II Samuela 6
1 HOULUULU hou ae la o Davida i na kanaka i waeia a pau o ka Iseraela, he kanakolu tausani.
Ja David taas kokosi kaikki valitut miehet Israelista, kolmekymmentä tuhatta,
2 Ku ae la o Davida, a hele pu aku la me na kanaka a pau me ia mai Baale o ka Iuda, e halihali mai laila mai i ka pahu o ke Akua, i ka mea i heaia aku ai ka inoa, ka inoa o Iehova sabaota, o ka Mea e noho ana mawaena o na kerubima.
Ja David nousi ja meni, ja kaikki kansa kuin hänen tykönänsä oli Juudan asuvaisista, tuomaan sieltä Jumalan arkkia, joka kutsutaan Herran Zebaotin nimi, joka asuu Kerubimin päällä.
3 Kau aku la lakou i ka pahu o ke Akua maluna o ke kaa hou, a lawe mai la ia mailoko ae o ka hale o Abinadaba ma Gibea. Kai aku la o Uza a me Ahio na keikikane a Abinadaba i ke kaa hou.
Ja he panivat Jumalan arkin uuden vaunun päälle ja toivat sen AbiNadabin huoneesta, joka asui Gibeassa. Mutta Ussa ja Ahjo, AbiNadabin pojat ajoivat sitä uutta vaunua.
4 Lawe mai la lakou ia mea mailoko mai o ka hale o Abinadaba ma Gibea, e hele pu ana me ka pahu o ke Akua, a hele aku la o Ahio imua o ka pahu.
Niin he toivat sen AbiNadabin huoneesta, joka oli Gibeassa, Jumalan arkin kanssa; ja Ahjo kävi arkin edellä.
5 Hookani aku la o Davida a me ka ohana a Iseraela a pau imua o Iehova, me na mea kani o na laau o kela ano o keia ano; me na lira, na pesaleteria, na timeberela, na korineta, a me na kimebala.
Niin David ja kaikki Israelin huone soittivat Herran edessä kaikkinaisilla honkaisilla kanteleilla ja harpuilla, psaltareilla, trumpuilla, kulkuisilla ja simpeleillä.
6 A hiki aku la lakou i kahi hehipalaoa no Nakona, o aku la o Uza i kona lima i ka pahu o ke Akua, a paa aku la ia; no ka mea ua okupe na bipikauo.
Ja kuin he tulivat Nahonin riihen tykö, otti Ussa Jumalan arkin ja piteli sitä, sillä härjät menivät sivuin tietä.
7 Huhu mai la o Iehova ia Uza, a hahau mai la ke Akua ia ia malaila, no kona hala; a make iho la ia malaila ma ka pahu o ke Akua.
Niin Herran viha julmistui Ussan päälle, ja Jumala löi hänen siinä maahan hänen tyhmyytensä tähden, niin että hän kuoli siinä Jumalan arkin tykönä.
8 Ukiuki iho la o Davida i ko Iehova hahau ana aku ia Uza; a kapa aku la o Davida i ka inoa o ia wahi, o Perezuza.
Silloin tuli David murheelliseksi, että Herra niin repäisi Ussan, ja kutsui sen paikan PeretsUssa, tähän päivään asti.
9 Makau iho la o Davida ia Iehova ia la, i iho la, Pehea la e hiki aku ai ka pahu o ke Akua io'u la?
Ja David pelkäsi Herraa sinä päivänä ja sanoi: kuinka Herran arkki tulisi minun tyköni?
10 Nolaila, aole i lawe o Davida i ka pahu o Iehova io na la i ke kulanakauhale o Davida: aka, lawe ae la o Davida ia mea iloko o ka hale o Obededoma no Gata.
Ja ei tahtonut antaa tuoda sitä tykönsä Davidin kaupunkiin, vaan salli kannettaa ObedEdomin Gatilaisen huoneesen.
11 A waiho wale ia ka pahu o Iehova ma ka hale o Obededoma no Gata i na malama ekolu, a hoopomaikai mai la o Iehova ia Obededoma a me ko ka hale ona a pau.
Ja Herran arkki viipyi kolme kuukautta ObedEdomin Gatilaisen huoneessa, ja Herra siunasi hänen ja kaiken hänen huoneensa.
12 Hai aku la lakou ia Davida i ke alii, i mai la, E, ua hoopomaikai o Iehova i ko ka hale o Obededoma, a me na mea a pau ia ia, no ka pahu o ke Akua. A hele aku la o Davida, a lawe mai la i ka pahu o ke Akua, mai ka hale o Obededoma mai, a iloko o ke kulanakauhale o Davida me ka olioli.
Ja se oli sanottu kuningas Davidille, että Herra oli siunannut ObedEdomin huoneen ja kaiken mitä hänellä oli, Jumalan arkin tähden. Niin meni David ja toi Jumalan arkin ObedEdomin huoneesta Davidin kaupunkiin ilolla.
