Job 16

1 Mais Job répondit, et dit:

Job vastasi ja sanoi:

2 J'ai souvent entendu de pareils discours; vous [êtes] tous des consolateurs fâcheux.

"Tuonkaltaista olen kuullut paljon; kurjia lohduttajia olette kaikki.

3 N'y aura-t-il point de fin à des paroles légères comme le vent, et de quoi te fais-tu fort pour répliquer ainsi?

Eikö tule jo loppu tuulen pieksämisestä, vai mikä yllyttää sinua vastaamaan?

4 Parlerais-je comme vous faites, si vous étiez en ma place; amasserais-je des paroles contre vous, ou branlerais-je ma tête contre vous?

Voisinhan minä myös puhua niinkuin tekin, jos te olisitte minun sijassani; voisin sommitella sanoja teitä vastaan ja ilkkuen nyökytellä teille päätäni,

5 Je vous fortifierais par mes discours, et le mouvement de mes lèvres soulagerait [votre douleur].

rohkaista teitä suullani ja tuottaa huojennusta huulteni lohduttelulla.

6 Si je parle, ma douleur n'en sera point soulagée; et si je me tais, qu'en aurai-je moins?

Jos puhun, ei tuskani helpota, ja jos lakkaan, lähteekö se sillä?

7 Certes, il m'a maintenant accablé; tu as désolé toute ma troupe;

Mutta nyt hän on minut uuvuttanut. Sinä olet hävittänyt koko minun joukkoni

8 Tu m'as tout couvert de rides, qui sont un témoignage [des maux que je souffre]; et il s'est élevé en moi une maigreur qui en rend aussi témoignage sur mon visage.

ja olet minut kukistanut-siitä muka tuli todistaja-ja raihnauteni nousi minua vastaan, syyttäen minua vasten silmiä.

9 Sa fureur [m']a déchiré, il s'est déclaré mon ennemi, il grince les dents sur moi, et étant devenu mon ennemi il étincelle des yeux contre moi.

Hänen vihansa raateli ja vainosi minua, hän kiristeli minulle hampaitansa. Viholliseni hiovat katseitaan minua vastaan,

10 Ils ouvrent leur bouche contre moi, ils me donnent des soufflets sur la joue pour me faire outrage, ils s'amassent ensemble contre moi.

he avaavat minulle kitansa ja lyövät häväisten minua poskille; kaikki he yhtyvät minua vastaan.

11 Le [Dieu] Fort m'a renfermé chez l'injuste, il m'a fait tomber entre les mains des méchants.

Jumala jättää minut poikaheittiöiden valtaan ja syöksee minut jumalattomain käsiin.

12 J'étais en repos, et il m'a écrasé; il m'a saisi au collet, et m'a brisé, et il s'est fait de moi une bute.

Minä elin rauhassa, mutta hän peljätti minut, hän tarttui minua niskaan ja murskasi minut. Hän asetti minut maalitaulukseen;

13 Ses archers m'ont environné, il me perce les reins, et ne m'épargne point; il répand mon fiel par terre.

hänen nuolensa viuhuvat minun ympärilläni. Hän halkaisee munuaiseni säälimättä, vuodattaa maahan minun sappeni.

14 Il m'a brisé en me faisant plaie sur plaie, il a couru sur moi comme un homme puissant.

Hän murtaa minuun aukon toisensa jälkeen ja ryntää kimppuuni kuin soturi.

15 J'ai cousu un sac sur ma peau, et j'ai terni ma gloire dans la poussière.

Minä ompelin säkin iholleni ja painoin sarveni tomuun.

16 Mon visage est couvert de boue à force de pleurer, et une ombre de mort est sur mes paupières;

Minun kasvoni punoittavat itkusta, ja silmäluomillani on pimeys,

17 Quoiqu'il n'y ait point d'iniquité en mes mains, et que ma prière soit pure.

vaikkei ole vääryyttä minun käsissäni ja vaikka minun rukoukseni on puhdas.

18 Ô terre! ne cache point le sang répandu par moi; et qu'il n'y ait point de lieu pour mon cri.

Maa, älä peitä minun vertani, ja minun huudollani älköön olko lepopaikkaa!

19 Mais maintenant voilà, mon témoin est aux cieux, mon témoin est dans les lieux hauts.

Katso, nytkin on minun todistajani taivaassa ja puolustajani korkeudessa.

20 Mes amis sont des harangueurs; mais mon œil fond en larmes devant Dieu.

Ystäväni pitävät minua pilkkanansa-Jumalaan minun silmäni kyynelöiden katsoo,

21 Ô si l'homme raisonnait avec Dieu comme un homme avec son intime ami!

että hän hankkisi miehelle oikeuden Jumalaa vastaan ja ihmislapselle hänen lähimmäistään vastaan.

22 Car les années de mon compte vont [finir], et j'entre dans un sentier d'où je ne reviendrai plus.

Sillä vähän on vuosia edessäni enää, ja sitten menen tietä, jota en palaja."