< II Na Lii 23 >

1 A HOOUNA aku la ke alii, a hoakoakoa lakou io na la i na lunakahiko a pau o ka Iuda a me Ierusalema.
Niin kuningas lähetti kokoamaan luoksensa kaikki Juudan ja Jerusalemin vanhimmat.
2 A pii ae la ke alii i ka hale o Iehova, a o na kanaka a pau o ka Iuda, a me na kanaka a pau o Ierusalema me ia, o na kahuna, a me na kaula, a me na kanaka a pau, ka mea uuku, a me ka mea nui: a heluhelu no ia iloko o ko lakou pepeiao i na olelo a pau o ka buke o ke kanawai i loaa ma ka hale o Iehova.
Ja kuningas meni Herran temppeliin, ja hänen kanssaan kaikki Juudan miehet ja kaikki Jerusalemin asukkaat, myöskin papit ja profeetat, koko kansa pienimmästä suurimpaan. Ja hän luki heidän kuultensa kaikki Herran temppelistä löydetyn liitonkirjan sanat.
3 A ku iho la ke alii maluna o ka awai, a hana no ia i berita imua o Iehova, e hahai mamuli o Iehova, a e malama i kana mau kauoha, a me kana olelo hoike, a me kona mau kanawai, me ka naau a pau, a me ka uhane a pau, e hookupaa i ka olelo o keia berita i kakauia ma keia buke. A kupaa na kanaka a pau ma ka berita.
Ja kuningas asettui pylvään viereen ja teki Herran edessä liiton, että heidän tuli seurata Herraa, noudattaa hänen käskyjänsä, todistuksiansa ja säädöksiänsä kaikesta sydämestään ja kaikesta sielustaan ja pitää liiton sanat, jotka olivat kirjoitettuina siinä kirjassa. Ja kaikki kansa yhtyi siihen liittoon.
4 A kauoha aku la ke alii ia Hilekia ke kahuna nui a me na kahuna no ka lua o ka papa, a me na kiaipuka, e lawe mai iwaho o ka luakini o Iehova i na kiaha i hanaia no Baala, a no Aseterota, a no na puali o ka lani: a puhi aku la oia ia lakou mawaho o Ierusalema a ma na kihapai o Kederona, a lawe aku la i ka lehu o lakou i Betela.
Sitten kuningas käski ylimmäistä pappia Hilkiaa ja häntä lähimpiä pappeja sekä ovenvartijoita viemään Herran temppelistä pois kaikki kalut, mitä oli tehty Baalille, Aseralle ja kaikelle taivaan joukolle. Ja hän poltatti ne Jerusalemin ulkopuolella Kidronin kedoilla, mutta vei niiden tuhan Beeteliin.
5 A hooki iho la ia i na kahuna hoomanakii a na'lii o ka Iuda i hoonoho ai, i mea e Irani ai i ka mea ala ma na heiau ma na kulanakauhale o ka Iuda, a ma na wahi e puni ana i Ierusalema; i ka poe kuni i ka mea ala ia Baala, i ka la, i ka mahina. a i ka poe hoku o ke kaei, a i na puali a pau o ka lani.
Hän pani myös viralta epäjumalain papit, jotka Juudan kuninkaat olivat asettaneet polttamaan uhreja uhrikukkuloilla Juudan kaupungeissa ja Jerusalemin ympäristössä ja jotka polttivat uhreja Baalille, auringolle, kuulle, eläinradan tähdille ja kaikelle taivaan joukolle.
6 A lawe aku la ia i na kii o Aseterota mai ka hale o Iehova aku mawaho o Ierusalema ma ke kahawai o Kederona, a puhi aku la ia mea ma ke kahawai o Kederona, a kui iho la a aeae me he lepo la, a hoolei aku la i kona lepo maluna o na luakupapau o na kanaka.
Hän vei aseran pois Herran temppelistä Jerusalemin ulkopuolelle Kidronin laaksoon ja poltti sen Kidronin laaksossa, rouhensi sen tomuksi ja heitti tomun yhteiselle hautausmaalle.
