< Psaumes 106 >
1 Louez Jah. Célébrez l’Éternel! Car il est bon; car sa bonté demeure à toujours.
Halleluja. Kiittäkäät Herraa! sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.
2 Qui dira les actes puissants de l’Éternel? Qui fera entendre toute sa louange?
Kuka taitaa puhua ulos Herran suurta voimaa, ja ylistää kaikkia hänen kiitettäviä tekojansa?
3 Bienheureux ceux qui gardent le juste jugement, qui pratiquent la justice en tout temps!
Autuaat ovat, jotka käskyn pitävät ja aina vanhurskauden tekevät.
4 Souviens-toi de moi, Éternel! selon [ta] faveur envers ton peuple; visite-moi par ton salut.
Herra, muista minua armos perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun autuudellas,
5 Afin que je voie le bien de tes élus, que je me réjouisse de la joie de ta nation, [et] que je me glorifie avec ton héritage.
Että minä näkisin valittujes menestyksen, ja iloitsisin kansas ilossa, ja kerskaisin perimises kanssa.
6 Nous avons péché avec nos pères; nous avons commis l’iniquité, nous avons agi méchamment.
Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat.
7 Nos pères, en Égypte, n’ont pas été attentifs à tes merveilles; ils ne se sont pas souvenus de la multitude de tes bontés; mais ils ont été rebelles, près de la mer, à la mer Rouge.
Ei meidän isämme tahtoneet ymmärtää Egyptissä sinun ihmeitäs, eikä muistaneet sinun suurta laupiuttas, ja olivat meren tykönä tottelemattomat, Punaisen meren tykönä.
8 Cependant il les sauva à cause de son nom, afin de donner à connaître sa puissance.
Kuitenkin autti hän heitä nimensä tähden, niin että hän voimansa osoitti.
9 Et il tança la mer Rouge, et elle sécha; et il les fit marcher par les abîmes comme par un désert.
Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niinkuin korvessa,
10 Et il les sauva de la main de celui qui les haïssait, et les racheta de la main de l’ennemi.
Ja vapahti heitä niiden käsistä, joka heitä vihasivat, ja lunasti heitä vihollistensa käsistä.
11 Et les eaux couvrirent leurs oppresseurs: il n’en resta pas un seul.
Ja vedet peittivät heidän vainollisensa, niin ettei yksikään eläväksi jäänyt.
12 Alors ils crurent à ses paroles, ils chantèrent sa louange.
Silloin he uskoivat hänen sanansa, ja veisasivat hänen kiitoksensa.
13 Ils oublièrent vite ses œuvres, ils ne s’attendirent point à son conseil.
Mutta he unohtivat pian hänen työnsä, ja ei ottaneet hänen neuvoansa.
14 Et ils furent remplis de convoitise dans le désert, et ils tentèrent Dieu dans le lieu désolé;
He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.
15 Et il leur donna ce qu’ils avaient demandé, mais il envoya la consomption dans leurs âmes.
Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden.
16 Ils furent jaloux de Moïse dans le camp, [et] d’Aaron, le saint de l’Éternel:
Ja he asettuivat Mosesta vastaan leirissä, Aaronia Herran pyhää vastaan.
17 La terre s’ouvrit, et engloutit Dathan, et couvrit l’assemblée d’Abiram;
Maa aukeni ja nieli Datanin, ja peitti Abiramin joukon,
18 Et un feu s’alluma dans leur assemblée, une flamme consuma les méchants.
Ja tuli syttyi heidän joukossansa, ja liekki poltti jumalattomat.
19 Ils firent un veau en Horeb, et se prosternèrent devant une image de fonte;
He tekivät vasikan Horebissa, ja kumarsivat valettua kuvaa.
20 Et ils changèrent leur gloire en la figure d’un bœuf qui mange l’herbe.
Ja he muuttelivat kunniansa härjän muotoon, joka heiniä syö.
21 Ils oublièrent Dieu, leur sauveur, qui avait fait de grandes choses en Égypte,
He unohtivat Jumalan, vapahtajansa, joka oli niin suuria töitä tehnyt Egyptissä,
22 Des choses merveilleuses dans le pays de Cham, des choses terribles près de la mer Rouge.
Ihmeitä Hamin maalla, ja peljättäviä töitä Punaisen meren tykönä.
23 Et il dit qu’il les aurait détruits, – si Moïse, son élu, ne s’était pas tenu à la brèche devant lui, pour détourner sa fureur de sorte qu’il ne les détruise pas.
Ja hän sanoi heitä hukuttavansa, ellei Moses hänen valittunsa olisi seisonut siinä välissä, ja palauttanut hänen vihaansa, ettei hän ratki heitä kadottanut.
24 Et ils méprisèrent le pays désirable; ils ne crurent point à sa parole;
Ja he katsoivat sen ihanan maan ylön, eikä uskoneet hänen sanaansa,
25 Et ils murmurèrent dans leurs tentes, ils n’écoutèrent pas la voix de l’Éternel.
Ja napisivat majoissansa, eikä olleet kuuliaiset Herran äänelle.
