäs kaikkena sinun elinaikanas: ja sinun pitää niitä julistaman lapsilles ja lastes lapsille.
10 Hagi Sainai agonamofo agiafima Ra Anumzana tamagri Ra Anumzamofo avugama oti'nazageno amanage huno nasami'ne, Mosesega Israeli vahera zamavarenka amare ege'na nanekea zamasmi'nena antahite'za, Nagri'ma kore'ma hunanteno nagoraga'ama mani zana rempi nehu'za, ete mani'zama vanafina mofavre'zimia rempi huzamigahaze. E'i anagema hu'nea nanekea tamagera okaniho.
Sitä päivää, jonas seisoit Herran sinun Jumalas edessä Horebissa, kuin Herra sanoi minulle: kokoa minulle kansa, antaakseni heidän kuulla minun sanojani, jotka heidän pitää oppiman, että he pelkäisivät minua kaikkena elinaikanansa maan päällä, ja opettaisivat lapsiansa.
11 Anama Sainai agonamofo agafima eme oti'nazageno'a, ana agonafina tusi teve nereno hagana hagana nehigeno hokonke hampomo mona refite'negeno hanintiri hu'ne.
Ja te astuitte edes, ja seisoitte alhaalla vuoren tykönä, ja vuori paloi taivaasen asti, ja siellä oli pimeys, pilvi ja synkeys.
12 Anama oti'nageno'a, Ra Anumzamo'a ana tevefinti nanekema neramasamigeta Agrira onke'nazanagi ageru'age antahi'naze.
Ja Herra puhui teille keskeltä tulta: puheen äänen te kuulitte, mutta ette yhtäkään kuvaa nähneet, vaan äänen kuulitte.
13 Hagi Ra Anumzamo'a avaririhogu huhagerafi huvempa ke'a e'i 10ni'a kasege tare have tafete'ma kre'neana huama hu'ne.
Ja hän ilmoitti teille liittonsa, jonka hän teidän tehdä käski: ne kymmenet sanat, ja kirjoitti ne kahteen kiviseen tauluun.
14 Hagi e'i ana knazupage Ra Anumzamo'a nasmino, Israel vahera ama kasegene trakenena rempi huzamige'za omeriza manisaza mopafima vanu'za avaririho huno nasami'ne.
Ja Herra käski minun silloin opettaa teille säädyt ja oikeudet, teidän niitä tehdäksenne siinä maassa, johon te menette omistamaan sitä.
15 Hagi Ra Anumzamo'ma teve amu'nompi mani'neno Sainai agonafinti'ma nanekema neramasamigeta, Agrira onke'nazagu tamagra kva huneta,
Varjelkaat siis sielujanne sangen visusti; sillä ette ole yhtäkään kuvaa nähneet sinä päivänä, jona Herra puhui teille, keskeltä tulta, Horebissa,
16 havi anumzana tro hunteta monora hunenteta, tamagra'a tamazeri havizana osiho. E'i ana havi anumzana vemofo amema'arero a'mofo amema'arero,
Ettette turmelisi teitänne, ja tekisi teillenne kuvaa, jonkun muotoista, miehen eli vaimon kaltaista,
17 mopafi vanoma nehaza zagagafamofo amema'o, hareno vano nehia namamofo amema'o,
Jonkun eläimen kaltaista, joka on maan päällä, jonkun linnun kaltaista, joka lentää taivaan alla;
18 mopafi regraroheno vano nehia zagamofo amema'o, timpima nemania nozamemofo amema'a tro huonteho.
Eli jonkun madon muotoa maan päällä, eli jonkun kalan muotoa, joka on vedessä maan alla,
19 Hagi zagene ikane ofunema mika monafima me'neazama kesuta, monora huonteho. Ra Anumzana tamagri Anumzamo'a ruga'a vahe'mo'za monora huntehogu tro hunte'ne.
Ja ettet sinä myös nostaisi silmiäs taivaasen päin, ja katselisi aurinkoa, ja kuuta, ja tähtiä, ja kaikkea taivaan sotajoukkoa, ja tulisi kehoitetuksi kumartamaan ja palvelemaan heitä, jotka Herra sinun Jumalas jakanut on kaikille kansoille koko taivaan alla.
20 Hianagi Ra Anumzamo'a Isipi vahe'mofo kinafintira tusi'a aini teve amuhofinti tamavreaza huno Agri vahe manihogu tamavreno atiramino egeta menina Agri vahe mani'naze.