7 A wawahi iho la ia i na hale o ka poe sodomi e kokoke ana ma ka hale o Iehova, kahi a ka poe wahine hana lole i hana'i i na halelewa no na kii o Aseterota.
Ja hän kukisti haureellisten pyhäkköpoikien huoneet, jotka olivat Herran temppelissä ja joissa naiset kutoivat verhoja Aseralle.
8 A lawe mai no ia i na kahuna a pau mai na kulanakauhale o ka Iuda mai, a hoohaumia i na heiau kahi a na kahuna i kuni ai i ka mea ala, mai Geba mai a i Beereseba, a wawahi aku la i na heiau o na ipuka ma ke komo aua o ka ipuka o Iehosua, ka luna o ke kulanakauhale, i na mea ma ka lima hema o ka ipuka o ke kulanakauhale.
Hän toi pois kaikki papit Juudan kaupungeista ja saastutti uhrikukkulat, joilla papit olivat polttaneet uhreja, Gebasta Beersebaan asti. Ja hän kukisti porteilla olevat uhrikukkulat, joita oli kaupungin päällikön Joosuan portin oven edustalla, vasemmalla puolella mentäessä sisään kaupungin portista.
9 Aka, aole i pii mai na kahuna o na heiau i ke kuahu o Iehova, aka, ai no lakou i ka berena huole me ko lakou poe hoahanau.
Uhrikukkulapapit eivät kuitenkaan saaneet nousta Herran alttarille Jerusalemissa; he saivat vain syödä happamatonta leipää veljiensä kanssa.
10 A hoohaumia no ia i Topeta, aia no ia ma ke awawa o na keiki a Hinoma, i ole ai e hoohele aku kekahi kanaka i kana keikikane a i kana kaikamahine iloko o ke ahi no Moleka.
Hän saastutti myöskin polttopaikan Ben-Hinnomin laaksossa, ettei kukaan voisi panna poikaansa tai tytärtänsä kulkemaan tulen läpi Molokin kunniaksi.
11 A lawe aku ia i na lio, i na mea a na'lii o ka Iuda i kukulu ai no ka la, ma ke komo ana i ka hale o Iehova ma ke keena maluna o Natanemeleka, ka lunahale, ka mea ma na wahi e pili ana, a puhi aku la i ke ahi i na halekaa no ka la.
Ja hän poisti ne hevoset, jotka Juudan kuninkaat olivat auringon kunniaksi asettaneet, siitä, mistä mennään Herran temppeliin, hoviherra Netan-Melekin kammion vierestä, joka oli Parvarimissa, ja poltti auringonvaunut tulessa.
12 A o na kuahu maluna ma ke keena iluna o ka hale o Ahaza, na mea a na'lii o ka Iuda i hana'i, a me na kuahu a Manase i hana'i ma na kahua elua o ka hale o Iehova, oia ka ke alii i luku ai, a wawahi iho mai laila mai, a hoolei aku la i ko lakou lepo iloko o ke kahawai o Kederona.
Ja Aahaan yläsalin katolla olevat alttarit, jotka Juudan kuninkaat olivat teettäneet, ja ne alttarit, jotka Manasse oli teettänyt Herran temppelin molempiin esipihoihin, kuningas kukisti; sitten hän riensi sieltä ja heitti niiden tomun Kidronin laaksoon.
13 A o na heiau imua o Ierusalema, ma ka lima akau o ka mauna make, na mea a Solomona ke alii o ka Iseraela i hana'i no Aseterota, ka mea hoopailua o ko Zidona, a no Kemosa, ka mea hoopailua o ka Moaba, a no Milekoma, ka mea hoopailua o na mamo a Amona, oia ka ke alii i hoohaumia ai.
Ja ne uhrikukkulat, jotka olivat itään päin Jerusalemista, etelään päin Turmiovuoresta, ja jotka Salomo, Israelin kuningas, oli rakentanut Astartelle, siidonilais-iljetykselle, ja Kemokselle, Mooabin iljetykselle, ja Milkomille, ammonilais-kauhistukselle, ne kuningas saastutti.