26 Et il jura à leur sujet qu’il les ferait tomber dans le désert,
Ja hän nosti kätensä heitä vastaan, maahan lyödäksensä heitä korvessa,
27 Et qu’il ferait tomber leur semence parmi les nations, et les disperserait par les pays.
Ja heittääksensä heidän siemenensä pakanain sekaan, ja hajoittaaksensa heitä maakuntiin.
28 Et ils s’attachèrent à Baal-Péor, et mangèrent des sacrifices des morts;
Ja he ryhtyivät BaalPeoriin, ja söivät kuolleiden (epäjumalain) uhreista,
29 Et ils provoquèrent [Dieu] par leurs œuvres, et une peste éclata parmi eux.
Ja vihoittivat hänen töillänsä; niin tuli myös rangaistus heidän sekaansa.
30 Alors Phinées se leva, et exécuta le jugement, et la peste fut arrêtée;
Niin Pinehas astui edes, ja lepytti asian, ja rangaistus lakkasi.
31 Et cela lui a été compté à justice, de génération en génération, pour toujours.
Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, suvusta sukuun ijankaikkisesti.
32 Et ils l’irritèrent aux eaux de Meriba, et il en arriva du mal à Moïse à cause d’eux;
Ja vihoittivat hänen riitaveden tykönä ja tapahtui Mosekselle pahoin heidän tähtensä;
33 Car ils chagrinèrent son esprit, de sorte qu’il parla légèrement de ses lèvres.
Sillä he saattivat hänen sydämensä murheelliseksi, niin että hän sanoissansa eksyi.
34 Ils ne détruisirent point les peuples, comme l’Éternel leur avait dit;
Ei he hukuttaneet pakanoita, niinkuin Herra heille käskenyt oli,
35 Mais ils se mêlèrent parmi les nations, et ils apprirent leurs œuvres;
Vaan sekaantuivat pakanain sekaan, ja oppivat heidän töitänsä,
36 Et ils servirent leurs idoles, et elles leur furent en piège;
Ja palvelivat heidän epäjumaliansa; ja ne tulivat heille paulaksi.
37 Et ils sacrifièrent leurs fils et leurs filles aux démons,
Ja he uhrasivat poikansa ja tyttärensä perkeleille,
38 Et versèrent le sang innocent, le sang de leurs fils et de leurs filles, qu’ils sacrifièrent aux idoles de Canaan; et le pays fut profané par le sang.
Ja vuodattivat viattoman veren, poikainsa ja tyttäriensä veren, jotka he uhrasivat Kanaanealaisten epäjumalille, niin että maa veren vioilla turmeltiin,
39 Et ils se rendirent impurs par leurs œuvres, et se prostituèrent par leurs pratiques.
Ja saastuttivat itsensä omissa töissänsä, ja tekivät huorin teoissansa.
40 Et la colère de l’Éternel s’embrasa contre son peuple, et il abhorra son héritage;
Niin julmistui Herran viha kansansa päälle, ja hän kauhistui perimistänsä,
41 Et il les livra en la main des nations; et ceux qui les haïssaient dominèrent sur eux;
Ja hylkäsi ne pakanain käsiin, että ne vallitsivat heitä, jotka heitä vihasivat.
42 Et leurs ennemis les opprimèrent, et ils furent humiliés sous leur main.
Ja heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja he painettiin heidän kätensä alle.
43 Maintes fois il les délivra; mais ils le chagrinèrent par leur conseil, et ils déchurent par leur iniquité.
Hän monesti heitä pelasti; mutta he vihoittivat hänen neuvoillansa, ja he painettiin alas pahain tekoinsa tähden.
44 Il les regarda dans leur détresse, quand il entendit leur cri,
Ja hän näki heidän tuskansa, kuin hän heidän valituksensa kuuli,
45 Et il se souvint en leur faveur de son alliance, et se repentit selon la multitude de ses bontés;
Ja muisti liittonsa, jonka hän heidän kanssansa tehnyt oli, ja katui sitä suuresta laupiudestansa,
46 Et il leur fit trouver compassion auprès de tous ceux qui les avaient emmenés captifs.
Ja antoi heidän löytää armon kaikkein edessä, jotka heitä vanginneet olivat.
47 Sauve-nous, Éternel, notre Dieu! et rassemble-nous d’entre les nations, afin que nous célébrions ton saint nom, et que nous nous glorifiions de ta louange.
Auta meitä, Herra meidän Jumalamme, ja kokoa meitä pakanoista, että kiittäisimme sinun pyhää nimeäs, ja kehuisimme sinun kiitostas.
48 Béni soit l’Éternel, le Dieu d’Israël, de l’éternité jusqu’en éternité! et que tout le peuple dise: Amen! Louez Jah!
Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, ijankaikkisuudesta niin ijankaikkisuuteen: ja sanokaan kaikki kansa: Amen, Halleluja!