< Példabeszédek 28 >
1 Megfutamodtak, bár üldöző nincs, a gonoszok, de az igazak olyanok, mint bátorságos oroszlán.
Jumalatoin pakenee, ja ei kenkään aja häntä takaa; vaan jumalinen on rohkia niinkuin nuori jalopeura.
2 Az ország bűne által sokan vannak vezérei, de ember által, ki ért és tud, szilárdan marad sokáig.
Maakunnan synnin tähden tulee valtakuntaan monta päämiestä; vaan toimellisten ja ymmärtäväisten ihmisten tähden pysyy se kauvan.
3 Ember, ki szegény és fosztogatja a gyöngéket: eső, mely elsöpör, de kenyér nincs.
Nälkäinen, joka köyhiä vaivaa, on niinkuin sadekuuro, joka hedelmän turmelee.
4 A kik elhagyják a tant, dicsérik a gonoszokat, de a kik megőrzik a tant, fölgerjednek ellenük.
Jotka lain hylkäävät, ne ylistävät jumalattomia; vaan jotka lain kätkevät, ovat heille vihaiset.
5 Rossz emberek nem értik a jogot, de kik az Örökkévalót keresik, mindent értenek.
Ei pahat ihmiset oikeudesta lukua pidä; vaan jotka Herraa etsivät, he ottavat kaikista vaarin.
6 Jobb a szegény, ki gáncstalanságában jár, mint a ki fonák az utjain, ha gazdag is.
Parempi on köyhä joka vakuudessansa vaeltaa, kuin rikas, joka väärillä teillä käyskentelee.
7 Megóvja a tant az értelmes fiú, s a ki dőzsölőkkel társul, szégyent hoz atyjára.
Joka lain kätkee, se on toimellinen lapsi; mutta joka tuhlaajaa ruokkii, se häpäisee isänsä.
8 A ki sokasítja vagyonát kamattal és többlettel, annak gyűjti, ki szegényeken könyörül.
Joka tavaransa enentää korolla ja voitolla, se kokoo köyhäin tarpeeksi.
9 A ki elfordítja fülét, hogy ne hallja a tant, annak imádsága is utálat.
Joka korvansa kääntää pois lain kuulosta, hänen rukouksensakin on kauhistus.
10 A ki megtéveszti az egyeneseket rossz úton, ő esik bele a vermébe, de a gáncstalanok jót fognak örökölni.
Joka jumaliset saattaa väärälle tielle, hän lankee omaan kuoppaansa; mutta hurskaat perivät hyvyyden.
11 Bölcs a maga szemében a gazdag ember, de a szegény, a ki értelmes, kikutatja őt.
Rikas luulee itsensä viisaaksi, vaan toimellinen köyhä ymmärtää hänen.
12 Midőn ujjonganak az igazak, nagy a dicsőség, de midőn felülkerekednek a gonoszok, keresni kell az embert.
Kuin vanhurskaat vallitsevat, niin käy sangen hyvin; vaan koska jumalattomat hallitsevat, niin muuttet ovat kansan seassa.
13 A ki eltakarja büntetteit, nem fog boldogulni, de a ki bevallja és elhagyja, irgalmat fog találni.
Joka pahan tekonsa kieltää, ei hän menesty; vaan joka sen tunnustaa ja hylkää, hänelle tapahtuu laupius.
14 Boldog az ember, ki mindig retteg, de a ki megkeményíti szívét, bajba esik.
Autuas on se ihminen, joka aina pelkää; vaan joka sydämensä paaduttaa, se lankee onnettomuuteen.
15 Ordító oroszlán és mohó medve: gonosz uralkodó szegény népen.
Jumalatoin päämies, joka köyhää kansaa hallitsee, on kiljuva jalopeura ja ahne karhu.
16 Fejedelem, hiányos az értelmességben és nagy a zsarolásban – a ki gyűlöli a haszonlesést, az soká fog élni!
Kuin hallitsia on ilman toimeta, niin paljon vääryyttä tapahtuu; vaan joka vihaa ahneutta, hän saa kauvan elää.
17 Ember, kit megöltnek vére nyomaszt, a gödörig fusson, ne tartsák őt!
Ihminen, joka jonkun sielun veressä vääryyttä tekee, ei pääse, vaikka hän hamaan hautaan pakenis.
18 Ki gáncstalanul jár, megsegíttetik, de a ki fonák az útjain, az egyiken elesik.
Joka vakuudessa vaeltaa, se on tallessa; mutta joka käy pahaa tietä, hänen täytyy joskus langeta.
19 A ki földjét műveli, jóllakik kenyérrel, de a ki üres dolgokat hajhász, jóllakik szegénységgel.
Joka peltonsa viljelee, hän saa leipää yltäisesti; vaan joka pyytää joutilaana käydä, se ravitaan köyhyydellä.
20 Hűséges embernek bő áldás jut; de a ki siet meggazdagodni, nem marad büntetlenül.
Uskollinen mies runsaasti siunataan; vaan joka pyrkii rikkauden perään, ei hän ole viaton.
21 Tekintélyt ismerni nem jó, s egy darab kenyérért bűnössé lesz a férfi.
Ei ole se hyvä, että joku katsoo muotoa; sillä ihminen taitaa tehdä leivän kappaleen tähden väärin.
22 Utána rohan a vagyonnak az irigy szemű ember, és nem tudja, hogy hiány jön rá.
Joka äkisti rikkautta pyytää, ja on kade, hänelle tulee köyhyys, ettei hän tiedäkään.
23 A ki meginti az embert, utóbb kegyet fog találni, inkább mint a sima nyelvű.
Joka ihmistä rankaisee, hän löytää paremman ystävyyden kuin se, joka puhuu ymötämielin.
24 A ki megrabolja atyját és anyját és azt mondja: nincs bűn, társa ő a rontó embernek.
Joka ottaa isältänsä ja äidiltänsä, ja sanoo; ei se ole synti, hän on hävittäjän kanssaveli.
25 A telhetetlen lelkű viszályt gerjeszt, de a ki az Örökkévalóban bízik, bőségben részesül.
Ylpiä ihminen saattaa riidan; mutta joka luottaa Herraan, hän kostuu.
26 A ki önszívében bízik, az balga, de a ki bölcsességben jár, az megmenekszik.
Joka omaan sydämeensä uskaltaa, hän on tyhmä; mutta joka viisaudessa vaeltaa, hän vapahdetaan.
27 A ki szegénynek ad, annál nincs hiány, de a ki elfordítja szemeit, annak bő átok jut.
Joka vaivaiselle antaa, ei häneltä puutu; vaan joka silmänsä hänestä kääntää, se tulee pahasti kirotuksi.
28 Mikor felülkerekednek a gonoszok, elrejtőzik az ember, de mikor elvesznek, megsokasodnak az igazak.
Kuin jumalattomat tulevat, niin kansa itsensä kätkee; mutta kuin ne hukkuvat, niin vanhurskaat enenevät.