Johanneksen 6
1 Sen jälkeen Jeesus meni Galileaan, se on Tiberiaan, järven tuolle puolelle.
After this Jesus went away to the other side of the Sea of Galilee (that is, the Sea of Tiberias).
2 Ja häntä seurasi paljon kansaa, koska he näkivät ne tunnusteot, joita hän teki sairaille.
A large crowd was following him because they saw the miraculous signs he was performing on the sick.
3 Ja Jeesus nousi vuorelle ja istui sinne opetuslapsinensa.
So Jesus went up on the mountain and sat there with his disciples.
4 Ja pääsiäinen, juutalaisten juhla, oli lähellä.
(Now the Jewish feast of the Passover was near.)
5 Kun Jeesus nosti silmänsä ja näki paljon kansaa tulevan tykönsä, sanoi hän Filippukselle: "Mistä ostamme leipää näiden syödä?"
When Jesus lifted up his eyes and saw that a large crowd was coming to him, he said to Philip, “Where shall we buy bread so that these people may eat?”
6 Mutta sen hän sanoi koetellakseen häntä, sillä itse hän tiesi, mitä aikoi tehdä.
(He said this to test him, for he himself knew what he was about to do.)
7 Filippus vastasi hänelle: "Eivät kahdensadan denarin leivät heille riittäisi, niin että kukin saisi edes vähän".
Philip answered him, “Two hundred denarii worth of bread would not be sufficient for each of them to receive a little portion.”
8 Niin toinen hänen opetuslapsistansa, Andreas, Simon Pietarin veli, sanoi hänelle:
Then one of his disciples, Andrew, the brother of Simon Peter, said to him,
9 "Täällä on poikanen, jolla on viisi ohraleipää ja kaksi kalaa, mutta mitä ne ovat näin monelle?"
“There is a little boy here who has five barley loaves and two fish, but what good are they for so many people?”
10 Jeesus sanoi: "Asettakaa kansa aterioimaan". Ja siinä paikassa oli paljon ruohoa. Niin miehet, luvultaan noin viisituhatta, laskeutuivat maahan.
Jesus said, “Have the people sit down.” (Now there was a lot of grass in that place.) So the men sat down, about five thousand in number.
11 Ja Jeesus otti leivät ja kiitti ja jakeli istuville; samoin kaloistakin, niin paljon kuin he tahtoivat.
Then Jesus took the loaves, and after giving thanks, he distributed them to the disciples, and the disciples distributed them to those who were seated. He did the same with the fish, and the people ate as much as they wanted.
12 Mutta kun he olivat ravitut, sanoi hän opetuslapsillensa: "Kootkaa tähteeksi jääneet palaset, ettei mitään joutuisi hukkaan".
When they were full, Jesus said to his disciples, “Gather together the pieces that are left over so that nothing is wasted.”
13 Niin he kokosivat ne ja täyttivät kaksitoista vakkaa palasilla, mitkä olivat viidestä ohraleivästä jääneet tähteeksi niiltä, jotka olivat aterioineet.
So they gathered them together and filled twelve baskets with the broken pieces from the five barley loaves that were left over by those who had eaten.
14 Kun nyt ihmiset näkivät sen tunnusteon, jonka Jeesus oli tehnyt, sanoivat he: "Tämä on totisesti se profeetta, joka oli maailmaan tuleva".
When the people saw the sign that Jesus had done, they said, “This is truly the Prophet who is to come into the world.”
15 Kun nyt Jeesus huomasi, että he aikoivat tulla ja väkisin ottaa hänet, tehdäkseen hänet kuninkaaksi, väistyi hän taas pois vuorelle, hän yksinänsä.
So Jesus, knowing that they were about to come and take him by force to make him king, withdrew to the mountain by himself.
16 Mutta kun ilta tuli, menivät hänen opetuslapsensa alas järven rantaan,
When evening came, his disciples went down to the sea,
17 astuivat venheeseen ja lähtivät menemään järven toiselle puolelle, Kapernaumiin. Ja oli jo tullut pimeä, eikä Jeesus ollut vielä saapunut heidän luokseen;
and after getting into the boat, they started going across the sea to Capernaum. Darkness had already set in, but Jesus had not come to them.
18 ja järvi aaltoili ankarasti kovan tuulen puhaltaessa.
Then the sea became rough because a strong wind was blowing.
19 Kun he olivat soutaneet noin viisikolmatta tai kolmekymmentä vakomittaa, näkivät he Jeesuksen kävelevän järven päällä ja tulevan lähelle venhettä; ja he peljästyivät.
When they had rowed about three or four miles, they saw Jesus approaching the boat, walking on the sea, and they were afraid.
20 Mutta hän sanoi heille: "Minä se olen; älkää peljätkö".
But he said to them, “It is I; do not be afraid.”
21 Niin he tahtoivat ottaa hänet venheeseen, ja kohta venhe saapui sen maan rantaan, jonne he olivat matkalla.
Then they were willing to receive him into the boat, and immediately the boat reached the land where they were heading.
