4 Mooseksen 21
1 Mutta kun Aradin kuningas, kanaanilainen, joka asui Etelämaassa, kuuli, että Israel oli tulossa Atarimin tietä, ryhtyi hän sotimaan Israelia vastaan ja otti muutamia heistä vangiksi.
Kanaannaw Arad siangpahrang akalae kaawm e niyah, Isarelnaw, Atharim lam koe lah a tho awh ti a thai awh toteh, Isarelnaw hah a tuk awh teh, a tangawn san lah a man awh.
2 Silloin Israel teki lupauksen Herralle ja sanoi: "Jos sinä annat tämän kansan minun käsiini, niin minä vihin sen kaupungit tuhon omiksi".
Hottelah Isarelnaw ni BAWIPA koevah lawk a kam awh teh, hetnaw heh kaimouh kut dawk na poe pawiteh, a khopui hah peng ka raphoe thai han telah ati awh.
3 Ja Herra kuuli, mitä Israel lausui, ja jätti kanaanilaiset hänen käsiinsä. Niin Israel vihki heidät ja heidän kaupunkinsa tuhon omiksi. Ja sen paikan nimeksi pantiin Horma.
BAWIPA ni Isarelnaw e lawk a tarawi pouh teh, Kanaannaw teh a kut dawk poe lah ao. Amamouh hoi a khopuinaw hah he a raphoe teh, hote hmuen teh Hormah telah ati awh.
4 Senjälkeen he lähtivät liikkeelle Hoorin vuorelta Kaislameren tietä kiertääksensä Edomin maan. Mutta matkalla kansa kävi kärsimättömäksi.
Hor mon koehoi tuipui paling koelah Edom ram lawngven lahoi a cei awh. Lam ekvoi a kâhei awh dawkvah, taminaw pueng teh a lungkuep laipalah,
5 Ja kansa puhui Jumalaa ja Moosesta vastaan: "Minkätähden te johdatitte meidät pois Egyptistä kuolemaan erämaahan? Eihän täällä ole leipää eikä vettä, ja me olemme kyllästyneet tähän huonoon ruokaan."
Cathut hoi Mosi taranlahoi kahrawngum vah due hanelah bangkongmaw Izip ram hoi na tâcokhai. Vaiyei hai awm hoeh, tui hai awm hoeh, hete vaiyei karawcap e hai ka hringnae ni a panuet toe, telah ati awh.
6 Silloin Herra lähetti kansan sekaan myrkkykäärmeitä, jotka purivat kansaa, niin että paljon kansaa Israelista kuoli.
Hatdawkvah, BAWIPA ni hmai tahrun a thasin teh, taminaw a khue dawkvah moikapap a due awh.
7 Niin kansa tuli Mooseksen luo, ja he sanoivat: "Me teimme syntiä, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän poistaa käärmeet meidän kimpustamme." Ja Mooses rukoili kansan puolesta.
Hatnavah taminaw ni Mosi koe a tho awh teh, BAWIPA hoi nang koe taranlahoi lawk ka dei e hah ka yon awh toe. Tahrunnaw hah kaimouh koehoi takhoe hanlah BAWIPA koe na kâhet pouh leih, telah atipouh.
8 Silloin Herra sanoi Moosekselle: "Tee itsellesi käärme ja pane se tangon päähän, niin jokainen purtu, joka siihen katsoo, jää eloon".
BAWIPA ni Mosi koe hmai tahrun hah sak nah teh khom dawk hoi pathout pouh. Tahrun ni a khue e pueng ni hote hah a khet vaiteh a hring awh han telah atipouh.
9 Niin Mooses teki vaskikäärmeen ja pani sen tangon päähän; jos ketä käärmeet sitten purivat ja tämä katsoi vaskikäärmeeseen, niin hän jäi eloon.
Hahoi Mosi ni rahum tahrun hah a sak teh, khom dawk a vo. Hahoi teh tahrun ni a khue e pueng rahum tahrun hah a khet awh teh a dam awh.
10 Sitten israelilaiset lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Oobotiin.
Isarel catounnaw teh, pou a kâtahruet awh teh, Oboth vah a roe awh.
11 Ja he lähtivät liikkeelle Oobotista ja leiriytyivät Iije-Abarimiin siinä erämaassa, joka on Mooabista itään, auringon nousun puolella.
Oboth hoi bout a cei awh teh, Kanîtholah Moab kahrawng teng Iyeabarim vah a roe awh.
