Luc 24
1 Mais le premier jour de la semaine, de très grand matin, elles se rendirent au tombeau, portant avec elles les aromates qu'elles avaient préparés.
Mutta viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle, tuoden mukanaan valmistamansa hyvänhajuiset yrtit.
2 Elles s'aperçurent que la pierre avait été éloignée de l'ouverture du sépulcre.
Ja he havaitsivat kiven vieritetyksi pois haudalta.
3 Elles entrèrent et ne trouvèrent pas le corps du Seigneur Jésus.
Niin he menivät sisään, mutta eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista.
4 Elles en étaient consternées; mais voilà que deux hommes se présentèrent à elles, vêtus de robes resplendissantes.
Ja kun he olivat tästä ymmällä, niin katso, kaksi miestä seisoi heidän edessään säteilevissä vaatteissa.
5 Et comme, tout effrayées, elles inclinaient leurs visages vers la terre, ils leur dirent: «Pourquoi cherchez-vous parmi les morts celui qui est vivant?
Ja he peljästyivät ja kumartuivat kasvoillensa maahan. Niin miehet sanoivat heille: "Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta?
6 Il n'est pas ici; tout au contraire, il est ressuscité. Souvenez-vous comment il vous a parlé quand il était encore en Galilée.
Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessaan Galileassa,
7 Il faut, disait-il, que le Fils de l'homme soit livré entre les mains des pécheurs, qu'il soit crucifié et qu'il ressuscite le troisième jour.»
sanoen: 'Ihmisen Poika pitää annettaman syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulittaman, ja hänen pitää kolmantena päivänä nouseman ylös'."
8 Elles se souvinrent alors de ses paroles.
Niin he muistivat hänen sanansa.
9 De retour du tombeau, elles annoncèrent tout cela aux onze et à tous les autres.
Ja he palasivat haudalta ja veivät sanan tästä kaikesta niille yhdelletoista ja kaikille muille.
10 C'étaient Marie Magdeleine, Jeanne, Marie mère de Jacques, et quelques autres avec elles qui racontèrent cela aux apôtres.
Ja ne, jotka kertoivat tämän apostoleille, olivat Maria Magdaleena ja Johanna ja Maria, Jaakobin äiti, ja muut naiset heidän kanssansa.
11 Et leurs dires leur firent l'effet d'une absurdité et ils ne les crurent pas.
Mutta näiden puheet näyttivät heistä turhilta, eivätkä he uskoneet heitä.
12 (Pierre, cependant, se leva et courut au sépulcre. S’étant baissé, il ne vit que des linges qui étaient à terre, puis il retourna chez lui, surpris de ce qui était arrivé.)
Mutta Pietari nousi ja juoksi haudalle; ja kun hän kurkisti sisään, näki hän siellä ainoastaan käärinliinat. Ja hän meni pois ihmetellen itsekseen sitä, mikä oli tapahtunut.
13 Ce même jour, deux d'entre les disciples s'en allaient à un village situé à soixante stades de Jérusalem, nommé Emmaüs,
Ja katso, kaksi heistä kulki sinä päivänä Emmaus nimiseen kylään, joka on kuudenkymmenen vakomitan päässä Jerusalemista.
14 et ils s'entretenaient ensemble de tout ce qui venait de se passer.
Ja he puhelivat keskenään kaikesta tästä, mikä oli tapahtunut.
15 Tandis qu'ils s'entretenaient ainsi et discutaient, Jésus lui-même s'approcha et se mit à marcher avec eux.
Ja heidän keskustellessaan ja tutkistellessaan tapahtui, että Jeesus itse lähestyi heitä ja kulki heidän kanssansa.
16 Mais une force empêchait leurs yeux de le reconnaître.
Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä.
17 «Quelles sont, leur dit-il, ces paroles que vous échangez l'un et l'autre tout en marchant?» Ils étaient pleins de tristesse
Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina muodoltansa.
18 et l'un d'eux, appelé Cléopas, lui répondit. «Tu es bien seul, lui dit-il, et bien étranger à Jérusalem si tu ne sais pas ce qui y est arrivé ces jours-ci.» —
Ja toinen heistä, nimeltä Kleopas, vastasi ja sanoi hänelle: "Oletko sinä ainoa muukalainen Jerusalemissa, joka et tiedä, mitä siellä näinä päivinä on tapahtunut?"