22 Seuraavana päivänä kansa yhä vielä oli järven toisella puolella, sillä he olivat nähneet, ettei siellä ollut muuta venhettä kuin se yksi ja ettei Jeesus mennyt opetuslastensa kanssa venheeseen, vaan että hänen opetuslapsensa lähtivät yksinään pois.
On the next day the crowd that had stayed on the other side of the sea realized that there had been no other boat there except the one Jesus' disciples had gotten into, and that Jesus himself had not gotten into the boat with his disciples, but that his disciples had gone away alone.
23 Kuitenkin oli muita venheitä tullut Tiberiaasta lähelle sitä paikkaa, jossa he olivat syöneet leipää, sittenkuin Herra oli lausunut kiitoksen.
Then other boats from Tiberias came near the place where they had eaten the bread after the Lord had given thanks.
24 Kun siis kansa näki, ettei Jeesus ollut siellä eivätkä hänen opetuslapsensa, astuivat hekin venheisiin ja menivät Kapernaumiin ja etsivät Jeesusta.
So when the crowd saw that neither Jesus nor his disciples were there, they themselves got into the boats and went to Capernaum, seeking Jesus.
25 Ja kun he löysivät hänet järven toiselta puolelta, sanoivat he hänelle: "Rabbi, milloin tulit tänne?"
When they found him on the other side of the sea, they said to him, “Rabbi, when did yoʋ get here?”
26 Jeesus vastasi heille ja sanoi: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ette te minua sentähden etsi, että olette nähneet tunnustekoja, vaan sentähden, että saitte syödä niitä leipiä ja tulitte ravituiksi.
Jesus answered them, “Truly, truly, I say to you, you are seeking me not because you saw signs, but because you ate the loaves and were filled.
27 Älkää hankkiko sitä ruokaa, joka katoaa, vaan sitä ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen elämään ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sillä häneen on Isä, Jumala itse, sinettinsä painanut." (aiōnios g166)
Do not work for food that perishes, but for food that endures to eternal life, which the Son of Man will give you. For on him God the Father has set his seal.” (aiōnios g166)
28 Niin he sanoivat hänelle: "Mitä meidän pitää tekemän, että me Jumalan tekoja tekisimme?"
Then they said to him, “What must we do to do the works of God?”
29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Se on Jumalan teko, että te uskotte häneen, jonka Jumala on lähettänyt".
Jesus answered them, “This is the work of God, that you believe in the one he has sent.”
30 He sanoivat hänelle: "Minkä tunnusteon sinä sitten teet, että me näkisimme sen ja uskoisimme sinua? Minkä teon sinä teet?
So they said to him, “What sign then are yoʋ going to perform so that we may see it and believe yoʋ? What will yoʋ do?
31 Meidän isämme söivät mannaa erämaassa, niinkuin kirjoitettu on: 'Hän antoi leipää taivaasta heille syötäväksi'."
Our fathers ate the manna in the wilderness, just as it is written, ‘He gave them bread from heaven to eat.’”
32 Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ei Mooses antanut teille sitä leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille taivaasta totisen leivän.
Jesus said to them, “Truly, truly, I say to you, it was not Moses who gave you the bread from heaven, but my Father gives you the true bread from heaven.
33 Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle elämän."
For the bread of God is that which comes down from heaven and gives life to the world.”
34 Niin he sanoivat hänelle: "Herra, anna meille aina sitä leipää".
So they said to him, “Sir, give us this bread always.”
35 Jeesus sanoi heille: "Minä olen elämän leipä; joka tulee minun tyköni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa.
Jesus said to them, “I am the bread of life; he who comes to me will never hunger, and he who believes in me will never thirst.
36 Mutta minä olen sanonut teille, että te olette nähneet minut, ettekä kuitenkaan usko.
But as I told you, you have seen me and still you do not believe.
37 Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.
Everyone the Father gives me will come to me, and I will never cast out anyone who comes to me.
38 Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.
For I have come down from heaven not to do my own will, but the will of him who sent me.
39 Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.
And this is the will of the Father who sent me, that I should lose none of those he has given me, but should raise them up on the last day.
40 Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä." (aiōnios g166)
And this is the will of him who sent me, that anyone who looks to the Son and believes in him should have eternal life, and I will raise him up on the last day.” (aiōnios g166)
41 Niin juutalaiset nurisivat häntä vastaan, koska hän sanoi: "Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta";
Then the Jews began to grumble about him because he said, “I am the bread that came down from heaven.”
42 ja he sanoivat: "Eikö tämä ole Jeesus, Joosefin poika, jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän sitten sanoo: 'Minä olen tullut alas taivaasta'?"
They said, “Is this not Jesus, the son of Joseph, whose father and mother we know? How then can he say, ‘I have come down from heaven’?”
43 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Älkää nurisko keskenänne.
Jesus answered them, “Do not grumble among yourselves.
44 Ei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt, häntä vedä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.
No one can come to me unless the Father who sent me draws him, and I will raise him up on the last day.