Mutta teidät on Herra ottanut ja johdattanut ulos rautapätsistä Egyptistä, että olisitte hänelle perintökansa, niinkuin se myös on tänäpänä.
21 Hianagi tamagrama hazazanku Ra Anumzamo'a tusi rimpa ahenenanteno, knare mopama tamagri'ma tami'nea mopafina Jodani tina takahenka ovugosane huno huvempa hunante'ne.
Ja Herra vihastui minun päälleni teidän puheenne tähden, niin että hän vannoi, ettei minun pitänyt menemän Jordanin ylitse, eli tuleman siihen hyvään maahan, jonka Herra sinun Jumalas antaa sinulle perinnöksi.
22 E'ina hu'negu nagra Jodani tina takahe'na ovu, ama mopafi frigahue. Hianagi tamagra vuta anama tami'nea knare mopa omerigahaze.
Vaan minun pitää kuoleman tässä maassa, ja ei minun pidä käymän Jordanin ylitse; mutta te käytte sen ylitse ja omistatte hyvän maan.
23 Hagi Ra Anumzana tamagri Anumzamo'ma huhagerafi huvempa kema tamagranema hu'nea zana, tamagekaninketa mago zamofo amema'are kaza osu havi anumzama tro'ma osihoma hu'nea havi anumzana kva huneta trora osiho.
Niin kavahtakaat, ettette Herran teidän Jumalanne liittoa unhottaisi, jonka hän teidän kansanne on tehnyt: ja älkäät tehkö kuvaa jonkun muotoista niinkuin Herra sinun Jumalas sinulta kieltänyt on.
24 Na'ankure Ra Anumzana tamagri Anumzamo'a haganahagana huno keonke'za tefananehu tevegino, Agra kanivere Anumza mani'ne.
Sillä Herra sinun Jumalas on kuluttavainen tuli, ja kiivas Jumala.
25 Hagi ana mopafima zanra kna umani'nuta mofavrema kasezmante'nage'za tamagehe'ima kasezmante'nageta, kaza osu havi anumzana tro huta monora hunteta tamagra'a tamazeri havizana huta, Ra Anumzana tamagri Anumzamofo avurera havi avu'ava zana huta arimpa ahe'zana osinkeno arimpa aheoramanteno.
Kuin sinä siität lapsia, ja lasten lapsia, ja te vanhenette maassa ja turmelette itsenne, ja teette itsellenne kuvia jonkun muotoisia, niin että te teette pahaa Herran teidän Jumalanne edessä, ja vihoitatte hänen,
26 E'ina hu'negu menina monane mopane ke hugeke negakena, ama nanekea huama hue. Hagi tamagrama keni'ama ontahisuta, Jodani tima takahetama ufresaza mopafintira ame huno tamahe fanane hugahie. Osi'agna ana mopafina umani'nageno, ana mika'a veara tamahe fanane hugahie.
Niin minä tänäpänä kutsun taivaat ja maan todistajaksi teitä vastaan, että teidän pitää äkisti peräti hukkuman siitä maasta, johon te menette Jordanin ylitse, omistamaan sitä. Ei teidän pidä kauvan elämän siinä, vaan te pitää peräti hukutettaman.
27 Hagi Ra Anumzamo'a tamazeri panini hanigeta, vahe mopafi freta osi'osi hutma umani emani hugahaze.
Ja Herra hajoittaa teitä kansain sekaan, ja te tulette vähäksi kansaksi, jätetyksi pakanain sekaan, kuhunka Herra vie teidät.
28 E'ina moparega umani'netma vahe'mo'za havereti'ene zafareti'ene tro huntazageno avu onke, agesa ontahi, ne'za one, mna ontahi anumzantaminte monora huntegahaze.
Siellä pitää teidän palveleman epäjumalia, jotka ihmisten käsialat ovat: puita ja kiviä, jotka ei näe, eikä kuule, eikä syö, eikä haista.
29 Hianagi e'i anantegama mani'neta Ra Anumzana tamagri Anumzamofonku'ma ana maka tamagu'areti'ma huta hakresuta, Agrira hakreta erifore hugahaze.
Jos sinä silloin siellä etsit Herraa sinun Jumalaas, niin sinä löydät hänen, koska sinä etsit häntä kaikesta sydämestäs, ja kaikesta sielustas.