19 «Quoi donc?», leur demanda-t-il. Ils lui répondirent: «L'affaire de Jésus de Nazareth qui fut un prophète puissant en oeuvres et en paroles devant Dieu et devant tout le peuple.
Hän sanoi heille: "Mitä?" Niin he sanoivat hänelle: "Sitä, mikä tapahtui Jeesukselle, Nasaretilaiselle, joka oli profeetta, voimallinen teossa ja sanassa Jumalan ja kaiken kansan edessä,
20 Les chefs des prêtres et nos magistrats l'ont livré pour le faire condamner à mort et l'ont crucifié.
kuinka meidän ylipappimme ja hallitusmiehemme antoivat hänet tuomittavaksi kuolemaan ja ristiinnaulitsivat hänet.
21 Nous, nous espérions qu'il était celui qui doit délivrer Israël. Mais, avec tout cela, voici le troisième jour que ces choses sont arrivées!»
Mutta me toivoimme hänen olevan sen, joka oli lunastava Israelin. Ja onhan kaiken tämän lisäksi nyt jo kolmas päivä siitä, kuin nämä tapahtuivat.
22 «De plus, certaines femmes qui sont des nôtres nous ont fort effrayés. Elles sont allées de grand matin au tombeau
Ovatpa vielä muutamat naiset joukostamme saattaneet meidät hämmästyksiin. He kävivät aamulla varhain haudalla
23 et n'y ont pas trouvé son corps; et elles sont venues nous dire qu'elles ont même vu une apparition d'anges. Ces anges leur ont dit qu'il est vivant.
eivätkä löytäneet hänen ruumistaan, ja tulivat ja sanoivat myös nähneensä enkelinäyn, ja enkelit olivat sanoneet hänen elävän.
24 Alors quelques-uns des nôtres sont allés au tombeau; ils ont trouvé toutes choses comme les femmes avaient dit; mais, lui, ils ne l'ont pas vu.»
Ja muutamat niistä, jotka olivat meidän kanssamme, menivät haudalle ja havaitsivat niin olevan, kuin naiset olivat sanoneet; mutta häntä he eivät nähneet."
25 «Ô insensés! leur dit-il alors, coeurs lents à croire tout ce qu'ont dit les prophètes?
Niin hän sanoi heille: "Oi, te ymmärtämättömät ja hitaat sydämeltä uskomaan kaikkea sitä, minkä profeetat ovat puhuneet!
26 Ne fallait-il pas que le Christ souffrît ces choses et entrât dans sa gloire?
Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsimän ja sitten menemän kirkkauteensa?"
27 Et commençant par Moïse et par tous les Prophètes, il leur expliquait dans toutes les Écritures ce qui le concernait.
Ja hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu.
28 Ils approchaient du village où ils se rendaient et lui faisait semblant d'aller plus loin.
Ja kun he lähestyivät kylää, johon olivat menossa, niin hän oli aikovinaan kulkea edemmäksi.
29 Mais ils le retinrent. «Demeure avec nous, lui dirent-ils, car il se fait tard; le jour est déjà sur son déclin.» entra pour demeurer avec eux.
Mutta he vaativat häntä sanoen: "Jää meidän luoksemme, sillä ilta joutuu ja päivä on jo laskemassa". Ja hän meni sisään ja jäi heidän luoksensa.
30 Comme ils étaient ensemble à table, il prit le pain, prononça la bénédiction, le rompit et le leur donna.
Ja tapahtui, kun hän oli aterialla heidän kanssaan, että hän otti leivän, siunasi, mursi ja antoi heille.
31 Leurs yeux s'ouvrirent, et ils le reconnurent, mais lui-même avait disparu de devant eux.
Silloin heidän silmänsä aukenivat, ja he tunsivat hänet. Ja hän katosi heidän näkyvistään.
32 «N'est-ce pas, se dirent-ils l'un à l'autre, que notre coeur était tout enflammé en nous-mêmes, lorsqu'il nous parlait dans le chemin et qu'il nous ouvrait le sens des Écritures.»
Ja he sanoivat toisillensa: "Eikö sydämemme ollut meissä palava, kun hän puhui meille tiellä ja selitti meille kirjoitukset?"
33 Ils se levèrent à l'heure même, retournèrent à Jérusalem et trouvèrent réunis les onze et ceux qui étaient des leurs;
Ja he nousivat sillä hetkellä ja palasivat Jerusalemiin ja tapasivat ne yksitoista kokoontuneina ja ne, jotka olivat heidän kanssansa.