13 Aia, hele aku la ka poe halihali i ka pahu o Iehova i na ana eono, mohai aku la oia i na bipi a me na mea i kupaluia.
Ja kuin ne, jotka Herran arkkia kantoivat, olivat käyneet kuusi askelta, niin uhrattiin härkä ja lihava lammas.
14 Haa ikaika aku la hoi o Davida imua o Iehova; a ua kaeiia o Davida i ka epoda olona.
Ja David hyppäsi kaikella voimalla Herran edessä ja hän oli vaatetettu liinaisella päällisvaatteella.
15 A halihali mai la o Davida a me ka ohana a Iseraela a pau i ka pahu o Iehova me ka hooho ana, a me ka hookani ana i ka pu.
Ja David ja kaikki Israelin kansa toivat Herran arkin riemulla Ja basunan helinällä.
16 A i ka hiki ana mai o ka pahu o ke Akua iloko o ke kulanakauhale o Davida, nana aku la o Mikala ke kaikamahine a Saula ma ka puka makani, a ike aku la i ke alii ia Davida e lele ana, a e haa ana imua o Iehova; hoowahawaha aku la kona naau ia ia.
Ja kuin Herran arkki joutui Davidin kaupunkiin, katsoi Mikal, Saulin tytär akkunasta ja näki kuningas Davidin hyppäävän kaikella voimallansa Herran edessä, ja hän katsoi hänen ylön sydämessänsä.
17 Lawe mai la lakou i ka pahu o Iehova iloko, a kau iho la ia ma kona wahi, mawaena konu o ka halelewa a Davida i kukulu ai nona: a mohai aku la o Davida i na mohaikuni, a me na mohai aloha imua o Iehova.
Ja he toivat Herran arkin sisälle ja panivat sen siallensa keskelle majaa, jonka David oli sille rakentanut. Ja David uhrasi polttouhria ja kiitosuhria Herran edessä.
18 A pau ae la ka Davida mohai ana i na mohaikuni a me na mohai hoomalu, hoomaikai aku la ia i na kanaka ma ka inoa o Iehova sabaota.
Ja kuin David oli uhrannut polttouhria ja kiitosuhria, siunasi hän kansan Herran Zebaotin nimeen,
19 A haawi aku la ia na ka poe kanaka a pau, na ke anaina kanaka a pau o ka Iseraela, na na wahine a me na kane, na kela mea keia mea, i ka popo berena a me kauwahi ia, a me kekahi pai huawaina. A hoi hou aku la na kanaka a pau i ko lakou mau wahi.
Ja jakoi kaikelle kansalle ja kaikelle Israelin seurakunnalle, miehille ja vaimoille, jokaiselle kyrsän leipää, ja kappaleen lihaa, ja mitan (viinaa); sitte meni kaikki kansa matkaansa, jokainen huoneesensa.
20 Hoi hou aku la o Davida e hooaloha i ko ka hale ona. Hele mai la o Mikala ke kaikamahine a Saula e halawai me Davida, i mai la, Kai ka nani o ke alii o ka Iseraela i keia la, nana i wehe ae i kona kapa i keia la imua o na maka o na kauwawahine a kona poe kanaka, e like me ka wehe hilahila ole ana o kekahi kanaka lapuwale.
Ja kuin David palasi siunaamaan huonettansa, meni Mikal, Saulin tytär ulos häntä vastaan ja sanoi: kuinka jalo on ollut Israelin kuningas tänäpänä, joka on itsensä paljastanut palveliainsa piikain edessä, niinkuin irstaat ihmiset paljastavat itsensä!
21 I aku la o Davida ia Mikala, Imua ia o Ieliova, nana au i koho mai imua o kou makuakane, imua hoi o kana ohana a pau e hoonoho ia'u i alii maluna o ko Iehova poe kanaka, maluna o ka Iseraela: nolaila hoi e hula au imua o Iehova.
Mutta David sanoi Mikalille: Herran edessä joka minun valinnut on pikemmin kuin sinun isäs ja kaiken hänen huoneensa, ja on käskenyt minun olla Herran kansan Israelin päämiehenä: ja Herran edessä minä tahdon iloita.
22 A ma keia hope, e lilo ana au i mea i hoowahawahaia, a i mea ino hoi imua o ko'u maka iho: a o ka poe kauwawahine au i olelo mai ai, e hoomaikaiia mai hoi au e lakou.
Ja minä tahdon vielä halvempi olla ja nöyrä minun silmäini edessä: ja minä kunnioitetaan niiden piikain kanssa, joistas puhunut olet.
23 Nolaila, aohe keiki a Mikala ke kaikamahine a Saula a hiki i kona la i make ai.
Ja Mikalilla, Saulin tyttärellä ei ollut yhtään lasta kuolemapäiväänsä asti.