30 Hagi hazanke knama henkama efore'ma hina, tamagra ete rukrehuta Ra Anumzana tamagri Anumzamofonte eta ke'a antahimigahaze.
Koskas ahdistetaan, ja nämät kaikki sinun päälles tulevat, niin sinä viimeisinä päivinä palajat Herran sinun Jumalas tykö ja kuulet hänen ääntänsä.
31 Na'ankure Ra Anumzana tamagri Anumzamo'a asunku Anumzankino, amefira huoantamige, tamahe fanane osuge, huhagerafi huvempa kema tamagehe'inema hu'neana agera okanigahie.
Sillä Herra sinun Jumalas on armollinen Jumala: ei hän sinua hylkää, eikä kadota sinua, ja ei hän unhota sinun isäis liittoa, jonka hän heille vannonut on.
32 Hagi ese'ma vahe'ma tro'ma hu'nea knareti'ma eno menima ehanati'neana, amanahu knare hentofazana fore higeta ke'nafi? Monane mopafinena maka haketa keho.
Kysele entisiä aikoja, jotka ovat olleet sinun edelläs, siitä päivästä, jona Jumala loi ihmisen maan päälle, ja yhdestä taivaan äärestä niin toiseen ääreen: jos ikänä niin suuri asia tapahtunut on, eli senkaltaista on ikänä kuultu?
33 Hagi mago'a vahetera anumzamo'a tevefintira kea huzamige'za tamagrama hazaza hu'za mani'nazafi?
Onko joku kansa kuullut Jumalan äänen puhuvan tulen keskeltä, niinkuin sinä kuullut olet, ja on elänyt?
34 Hagi Ra Anumzana tamagri Anumzamo'ma Isipima mani'nazageno knazane kaguvazanteti'ma ruzahu ruzahu avame'zanteti'ma hapinti'ma korezampinti'ma hankavenentake azanteti negazageno ha'ma huno tamavreno'ma atiramino e'neaza huno, mago'a anumzamo'a anara hu'nefi?
Eli onko Jumala koetellut mennäksensä ottamaan itsellensä kansaa kansan seasta, kiusauksilla, ja tunnustähdeillä, ja ihmeillä, ja sodalla, ja väkevällä kädellä, ja ojetulla käsivarrella ja suurilla peljästyksillä, niinkuin Herra teidän Jumalanne kaikki nämät tehnyt on teille Egyptistä sinun silmäis edessä.
35 Hagi Ra Anumzamo'a Agrake Anumzana mani'ne huta antahihogu e'i ana zantamina tamaveri hu'ne. Hagi magore huno Agrikna anumzana omanitfa hu'ne.
Nämät olet sinä nähnyt, tietääkses, että Herra on ainoastaan Jumala; ja paitsi häntä ei yksikään muu.
36 Monafinti'ma naneke'ma neramasmigeta ageru'ma antahi'nazana, e'i tamazeri fatgo hunaku hu'ne. Hagi mopafina tusi teve neregeta, negazageno ana tevefinti nanekea neramasamigeta ageru'a antahi'naze.
Taivaasta on hän antanut sinun kuulla äänensä, opettaaksensa sinua, ja maalla on hän antanut sinun nähdä suuren tulensa, ja tulen keskeltä olet sinä kuullut hänen sanansa.
37 Na'ankure Ra Anumzamo'a tamafahemofoma zamavesi zamante'neno zamagripinti'ma forehu anante anante'ma hu'za esaza vahera huhampri zamante'nea zanku huno Isipitira Agra'a himamu hankave'areti tamavreno atiramino ne-eno,
Että hän sinun isiäs on rakastanut, ja heidän siemenensä on valinnut heidän jälkeensä, ja vienyt ulos sinun Egyptin maasta kasvoillansa, ja suurela voimallansa,
38 hanave'zmimo'ma tamagri hanavema agatere'nea kumatamina tamagrama erisantiharegahaze hu'nea mopafintira zamahe natitrenigeta, menina ana mopa erisintihareta manigahaze.
Ajamaan ulos sinun edestäs suuret kansat, väkevämmät sinua, johdattaaksensa sinun siihen, ja antaaksensa sinulle heidän maansa perinnöksi, niinkuin se tänäpänä tapahtunut on.
39 E'igu menina tamagera okanita Ra Anumzamo'a monafine mopafinena Agrake'za Anumzana mani'ne huta antahintahi tamifina maka zupa antahigahaze. Hagi magore huno Agrikna anumzana omanitfa hu'ne.