34 ceux-ci leur dirent: «Le Seigneur est vraiment ressuscité et il est apparu à Simon.»
Ja nämä sanoivat: "Herra on totisesti noussut ylös ja on ilmestynyt Simonille".
35 Quant à eux, ils racontèrent ce qui s'était passé dans le chemin, et comment ils l'avaient reconnu à la fraction du pain.
Ja itse he kertoivat, mitä oli tapahtunut tiellä ja kuinka he olivat hänet tunteneet, kun hän mursi leivän.
36 Pendant qu'ils parlaient, Jésus parut au milieu d'eux et leur dit: «La paix soit avec vous!»
Mutta heidän tätä puhuessaan Jeesus itse seisoi heidän keskellään ja sanoi heille: "Rauha teille!"
37 Troublés, épouvantés, ils croyaient voir un Esprit.
Niin heidät valtasi säikähdys ja pelko, ja he luulivat näkevänsä hengen.
38 «Pourquoi vous troublez-vous, leur dit-il, et pourquoi ces hésitations qui montent dans vos coeurs?
Mutta hän sanoi heille: "Miksi olette hämmästyneet, ja miksi nousee sellaisia ajatuksia teidän sydämeenne?
39 Voyez mes mains et mes pieds, c'est bien moi. Touchez-moi; regardez-moi; un Esprit n'a ni chair ni os comme vous voyez que j'en ai».
Katsokaa minun käsiäni ja jalkojani ja nähkää, että minä itse tässä olen. Kosketelkaa minua ja katsokaa, sillä ei hengellä ole lihaa eikä luita, niinkuin te näette minulla olevan."
40 (En leur disant cela, il leur montra ses mains et ses pieds.)
Ja tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja jalkansa.
41 Comme dans leur stupéfaction et leur joie ils ne croyaient point encore, il leur demanda: «Avez-vous ici quelque chose à manger?»
Mutta kun he eivät vielä uskoneet, ilon tähden, vaan ihmettelivät, sanoi hän heille: "Onko teillä täällä jotakin syötävää?"
42 Ils lui présentèrent un morceau de poisson grillé.
Niin he antoivat hänelle palasen paistettua kalaa.
43 Il le prit et le mangea devant eux.
Ja hän otti ja söi heidän nähtensä.
44 Il ajouta: «Voilà ce que je vous disais quand j'étais encore avec vous et vous parlais. Je vous disais qu'il fallait que fût accompli tout ce qui est écrit de moi dans la Loi de Moïse, dans les Prophètes et dans les Psaumes.»
Ja hän sanoi heille: "Tätä tarkoittivat minun sanani, kun minä puhuin teille ollessani vielä teidän kanssanne, että kaiken pitää käymän toteen, mikä minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeetoissa ja psalmeissa".
45 Et là-dessus il leur ouvrit l'intelligence pour qu'ils comprissent les Écritures.
Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset.
46 «C'est ainsi, leur dit-il, qu'il est écrit que le Christ souffrira et ressuscitera d'entre les morts le troisième jour,
Ja hän sanoi heille: "Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista,
47 et que la repentance et la rémission des péchés seront prêchées en son nom parmi toutes les nations, à commencer par Jérusalem.
ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.
48 Vous, vous êtes témoins de ces choses.
Te olette tämän todistajat.
49 Et moi, j'enverrai sur vous ce que mon Père a promis. Vous demeurerez donc dans la ville, jusqu'à ce que vous ayez été revêtus d'une force d'en haut.»
Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta."
50 Puis il les emmena jusque vers Béthanie et, levant les mains, il les bénit.
Sitten hän vei heidät pois, lähes Betaniaan asti, ja nosti kätensä ja siunasi heidät.
51 Et, tandis qu'il les bénissait, il se sépara d'eux et fut élevé au ciel.
Ja tapahtui, että hän siunatessaan heitä erkani heistä, ja hänet otettiin ylös taivaaseen.
52 Ils tombèrent en adoration, puis, le coeur plein de joie, ils retournèrent à Jérusalem,
Ja he kumarsivat häntä ja palasivat Jerusalemiin suuresti iloiten.
53 où ils étaient constamment dans le Temple, bénissant Dieu.
Ja he olivat alati pyhäkössä ja ylistivät Jumalaa.