45 Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi'. Jokainen, joka on Isältä kuullut ja oppinut, tulee minun tyköni.
It is written in the Prophets, ‘They will all be taught by God.’ Everyone therefore who has heard and learned from the Father comes to me—
46 Ei niin, että kukaan olisi Isää nähnyt; ainoastaan hän, joka on Jumalasta, on nähnyt Isän.
not that anyone has seen the Father, except he who is from God; he has seen the Father.
Truly, truly, I say to you, whoever believes in me has eternal life. (aiōnios g166)
48 Minä olen elämän leipä.
I am the bread of life.
49 Teidän isänne söivät mannaa erämaassa, ja he kuolivat.
Your fathers ate the manna in the wilderness, and died.
50 Mutta tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, että se, joka sitä syö, ei kuolisi.
This is the bread that comes down from heaven, so that anyone may eat of it and not die.
51 Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta." (aiōn g165)
I am the living bread that has come down from heaven. If anyone eats of this bread, he will live forever. And the bread that I will give for the life of the world is my flesh.” (aiōn g165)
52 Silloin juutalaiset riitelivät keskenään sanoen: "Kuinka tämä voi antaa lihansa meille syötäväksi?"
Then the Jews began to quarrel with one another, saying, “How can this man give us his flesh to eat?”
53 Niin Jeesus sanoi heille: "Totisesti, totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertansa, ei teillä ole elämää itsessänne.
So Jesus said to them, “Truly, truly, I say to you, if you do not eat the flesh of the Son of Man and drink his blood, you have no life in yourselves.
54 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. (aiōnios g166)
Anyone who eats my flesh and drinks my blood has eternal life, and I will raise him up on the last day. (aiōnios g166)
55 Sillä minun lihani on totinen ruoka, ja minun vereni on totinen juoma.
For my flesh is true food, and my blood is true drink.
56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.
Whoever eats my flesh and drinks my blood abides in me, and I in him.
57 Niinkuin Isä, joka elää, on minut lähettänyt, ja minä elän Isän kautta, niin myös se, joka minua syö, elää minun kauttani.
Just as the living Father sent me, and I live because of the Father, so whoever feeds on me will also live because of me.
58 Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole, niinkuin oli teidän isienne: he söivät ja kuolivat; joka tätä leipää syö, se elää iankaikkisesti." (aiōn g165)
This is the bread that came down from heaven, not as your fathers ate the manna, and died. Whoever eats this bread will live forever.” (aiōn g165)
59 Tämän hän puhui synagoogassa opettaessaan Kapernaumissa.
He said these things in a synagogue while teaching in Capernaum.
60 Niin monet hänen opetuslapsistansa, sen kuultuaan, sanoivat: "Tämä on kova puhe, kuka voi sitä kuulla?"
After hearing this, many of his disciples said, “This teaching is difficult; who can accept it?”
61 Mutta kun Jeesus sydämessään tiesi, että hänen opetuslapsensa siitä nurisivat, sanoi hän heille: "Loukkaako tämä teitä?
But Jesus, aware that his disciples were grumbling about this, said to them, “Does this offend you?
62 Mitä sitten, jos saatte nähdä Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän oli ennen!
Then what if you see the Son of Man ascending to where he was before?
63 Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.
It is the Spirit who gives life; the flesh is of no benefit. The words I speak to you are spirit and life.
64 Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko." Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä ne olivat, jotka eivät uskoneet, ja kuka se oli, joka oli kavaltava hänet.
But there are some among you who do not believe.” (For Jesus knew from the beginning which of them did not believe and who it was that would betray him.)
65 Ja hän sanoi: "Sentähden minä olen sanonut teille, ettei kukaan voi tulla minun tyköni, ellei minun Isäni sitä hänelle anna".
Then he said, “That is why I told you that no one can come to me unless it has been granted to him by my Father.”
66 Tämän tähden monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssansa.
At that point many of his disciples went back and no longer walked with him.
67 Niin Jeesus sanoi niille kahdelletoista: "Tahdotteko tekin mennä pois?"
So Jesus said to the twelve, “Do you also want to go away?”
68 Simon Pietari vastasi hänelle: "Herra, kenen tykö me menisimme? Sinulla on iankaikkisen elämän sanat; (aiōnios g166)
Simon Peter answered him, “Lord, to whom shall we go? Yoʋ have the words of eternal life. (aiōnios g166)
69 ja me uskomme ja ymmärrämme, että sinä olet Jumalan Pyhä."
And we have come to believe and to know that yoʋ are the Christ, the Son of the living God.”
70 Jeesus vastasi heille: "Enkö minä ole valinnut teitä, te kaksitoista? Ja yksi teistä on perkele."
Jesus answered them, “Did I not choose you, the twelve? And yet one of you is a devil.”
71 Mutta sen hän sanoi Juudaasta, Simon Iskariotin pojasta; sillä tämä oli hänet kavaltava ja oli yksi niistä kahdestatoista.
(Now he was speaking about Judas Iscariot, the son of Simon, who was one of the twelve and would later betray him.)