12 Sieltä he lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät Seredin laaksoon.
Haw hoi a cei awh teh Zered tanghling dawk a roe awh.
13 Sieltä he lähtivät liikkeelle ja leiriytyivät erämaahan tuolle puolelle Arnon-jokea, joka lähtee amorilaisten alueelta; sillä Arnon on Mooabin rajana Mooabin ja amorilaisten maan välillä.
Haw hoi bout a cei awh teh, Amornaw e ramri hoi pou kâkuen e Arnon namran lah a roe awh. Arnon teh Moab ramri, Moab hoi Amornaw rahak vah kaawm e doeh.
14 Sentähden sanotaan "Herran sotien kirjassa": "Vaaheb Suufassa ja Arnonin laaksot
Hatdawkvah, BAWIPA tarantuknae cauk dawk, Suphat hoi Vaheb Arnon, Arnon sawkcanaw hoi.
15 ja laaksojen rinteet, jotka ulottuvat Aarin tienoille ja kallistuvat Mooabin rajaan".
Ar kho lahoi ka lawng e sawkcanaw hai, Moab ramri lahoi a teng poe ka lawng e telah a dei awh.
16 Ja sieltä he kulkivat Beeriin. Se oli se kaivo, josta Herra oli sanonut Moosekselle: "Kokoa kansa, niin minä annan heille vettä".
Hahoi, Beer lah a cei awh. Haw teh BAWIPA ni Mosi koevah, taminaw pueng hah kaw nateh, tui ka poe han ati nae tuikhu koe doeh.
17 Silloin lauloi Israel tämän laulun: "Kuohu, kaivo! -laulakaa sille laulu-
Hahoi hete la heh Isarelnaw ni a sak awh. Oe tuiphuek tâcawt haw telah la heh a phueng awh
18 kaivo, jonka ruhtinaat kaivoivat, kansan parhaat koversivat valtikallaan, sauvoillansa!" Ja siitä erämaasta he kulkivat Mattanaan
Kahrawikungnaw a bonae tuikhu hah kâlawk kapoekung sonron hoi tai e, miphunnaw kahrawikung ni a tai e, ti hoiyah, hote kahrawng koehoi Mattanah lah a cei awh.
19 ja Mattanasta Nahalieliin ja Nahalielista Baamotiin
Mattanah hoi Nahaliel, Nahaliel hoi Bamoth,
20 ja Baamotista siihen laaksoon, joka on Mooabin maassa, Pisgan huipun juurella, joka kohoaa yli erämaan.
Bamoth hoi Moab ram kaawm e tanghling, Pisgah som kho ouk khetnae hmuen, hmu thainae koe a kâtahruet awh.
21 Ja Israel lähetti sanansaattajat Siihonin, amorilaisten kuninkaan, tykö sanomaan:
Isarelnaw ni Amornaw e siangpahrang Sihon koevah, na ram dawk hoi kaimouh na rakan sak haw. Na law dawk thoseh, misur takha dawk thoseh, ka cet awh mahoeh. Na tuikhu dawk e tui hai ka net awh mahoeh.
22 "Salli minun kulkea maasi läpi. Me emme poikkea pelloille emmekä viinitarhoihin emmekä juo vettä kaivoista. Valtatietä me kuljemme, kunnes olemme päässeet sinun alueesi läpi."
Na ram ka tapoung hoeh roukrak, siangpahrang lamthungpui dawk doeh ka cet awh ti telah patounenaw a patoun.
23 Mutta Siihon ei sallinut Israelin kulkea alueensa läpi, vaan kokosi kaiken väkensä ja lähti Israelia vastaan erämaahan. Ja kun hän oli tullut Jahaaseen, ryhtyi hän taisteluun Israelia vastaan.
Hatei, Sihon ni a ram dawk rakan sak hane pasoung hoeh. Hottelah Sihon ni a taminaw pueng a pâkhueng teh, Isarelnaw tuk hanlah kahrawngum a kamthaw awh. Jahaz vah a pha awh teh Isarelnaw hah a tuk awh.
24 Mutta Israel voitti hänet miekan terällä ja valloitti hänen maansa Arnonista Jabbokiin, aina ammonilaisten maahan asti, sillä ammonilaisten raja oli varustettu.