Niin tiedä siis tänäpänä, ja pane mielees, että Herra on Jumala ylhäällä taivaassa, ja alhaalla maassa, ja ei yksikään muu,
40 E'ina hu'negu Anumzamofo tra kene kasegenema avaririho hu'nama menima tamasamua kasegene trakenena nevaririnkeno tamagri'ene mofavretmimofonena tamazeri knare nehina, Ra Anumzana tamagri Anumzamo'ma tamisnia mopafina zaza kna manigahaze.
Ettäs pidät hänen säätynsä ja käskynsä, jotka minä tänäpänä sinulle käsken, että sinun ja sinun lapsilles sinun jälkees hyvin kävis, ja ettäs olisit pitkä-ijällinen maassa, jonka Herra sinun Jumalas sinulle antaa ikäpäivikses.
41 Hagi anante Mosese'a fra'makisaza kumara Jodani timofona zage hanati kaziga 3'a rankuma huhamprintegeno me'ne.
Silloin eroitti Moses kolme kaupunkia, sillä puolella Jordania auringon nousemisen puoleen,
42 Iza'o ha' vahe'a omani'nesianagi mago'a zama haniregama hantga huno vahe'ma ahe frisuno'a, ana kumatamintega freno vuno aguravazigahie.
Että sinne pakenis, tietämätä lähimmäisensä kuoliaaksi löis ja ei ennen ole ollut hänen vihamiehensä; että hän pakenis yhteen niistä kaupungeista, ja eläis,
43 E'i anama huhamprinte'nea kumatmina, Rubeni naga'mokizmi agona mopafima me'nea kuma Beserigi, Gilieti kazigama Gati nagamokizmi mopafima me'nea kumara Ramotigi, Basani kazigama Manase nagamokizmi mopafima me'nea kuma Golanie.
Kuin oli Betser korvessa, lakialla maalla Rubenilaisten seassa, ja Ramot Gileadissa Gadilaisten seassa, ja Goan Basanissa Manasselaisten seassa.
44 Mosese'a ama'na kasege Israeli vahera zami'ne.
Tämä on se laki, jonka Moses Israelin lasten eteen pani.
45 Hagi Mosese'a ama'na kasegene trakene mani'zama erizo'ema hu'za manisaza kenena Israeli vahera Isipima atre'za atirami'za azageno'a zamasami'ne.
Ja nämät ovat todistukset, säädyt ja oikeudet, jotka Moses sanoi Israelin lapsille, lähdettyänsä Egyptistä,
46 Israeli vahe'mo'za Jodani agupomofona zage hanati kaziga Bet Peoria, Amori vahe kini ne' Sihonima Hesboni kumate mani'neno kegava hu'nea mopa, Mosese'ene Israeli vahe'mo'zanema Isipiti'ma atirami'za ne-eza eme zamahe'za hanare'naza mopare emani'nazageno ana nanekea Mosese'a zamasami'ne.
Sillä puolella Jordania, laaksossa BetPeorin kohdalla, Sihorin Amorilaisten kuninkaan maalla joka Hesbonissa asui, jonka Moses ja Israelin lapset löivät lähdettyänsä Egyptistä,
47 Kini ne' Sihoni mopane Basani kini ne' Ogi mopanena zanahe'za hanare'za erisanti hare'naze. E'i ana kini netrena Amori vahe kini netre Jodani timofo zage hanati kaziga mopa kva hu'na'ane.
Ja omistivat hänen maansa, niin myös Ogin Basanin kuninkaan maan, kahden Amorilaisten kuninkaan, jotka sillä puolella Jordania asuivat, auringon ylenemistä päin,
48 Hagi Israeli vahe'mo'zama ana mopama eri'nazana Arnoni agupomofo atuparega Aroeri kumateti erigafa huno vuno Sirion agonare ome atre'nea mopa eri'naze. (Hagi Sirioni agonamofo mago agi'a Hemonie).
Aroerista Arnonin ojan reunalla, Sionin vuoreen asti, se on Hermon.
49 Hagi Jodani timofo zage hanati kaziga mopane, Fri Hagerimofo mago sopa'aregati vuno Pisga agonamofo agafi ome atre'ne mopane eri'naze.
Ja kaiken lakian maan sillä puolella Jordania itään päin, lakeuden mereen asti, Pisgan vuoren alaisella puolella.