Sananlaskujen 18
1 Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään; kaikin neuvoin hän riitaa haastaa.
Minawk hoi angkom ai kami loe, angmah koehhaih to pazui moe, minawk lok takroekhaih aek thaih kami ah oh.
2 Tyhmän halu ei ole ymmärrykseen, vaan tuomaan julki oma mielensä.
Kamthu loe palunghahaih nuiah anghoehaih tawn ai moe, angmah poekhaih nui khue ah ni anghoe.
3 Kunne jumalaton tulee, tulee ylenkatsekin, ja häpeällisen menon mukana häväistys.
Kahoih ai kami angzoh naah, hnaphnaehaih to oh; ahmin sethaih oh naah, azathaih doeh oh.
4 Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ovat virtaava puro ja viisauden lähde.
Kami pakha thung hoi tacawt lok loe tuili baktiah thuk, toe palunghahaih loe tuibap baktiah puek.
5 Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääräksi vääntää syyttömän asiaa oikeudessa.
Lokcaek naah kahoih kami to sungsak hanah, kami kasae to angdoet haih han om ai.
6 Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.
Kamthu ih pahni mah angzoehhaih to tacawtsak, anih ih pakha hoiah angbohhaih to ohsak.
7 Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.
Kamthu ih pakha loe angmah amrohaih ah oh moe, anih ih pahni loe a hinghaih pakhra amanhaih dongh baktiah oh.
8 Panettelijan puheet ovat kuin herkkupalat ja painuvat sisusten kammioihin asti.
Minawk kasaethuihaih lok loe ahmaa kana baktiah, kami ih zok thung khoek to akun tathuk.
9 Joka on veltto toimessansa, se on jo tuhontekijän veli.
Thasae kami loe hmuenmae tahmat thaih kami ih nawkamya ah oh.
10 Herran nimi on vahva torni; hurskas juoksee sinne ja saa turvan.
Angraeng ih ahmin loe kacak abuephaih sipae ah oh; katoeng kami loe to imthung ah cawnh moe, to ah monghaih to hnuk.
11 Rikkaan tavara on hänen vahva kaupunkinsa, ja korkean muurin kaltainen hänen kuvitteluissaan.
Hmuenmae hoi angraeng kami loe angmah ih angraenghaih to vangpui kacak baktih, kasang parai sipae baktiah poek.
12 Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.
Amoekhaih mah amrohaih to phaksak; toe kami tlim ah khosakhaih loe pakoehhaih loklam tuhkung ah oh.
13 Jos kuka vastaa, ennenkuin on kuullut, on se hulluutta ja koituu hänelle häpeäksi.
Lok tahngai hmaloe ai ah pathim ih lok loe, amthuhaih hoi azathaih ah oh.
14 Miehekäs mieli pitää sairaankin pystyssä, mutta kuka voi kantaa murtunutta mieltä?
Kami ih palung mah ngannathaih to khaang thaih; toe palungsethaih loe kawbangmaw khaang thai tih?
15 Tietoa hankkii ymmärtäväisen sydän, tietoa etsii viisasten korva.
Khopoek thaih kami ih palung loe palunghahaih to tawnh; palungha kami ih naa mah loe palunghahaih to pakrong.
16 Lahja avartaa alat ihmiselle ja vie hänet isoisten pariin.
Kami mah sin ih tangqum mah, kalen kaminawk hmaa ah caeh haih loklam to paawh pae.
17 Käräjissä on kukin ensiksi oikeassa, mutta sitten tulee hänen riitapuolensa ja ottaa hänestä selvän.
Angmah kawng thui hmaloe kami loe katoeng kami baktiah amtueng; toe a imtaeng kami to angzoh moe, anih ih akawng to thuih naah ni, katoeng hoi katoeng ai to amtueng.
18 Arpa riidat asettaa ja ratkaisee väkevien välit.
Tahamsae kahoih khethaih phoisa vahhaih mah lok angaekhaih to dipsak moe, lokaek thaih thacak kaminawk doeh pathlaeng thaih.
19 Petetty veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnan salvat.
Lok angaek thaih nawkamya loe pazawk hanah kacak vangpui tuk pongah doeh rai kue; nihnik lok angaekhaih loe misatoep kami ohhaih sipae hoiah anghmong.
20 Suunsa hedelmästä saa mies vatsansa kylläiseksi, saa kyllikseen huultensa satoa.
Kami loe angmah ih pakha hoi tacawt thingthai to caa ueloe, zok amhah tih; a pahni hoi tacawt hmuen hoiah zok amhah tih.
21 Kielellä on vallassansa kuolema ja elämä; jotka sitä rakastavat, saavat syödä sen hedelmää.
Palai loe duekhaih hoi hinghaih tha to tawnh; palai palung kaminawk loe palai ih athaih to caa o tih.
22 Joka vaimon löysi, se onnen löysi, sai Herralta mielisuosion.
Zu la kami loe kahoih hmuen to a hnuk moe, Angraeng koehhaih to a tongh.
23 Köyhä puhuu pyydellen, mutta rikas vastaa tylysti.
Amtang kami loe tahmenhaih hnik thaih; toe angraeng loe lok kaham hoiah minawk ih lok to pathim.
24 Häviökseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.
Ampui kapop ah tawn kami loe angmah amrohaih ah oh; toe nawkamya pongah palung cak kue ampui doeh oh.
