1 Korinti 13

1 Hagi nagrama vahe zmagerupintiro, ankero vahe'mokizimi zmagerura rugahuanagi, vahe'ma avesinte'zama omne'nenke'na, bero'mo ra ageru riankna nehu'na, zavena ahageno ageru riankna hugahue.

Jos minä ihmisten ja enkelein kielillä puhuisin, ja ei minulla olisi rakkautta, niin minä olisin kuin helisevä vaski tai kilisevä kulkuinen.

2 Hagi kasnampa ke hu muse'zana mika e'neri'na, Anumzamofoma oku'a antahizama'a e'neri'na, mika knare antahi'zana e'neri'na, nagra hanave namentintia hanugeno agona retufega hugahianagi, vahe'ma avesinte'zama omne'nenigeno'a ana miko'za hanua zamo'a amnezankna hugahie.

Ja jos minä propheteerata taitaisin, ja kaikki salaisuudet tietäisin ja kaiken tiedon, ja minulla olis kaikki usko, niin että minä vuoret siirtäisin, ja ei olisi minulla rakkautta, niin en minä mitään olisi.

3 Hagi nagrama maka'zani'a zamunte omne vahe nezami'na, atresugeno tevefi navufa krefnane hugahianagi, nagripima vahe'ma avesinte'zama omne'nesigeno'a, ana miko'zamo'a amnezankna hugahie.

Ja jos minä kaiken tavarani kuluttaisin köyhäin ravinnoksi, ja jos minä antaisin ruumiini poltettaa, ja ei olisi minulla rakkautta, niin ei se olisi minulle mitään hyödyllinen.

4 Vahe'ma avesinte'zana, agazone huno mani'zane, avesinte'zane so'e avu'ava hu'zane, avesinte'zana kenunu hu'za omneno, ra agi eri'zana omne'ne, avesinte'zana avufga ra hu avu'ava hu'zana omne'ne,

Rakkaus on kärsivällinen ja laupias. Ei rakkaus kadehdi, ei rakkaus ole tyly, ei hän paisu:

5 veganokno'zana omne'ne, agraguke antahi'zana omne'ne, agra ame'ama huno asi ovazi'zane, rumo haviza hunte'nea zanku nontahino agekanino mani'zane.

Ei hän käytä itsiänsä sopimattomasti, ei omaansa etsi, ei hän vihaan syty, ei hän pahaa ajattele,

6 Vahe'ma avesinte'zamo'a havi avu'ava'zankura musena nosie. Hagi tamagezanku musena nehie.

Ei hän vääryydestä iloitse, mutta hän iloitsee totuudesta:

7 Avesinte'zamo'a, agazone huno mani'neno maka knazana e'nerino, amentinti nehuno, maka'za fore hugahie huno nentahino, maka knazana erino vu'za me'ne.

Kaikki hän peittää, kaikki hän uskoo, kaikki hän toivoo, kaikki hän kärsii.

8 Vahe'ma Avesinte'zamo'a vagaoregahie. Ana hu'neanagi kasnampa ke huzamo'ene, ru vahe zamageru ru'zamo'ene, knare antahintahi zamo'a vagaregahie.

Ei rakkaus koskaan väsy; vaikka prophetiat lakkaavat, ja kielet vaikenevat, ja tieto katoo.

9 Na'ankure tagra osi'a antahi'none. Anama antahi'nona avamente kasnampa kea huama nehune.

Sillä me ymmärrämme puolittain, ja propheteeraamme puolittain.

10 Hu'neanagi ana miko'zamofo fatgo zama esigeno'a, osi'a zama nentahuna zamo'a fanane hugahie.

Mutta kuin täydellinen tulee, sitte vajaa lakkaa.

11 Ko'ma mofavre'ma mani'norera, mofavremo nehiaza hu'na nanekea nehu'na, antahintahia nehu'na, nagesa antahi'na refko'ma hu'noana mofavremo'za nehazaza hu'noe. Hu'neanagi rama nese'na, mofavre avu'ava'zana atre'noe.

Kuin minä olin lapsi, niin minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja ajattelin kuin lapsi; mutta sitte kuin minä mieheksi tulin, niin minä hylkäsin lapselliset.

12 E'ina hu'negu kapopima avugosa ke so'e osiankna menina nehunanki, henka'a Anumzamofo avufi oge age hugahune. Menina Agrira osi'a ke'na antahi'na hu'noanagi, henka'a kena antahi'na hugahue. Agrama nagri'ma maka nageno antahini hu'neankna hugahue.

Sillä nyt me näemme niinkuin peilistä tapauksessa, mutta silloin kasvoista kasvoihin: nyt minä tunnen puolittain, vaan silloin minä tunnen niiinkuin minä tuttu olen.

13 Hagi ama'i tagufa'a zamo mevava hugahie, amentintihu zane, fore hugahie huno antahi amuha hu'zane, avesinte zane me'ne. Hu'neanagi ana tagufa zampintira, avesinte'zamo agatereno tusi'a zana me'ne.

Mutta nyt pysyvät usko, toivo, rakkaus, nämät kolme; vaan rakkaus on suurin niistä.