Psalmien 120

1 Matkalaulu. Ahdistuksessani minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle.

A song of ascents. In distress I cried to the Lord, and he answered me.

2 Herra, pelasta minun sieluni valheellisista huulista, petollisesta kielestä.

‘Deliver me, Lord, from the lip that is false and the tongue that is crafty.’

3 Mitä hän sinulle antaa ja mitä siihen vielä lisää, sinä petollinen kieli?

What shall he give to you, you tongue that is crafty? What yet shall he give to you?

4 Väkivaltaisen teräviä nuolia ynnä kinsteripensaan tulisia hiiliä!

Arrows of warrior, sharpened, with glowing broom coals together.

5 Voi minua, että minun täytyy oleskella muukalaisena Mesekissä, asua Keedarin majojen keskellä!

Woe is me that I sojourn in Meshech, that I live by the tents of Kedar.

6 Kauan on minun sieluni täytynyt asua niiden seurassa, jotka rauhaa vihaavat.

Already too long have I dwelt among those who hate peace.

7 Minä pidän rauhan, mutta jos sanan sanon, niin he ovat sotaan valmiit.

I am for peace: but when I speak of it, they are for war.