14 A wawahi iho la ia i na kii, a kua ilalo i na kii o Aseterota, a hoopiha i ko lakou mau wahi i na iwi kanaka.
Hän murskasi patsaat ja hakkasi maahan asera-karsikot ja täytti niiden sijan ihmisten luilla.
15 A o ke kuahu hoi ma Betela, a o ka heiau a Ieroboama i hana'i, a ke keiki a Nebata, nana i hoolilo ka Iseraela i ka hewa, o ua kuahu la, a me ka heiau, oia kana i wawahi ai, a puhi aku i ka heiau, a kui iho la a aeae me he lepo la, a puhi aku la i na kii o Aseterota.
Myöskin Beetelissä olevan alttarin, sen uhrikukkulan, jonka oli teettänyt Jerobeam, Nebatin poika, joka saattoi Israelin tekemään syntiä, senkin alttarin uhrikukkuloineen hän kukisti; sitten hän poltti uhrikukkulan ja rouhensi sen tomuksi sekä poltti asera-karsikon.
16 Huli ae la o Iosia, a ike aku la i na halelua malaila ma ka puu, a hoouna aku la, a lawe mai i na iwi mai na halelua mai, a puhi aku la maluna o ke kuahu, a hoohaumia iho la ia mea e like me ka olelo a Iehova, ka mea a ke kanaka o ke Akua i hai mai, nana i hai mai keia mau olelo.
Kun Joosia sitten kääntyi ja näki haudat, jotka olivat vuorella, lähetti hän ottamaan luut haudoista, poltti ne alttarilla ja saastutti näin alttarin, Herran sanan mukaan, jonka oli julistanut se Jumalan mies, joka nämä julisti.
17 A ninau aku la ia, Heaha keia kia a'u e ike nei? I mai la na kanaka o ke kulanakauhale ia ia, O ka halelua ia o ke kanaka o ke Akua, ka mea i hele mai Iuda mai, a hai mai i keia mau mea au i hana'i i ke kuahu o Betela.
Ja hän kysyi: "Mikä tuo hautamerkki on, jonka minä näen?" Kaupungin miehet vastasivat hänelle: "Se on sen Jumalan miehen hauta, joka tuli Juudasta ja julisti sen, minkä sinä nyt olet tehnyt Beetelin alttarille".
18 A i aku la ia, E waiho malie ia ia, mai lawelawe kekahi kanaka i kona mau iwi. A hoopakele lakou i kona mau iwi me na iwi o ke kaula, ka mea i hele ae mai Samaria mai.
Hän sanoi: "Antakaa hänen olla; älköön kukaan koskeko hänen luihinsa". Niin he jättivät hänen luunsa rauhaan ja samoin sen profeetan luut, joka oli tullut Samariasta.
19 A o na hale a pau o na heiau ma na kulanakauhale o Samaria, na mea a na'lii o ka Iseraela i hana'i e hoonaukiuki aku, oia ka Iosia i lawe aku ai, a hana ia lakou e like me na hana a pau ana i hana aku ai ma Betela.
Myöskin Samarian kaupungeista Joosia poisti kaikki uhrikukkulatemppelit, jotka Israelin kuninkaat olivat rakentaneet ja niin vihoittaneet Herran; ja hän teki niille saman, minkä oli tehnyt Beetelissä.
20 A kaumaha aku la ia i na kahuna o na heiau, i ka poe malaila, maluna o na kuahu, a puhi aku la i na iwi kanaka maluna o lakou, a hoi aku la i Ierusalema.
Ja kaikki siellä olevat uhrikukkulapapit hän teurasti alttareilla ja poltti ihmisten luita niiden päällä. Sitten hän palasi takaisin Jerusalemiin.
21 Kauoha aku la ke alii i na kanaka a pau, i aku la, E malama oukou i ka moliaola no Iehova ko oukou Akua, e like me ka mea i kakauia ma ka buke o keia kanawai.
