איוב 19
| ויען איוב ויאמר׃ | 1 |
Mutta Job vastasi ja sanoi:
| עד אנה תוגיון נפשי ותדכאונני במלים׃ | 2 |
Kuinka kauvan te vaivaatte minun sieluani? ja runtelette minua sanoilla?
| זה עשר פעמים תכלימוני לא תבשו תהכרו לי׃ | 3 |
Te olette nyt kymmenen kertaa pilkanneet minua; ja ette häpee minua niin vaivata.
| ואף אמנם שגיתי אתי תלין משוגתי׃ | 4 |
Jos minä erehdyn, niin minä itselleni erehdyn.
| אם אמנם עלי תגדילו ותוכיחו עלי חרפתי׃ | 5 |
Mutta te tosin nousette minua vastaan, ja soimaatte minun pilkkaani.
| דעו אפו כי אלוה עותני ומצודו עלי הקיף׃ | 6 |
Niin tietäkäät nyt, että Jumala hukuttaa minun, ja on piirittänyt minun verkkoihinsa.
| הן אצעק חמס ולא אענה אשוע ואין משפט׃ | 7 |
Katso, ehkä minä vielä väkivallan tähden huutaisin, niin ei kuitenkaan kuulla minua: jos minä parkuisin, niin ei tässä ole oikeutta.
| ארחי גדר ולא אעבור ועל נתיבותי חשך ישים׃ | 8 |
Hän on aidannat minun tieni, etten minä taida sitä käydä, ja pannut pimeyden minun poluilleni.
| כבודי מעלי הפשיט ויסר עטרת ראשי׃ | 9 |
Hän on riisunut minun kunniani minulta, ja ottanut pois kruunun minun päästäni.
| יתצני סביב ואלך ויסע כעץ תקותי׃ | 10 |
Hän on maahan kukistanut minun joka kulmalta, ja laskenut minun menemään; ja on reväissyt ylös minun toivoni niinkuin puun.
| ויחר עלי אפו ויחשבני לו כצריו׃ | 11 |
Hän on hirmuisesti vihastunut minun päälleni, ja pitää minun vihamiehenänsä.
| יחד יבאו גדודיו ויסלו עלי דרכם ויחנו סביב לאהלי׃ | 12 |
Hänen sotajoukkonsa ovat kokoontuneet, ja asettaneet tiensä minua kohden, ja piirittäneet minun majani.
| אחי מעלי הרחיק וידעי אך זרו ממני׃ | 13 |
Hän on eroittanut minun veljeni kauvas minusta, ja minun tuttavani ovat minulle muukalaisiksi tulleet.
| חדלו קרובי ומידעי שכחוני׃ | 14 |
Minun lähimmäiseni piiloivat minua, ja minun ystäväni ovat unhottaneet minun.
| גרי ביתי ואמהתי לזר תחשבני נכרי הייתי בעיניהם׃ | 15 |
Minun huonekuntalaiseni ja piikani pitävät minua vieraana, minä olen tuntemattomaksi tullut heidän silmäinsä edessä.
| לעבדי קראתי ולא יענה במו פי אתחנן לו׃ | 16 |
Minä huusin palveliaani, ja ei hän vastannut minua: minun täytyy rukoilla häntä omalla suullani.
| רוחי זרה לאשתי וחנתי לבני בטני׃ | 17 |
Minun emäntäni vieroi minun henkeäni, ja minun täytyy palvella omia lapsiani.
| גם עוילים מאסו בי אקומה וידברו בי׃ | 18 |
Ja nuoretkin lapset minun katsovat ylön: jos minä nousen, niin he puhuvat minua vastaan.
| תעבוני כל מתי סודי וזה אהבתי נהפכו בי׃ | 19 |
Kaikki uskolliset ystäväni kauhistuvat minua; ja joita minä rakastin, ovat kääntäneet itsensä minua vastaan.
| בעורי ובבשרי דבקה עצמי ואתמלטה בעור שני׃ | 20 |
Minun luuni tarttuivat minun nahkaani ja lihaani, ja en minä taida nahallani peittää hampaitani.
| חנני חנני אתם רעי כי יד אלוה נגעה בי׃ | 21 |
Armahtakaat minun päälleni, armahtakaat minun päälleni, te minun ystäväni! sillä Jumalan käsi on minuun sattunut!
| למה תרדפני כמו אל ומבשרי לא תשבעו׃ | 22 |
Miksi te vainootte minua niinkuin Jumalakin, ja ette taida minun lihastani ravittaa?
| מי יתן אפו ויכתבון מלי מי יתן בספר ויחקו׃ | 23 |
Jospa minun puheeni kirjoitettaisiin! jospa ne kirjaan pantaisiin, ja painettaisiin!
| בעט ברזל ועפרת לעד בצור יחצבון׃ | 24 |
Raudalla kaivettaisiin lyijy ijankaikkiseksi muistoksi kiveen.
| ואני ידעתי גאלי חי ואחרון על עפר יקום׃ | 25 |
Sillä minä tiedän minun Lunastajani elävän: ja hän on tästälähin maan päällä seisova.
| ואחר עורי נקפו זאת ומבשרי אחזה אלוה׃ | 26 |
Ja vaikka vihdoin minun nahkani ja tämä (ruumis) lakastuu, saan minä kuitenkin minun lihassani nähdä Jumalan.
| אשר אני אחזה לי ועיני ראו ולא זר כלו כליתי בחקי׃ | 27 |
Hänen minä olen minulleni näkevä, ja minun silmäni katsovat häntä, ja ei kenkään outo. Minun munaskuuni ovat kuluneet minun helmassani.
| כי תאמרו מה נרדף לו ושרש דבר נמצא בי׃ | 28 |
Tosin teidän pitäis sanoman: Miksi me vainoamme häntä? sillä tämän puheen perustus löytyy minun tykönäni.
| גורו לכם מפני חרב כי חמה עונות חרב למען תדעון שדין׃ | 29 |
Peljätkäät siis miekkaa, sillä viha on pahain töiden kostomiekka, että te tietäisitte kurituksen tulevan.
