< Psalmien 92 >
1 Virsi, sapatinpäivä-laulu. Hyvä on Herraa kiittää ja veisata kiitosta sinun nimellesi, sinä Korkein,
Nĩ wega mũno gũcookagĩria Jehova ngaatho o na gũkumagia rĩĩtwa rĩaku na rwĩmbo, Wee Ũrĩa-ũrĩ-Igũrũ-Mũno,
2 aamulla julistaa sinun armoasi ja yön tullen sinun totuuttasi
nĩ wega mũno kwanagĩrĩra wendo waku o rũciinĩ, o na kwanĩrĩra wĩhokeku waku ũtukũ,
3 kymmenkielisillä soittimilla ja harpuilla, kannelta soittaen.
tũkĩinagia kĩnanda gĩa kĩnũbi kĩa ndigi ikũmi, o hamwe na kĩnanda kĩa mũgeeto kĩrĩa kĩgambi wega.
4 Sillä sinä ilahutat minua, Herra, töilläsi; minä riemuitsen sinun kättesi teoista.
Nĩgũkorwo, Wee Jehova, nĩũngenetie nĩ ũndũ wa ciĩko ciaku; nĩngũina ngenete nĩ ũndũ wa wĩra wa moko maku.
5 Kuinka suuret ovat sinun tekosi, Herra! Sinun ajatuksesi ovat ylen syvät.
Ĩĩ mawĩra maku matikĩrĩ manene, Wee Jehova, meciiria maku-rĩ, matikĩrĩ marikĩru!
6 Järjetön mies ei tätä ymmärrä, eikä sitä älyä tomppeli.
Mũndũ ũrĩa ũtarĩ ũũgĩ ndangĩmamenya, mũndũ mũkĩĩgu ndangĩkũũrana ũndũ ũyũ,
7 Kun jumalattomat rehottavat niinkuin ruoho ja väärintekijät kaikki kukoistavat, on se heidän ikuiseksi häviöksensä.
atĩ o na arĩa aaganu mangĩkũra ta nyeki, o na arĩa othe mekaga ũũru mangĩgaacĩra, makaaniinwo nginya tene na tene.
8 Mutta sinä, Herra, olet korkea iankaikkisesti.
No Wee Jehova, ũtũũraga ũtũũgĩrĩtio nginya tene.
9 Sillä katso, sinun vihollisesi, Herra, katso, sinun vihollisesi hukkuvat, kaikki väärintekijät joutuvat hajallensa.
Nĩgũkorwo thũ ciaku, Wee Jehova, ti-itherũ thũ ciaku nĩigathira; arĩa othe mekaga ũũru nĩmakaharaganio.
10 Mutta minun sarveni sinä kohotat kuin villihärän sarvet; minut voidellaan tuoreella öljyllä.
Wee nĩwambararĩtie rũhĩa rwakwa o ta rwa mbogo; ndĩĩmũitĩrĩrie maguta marĩa mega mũno.
11 Ja iloiten minun silmäni katsovat vainoojiani, minun korvani kuulevat noista pahoista, jotka ovat nousseet minua vastaan.
Maitho makwa nĩmeyoneire gũtoorio gwa thũ ciakwa; matũ makwa nĩmeiguĩrĩire ũrĩa thũ ciakwa icio njaganu itooretio.
12 Vanhurskas viheriöitsee kuin palmupuu, hän kasvaa kuin Libanonin setri.
Andũ arĩa athingu marĩtheeremaga o ta mũtĩ wa mũkĩndũ, makũre o ta mũtarakwa wa Lebanoni;
13 He ovat istutetut Herran huoneeseen, he viheriöitsevät meidän Jumalamme kartanoissa.
mahaandĩtwo kũu nyũmba-inĩ ya Jehova, marĩtheeremaga kũu nja-inĩ cia Ngai witũ.
14 Vielä vanhuudessaan he tekevät hedelmää, ovat mehevät ja vihannat
Magatũũra maciaraga maciaro o na marĩ akũrũ, matũũre marĩ na hinya wa wĩthĩ wao, na marĩ aruru,
15 ja julistavat, että Herra on vanhurskas, hän, minun kallioni, ja ettei hänessä vääryyttä ole.
maanagĩrĩre, makiugaga atĩrĩ, “Jehova nĩ mũrũngĩrĩru; we nĩwe Rwaro rwakwa rwa Ihiga, na gũtirĩ waganu ũngĩoneka thĩinĩ wake.”