Ja kuningas käski kaikkea kansaa sanoen: "Viettäkää pääsiäistä Herran, teidän Jumalanne, kunniaksi, niinkuin on kirjoitettuna tässä liitonkirjassa".
22 No ia mea, aole i malamaia ka moliaola e like me keia mai ka manawa mai o na lunakanawai, nana i hooponopono ka Iseraela, aole hoi i ka manawa a pau o na'lii o ka Iseraela, a me na'lii o ka Iuda.
Sillä sellaista pääsiäistä ei oltu vietetty sen ajan jälkeen, jona tuomarit tuomitsivat Israelia, ei Israelin kuningasten eikä Juudan kuningasten koko aikana.
23 I ka makahiki umikumamawalu o Iosia ke alii, ua malamaia keia moliaola no Iehova ma Ierusalema.
Vasta kuningas Joosian kahdeksantenatoista hallitusvuotena vietettiin sellainen pääsiäinen Jerusalemissa Herran kunniaksi.
24 A o na wahiue ninau i na uhane ino, a me ka poe anaana, a me na kii, a me na kii laau, a o na mea hoopailua a pau, na mea i ikeia ma ka aina o ka Iuda, a ma Ierusalema, oia mau mea ka Iosia i lawe aku, i hooko ai oia i na olelo o ke kanawai i kakauia ma ka buke i loaa ia Hilekia ke kahuna ma ka hale o Iehova.
Myöskin vainaja-ja tietäjähenkien manaajat, kotijumalat ja kivijumalat ja kaikki iljetykset, joita oli nähty Juudan maassa ja Jerusalemissa, Joosia hävitti, täyttääkseen lain sanat, jotka olivat kirjoitettuina siinä kirjassa, minkä pappi Hilkia oli löytänyt Herran temppelistä.
25 Aohe alii mamua ona e like ai me ia, nana i huli ae ia Iehova me kona naau a pau, a me kona uhane a pau, a me kona ikaika a pau mamuli o ke kanawai a pau o Mose; a mahope mai ona, aole i ku mai kekahi e like me ia.
Ei ollut ennen häntä ollut hänen vertaistansa kuningasta, joka niin kaikesta sydämestänsä, kaikesta sielustansa ja kaikesta voimastansa olisi kääntynyt Herran puoleen, kaiken Mooseksen lain mukaan; eikä hänen jälkeensä tullut hänen vertaistansa.
26 Aka, aole o Iehova i huli ae mai kona inaina nui, ana i inaina ai i ka Iuda, no na hoonaukiuki a pau a Manase i hoonaukiuki aku ai ia ia.
Kuitenkaan ei Herra kääntynyt suuren vihansa hehkusta, kun kerran hänen vihansa oli syttynyt Juudaa vastaan kaikesta siitä, millä Manasse oli vihoittanut hänet.
27 A i mai la o Iehova, E lawe aku hoi au i ka Iuda mai ko'u alo aku, e like me ka'u i lawe aku ai i ka Iseraela, a e hoowahawaha aku au i keia kulanakauhale o Ierusalema, kahi a'u i wae ai, a me ka hale a'u i olelo ai, Malaila ko'u inoa.
Ja Herra sanoi: "Minä toimitan myöskin Juudan pois kasvojeni edestä, niinkuin minä olen toimittanut pois Israelin; ja minä hylkään Jerusalemin, tämän kaupungin, jonka minä olin valinnut, ja temppelin, josta minä olin sanonut: 'Minun nimeni on oleva siinä'".
28 A o na hana i koe a Iosia, a o na mea a pau ana i hana'i, aole anei i kakauia lakou iloko o ka buke oihanaalii a na'lii o ka Iuda.
Mitä muuta on kerrottavaa Joosiasta ja kaikesta, mitä hän teki, se on kirjoitettuna Juudan kuningasten aikakirjassa.
29 I kona manawa, pii ae la o Parao-neko, ke alii o Aigupita, e ku e i ke alii o Asuria ma ka muliwai o Euperate; a hele ku e aku la o Iosia ia ia: a pepehi mai kela ia ia ma Megido, i kona manawa i ike ai ia ia.