Isarelnaw ni, kahran e tahloi hoi a tuk awh van teh a ram teh Arnon hoi Jabbok totouh, Ammon catounnaw ram totouh a la pouh awh. Bangkongtetpawiteh, Ammonnaw e ramri teh pou a patoup awh e doeh.
25 Ja Israel valtasi sieltä kaikki kaupungit; ja Israel asettui kaikkiin amorilaisten kaupunkeihin, Hesboniin ja kaikkiin sen tytärkaupunkeihin.
Isarelnaw ni khonaw pueng koung a la awh. Hottelah Isarelnaw teh, Ammonnaw e khonaw pueng dawk Heshbon hoi khotenaw pueng dawk kho a sak awh.
26 Sillä Hesbon oli amorilaisten kuninkaan Siihonin kaupunki; hän oli näet käynyt sotaa entistä Mooabin kuningasta vastaan sekä vallannut häneltä kaiken hänen maansa Arnoniin asti.
Heshbon kho teh Ammornaw e siangpahrang Sihon onae kho doeh. Ahni teh Moab siangpahrang hoi taran a kâtuk teh a kut dawk e a ram naw pueng Arnon palang kalatkung doeh.
27 Sentähden runosepät sanovat: "Tulkaa Hesboniin! Rakennettakoon ja varustettakoon Siihonin kaupunki.
Hatdawkvah, la ka phuengkung ni, Heshbon vah tho loe, Sihon khopui teh bout thawng awh sei, bout pathoup awh sei.
28 Sillä tuli lähti Hesbonista, liekki Siihonin kaupungista; se kulutti Aar-Mooabin, Arnonin kukkulain valtiaat.
Bangkongtetpawiteh, Heshbon hoi hmai a tâco teh, Sihon khopui hoi hmai a to. Moab khopui Ar kho koung a kak. Arnon hmuenrasang bawinaw hoi,
29 Voi sinua, Mooab! Sinä hukuit, Kemoksen kansa! Poikiensa hän salli tulla pakolaisiksi, tytärtensä amorilaisten kuninkaan Siihonin vangeiksi.
Oe Moab na yawthoe, nang teh na kahma toe. Khemosh taminaw, Amornaw e siangpahrang koevah, a capanaw yawngkhai hane hoi, a canunaw a san lah a poe awh.
30 Me ammuimme heidät, Hesbon kukistui Diibonia myöten; me hävitimme Noofahiin asti, aina Meedebaan saakka."
Hatei, kai ni na tâ awh toe. Heshbon teh Dibon totouh a kahma. Hottelah Nophah kho totouh a raphoe teh, hot ni teh Medeba totouh a pha.
31 Niin Israel asettui amorilaisten maahan.
Hot patetlah Amornaw e ram koe Isarelnaw teh kho a sak awh.
32 Ja Mooses lähetti vakoilemaan Jaeseria, ja he valloittivat sen tytärkaupungit; ja hän karkoitti amorilaiset, jotka siellä olivat.
Hahoi Mosi ni Jazer tuet hanlah tami a patoun. Hote kho a la teh, haw vah kaawm e Amor taminaw a pâlei awh.
33 Sitten he kääntyivät toisaalle ja kulkivat Baasanin tietä. Silloin lähti Oog, Baasanin kuningas, heitä vastaan, hän ja kaikki hänen väkensä, Edreihin taistelemaan.
A ban awh teh, Bashan lam koe lah a takhang awh. Bashan siangpahrang Og teh ahnimouh tuk hanelah ama hoi a taminaw pueng hoi Edrei hoi tuk hanelah a kamthaw awh.
34 Mutta Herra sanoi Moosekselle: "Älä pelkää häntä, sillä minä annan sinun käteesi hänet ja kaiken hänen kansansa ja maansa. Ja tee hänelle, niinkuin teit Siihonille, amorilaisten kuninkaalle, joka asui Hesbonissa."
BAWIPA ni Mosi koevah ahni teh taket hanh loe. Ama hoi a taminaw khuehoi a ram totouh na kut dawk na poe toe. Heshbon e kaawm e Amornaw e siangpahrang Sihon koevah na sak e patetlah na sak han telah atipouh.
35 Ja he voittivat hänet ja hänen poikansa ja kaiken hänen väkensä, päästämättä pakoon ainoatakaan. Niin he valloittivat hänen maansa.
Hahoi teh ama thoseh, a capanaw thoseh, buet touh boehai pâhlung laipalah a taminaw pueng hoi a thei awh teh a ram teh hmawi a tawn pouh awh.