Hänen aikanansa farao Neko, Egyptin kuningas, lähti Assurin kuningasta vastaan Eufrat-virralle. Niin kuningas Joosia meni häntä vastaan, mutta farao surmasi hänet Megiddossa heti, kun näki hänet.
30 A lawe aku la kana poe kauwa ia ia ua make ma ka halekaa mai Megido mai, a hali mai ia ia i Ierusalema, a kanu iho la ia ia iloko o kona halelua. A lawe aku la na kanaka o ka aina ia Iehoahaza ke keiki a Iosia, a poni ia ia, a hooalii ia ia ma ka hakahaka o kona makuakane.
Ja hänen palvelijansa veivät hänet kuolleena vaunuissa Megiddosta, toivat hänet Jerusalemiin ja hautasivat hänet hänen omaan hautaansa. Mutta maan kansa otti Joosian pojan Jooahaan, voiteli hänet ja teki hänet kuninkaaksi hänen isänsä sijaan.
31 He iwakaluakumamakolu na makahiki o Iehoahaza i kona wa i lilo ai i alii; a ekolu malama ana i noho alii ai ma Ierusalema. A o Hamutela ka inoa o kona makuwahine, ke kaikamahine a Ieremia no Libena.
Jooahas oli kahdenkymmenen kolmen vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi kolme kuukautta Jerusalemissa. Hänen äitinsä oli nimeltään Hamutal, Jeremian tytär, Libnasta.
32 A hana hewa aku la ia imua o Iehova, e like me na mea a pau a kona poe kupuna i hana'i.
Ja hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä olivat tehneet.
33 A hoopaa aku la o Parao-neko ia ia ma Ribela i ka aina o Hamata, no kona noho alii ana ma Ierusalema; a auhau aku la i ka aina i hookahi haneri talena kala, a i hookahi talena gula.
Mutta farao Neko vangitutti hänet Riblassa, Hamatin maassa, ettei hän hallitsisi Jerusalemissa, ja määräsi maan maksettavaksi pakkoveron: sata talenttia hopeata ja kymmenen talenttia kultaa.
34 A hooalii aku la o Parao-neko ia Eliakima ke keiki a Iosia ma ka hakahaka o Iosia kona makuakane, a hoololi ae la i kona inoa i Iehoiakima, a lalau aku la oia ia Iehoahaza, a lawe aku la i Aigupita, a make iho la ia ilaila.
Ja farao Neko teki Eljakimin, Joosian pojan, kuninkaaksi hänen isänsä Joosian sijaan ja muutti hänen nimensä Joojakimiksi. Mutta Jooahaan hän otti vangiksi, ja tämä joutui Egyptiin; siellä hän kuoli.
35 A haawi aku la o Iehoiakima i ke kala a me ke gula ia Parao; a auhau aku la oia i ka aina e haawi aku ia e like me ke kauoha a Parao; auhau aku la ia i ke kala a me ke gula o na kanaka o ka aina, i kela kanaka keia kanaka, e like me kona auhauia'na, e haawi aku ia no Parao-neko.
Hopean ja kullan Joojakim maksoi faraolle; mutta voidakseen maksaa rahat faraon käskyn mukaan hän veroitti maata, ottaen maan kansalta, sen mukaan kuin kukin oli verotettu, hopeata ja kultaa, antaakseen farao Nekolle.
36 He iwakaluakumamalima na makahiki o Iehoiakima i kona wa i lilo ai i alii, a he umikumamakahi na makahiki ana i noho alii ai ma Ierusalema. A o Zebuda ka inoa o kona makuwahine, ke kaikamahine a Pedaia no Ruma.
Joojakim oli kahdenkymmenen viiden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Sebida, Pedajan tytär, Ruumasta.
37 A hana ino aku la ia imua o Iehova, e like me na mea a pau a kona poe kupuna i hana'i.
Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, aivan niinkuin hänen isänsä olivat tehneet.

< II Na Lii 23 >