Sakarjan 13
1 Sillä ajalla on avoin lähde Davidin huoneelle ja Jerusalemin asuvaisille oleva syntiä ja saastaisuutta vastaan.
Niadtong adlawa adunay usa ka tuburan nga pagabuksan alang sa balay ni David ug sa mga pumoluyo sa Jerusalem, alang sa sala ug alang sa kahugaw.
2 Sillä ajalla, sanoo Herra Zebaot, tahdon minä epäjumalain nimet maasta kadottaa, ettei heitä enään pidä muistettaman; tahdon myös väärät prophetat ja saastaisen hengen ajaa pois maalta.
Ug mahitabo unya niadtong adlawa, nagaingon si Jehova sa mga panon, nga pagaputlon ko ang mga ngalan sa mga dios-dios ikan sa yuta, ug dili na sila pagahinumduman; ug ingon man papahawaon ko sa yuta ang mga manalagna ug ang mahugaw nga espiritu.
3 Ja pitää tapahtuman, että jos joku vielä ennustais, niin hänen isänsä ja äitinsä, jotka hänen synnyttäneet ovat, pitää hänelle sanoman: et sinä saa elää, sillä sinä olet valehdellut Herran nimeen. Ja niin hänen isänsä ja äitinsä, jotka hänen synnyttäneet ovat, pitää hänen pistämän lävitse, kuin hän ennustaa.
Ug mahitabo nga kong aduna pay magapanagna, nan ang iyang amahan ug ang iyang inahan nga nanganak kaniya moingon kaniya: Dili ikaw mabuhi; kay ikaw nagapamulong sa kabakakan sa ngalan ni Jehova; ug isalikway siya sa iyang amahan ug sa iyang inahan nga nanganak kaniya sa diha nga magapanagna siya.
4 Sillä silloin pitää tapahtuman, että prophetat näkyinsä kanssa tulevat häpiään, kuin he ennustavat; ja ei heidän pidä enää yllensä pukevan karvavaatteita, joilla he viettelevät.
Ug mahitabo niadtong adlawa nga ang mga manalagna mangaulaw, ang tagsatagsa maulaw tungod sa iyang panan-awon, sa diha nga magapanagna siya; ni magasul-ob sila ug balhiboon nga panapton aron sa paglimbong:
5 Mutta pitää sanoman: en minä ole propheta, vaan minä olen peltomies; sillä minä olen nuoruudestani orjana ollut.
Apan siya moingon hinoon: Ako dili manalagna; ako usa ka mag-uuma lamang; kay nahimo ako nga usa ka ulipon gikan pa sa akong pagkabatan-on.
6 Mutta jos hänelle sanottaisiin: mitkä haavat ovat sinun käsissäs? niin hänen pitää vastaaman: niin minä olen haavoitettu niiden huoneessa, jotka minua rakastivat.
Ug adunay moingon kaniya: Unsa kining mga samad sa taliwala sa imong mga kamot? Unya motubag siya: Kana mao ang gisamad kanako didto sa balay sa akong mga abyan.
7 Herää, miekka minun paimeneni päälle ja sen miehen päälle, joka minulle lähinen on, sanoo Herra Zebaot: lyö paimenta, niin lampaat hajoovat! ja niin minä käteni käännän piskuisia päin.
Pagmata na, Oh espada batok sa akong magbalantay sa carnero, ug batok sa tawo nga akong kauban, nagaingon si Jehova sa mga panon: samari ang magbalantay, ug ang mga carnero managkatibulaag: ug pabalikon ko ang akong kamot batok sa mga magagmay.
8 Ja pitää tapahtuman, sanoo Herra, että jokaisessa maakunnassa kaksi osaa häviää ja hukkuu, ja kolmas osa siihen jääpi.
Ug mahitabo, nga sa tibook nga yuta, nagaingon si Jehova, ang duruha ka bahin niana pagaputlon ug mangamatay: apan ang ikatolo ka bahin mahibilin diha.
9 Ja kolmannen osan tahdon minä viedä tulen lävitse, ja puhdistaa sen, niinkuin hopia puhdistetaan, ja tahdon sen kirkastaa, niinkuin kulta kirkastetaan. Nämät minun nimeäni avuksi huutavat, ja minä tahdon heitä kuulla, ja sanoa: se on minun kansani; ja heidän pitää sanoman: Herra minun Jumalani.
Ug dad-on ko ang ikatolo ka bahin ngadto sa kalayo, ug ulayon ko sila ingon sa pag-ulay sa salapi, ug sulayan ko sila ingon sa pagsulay sa bulawan. Sila magatawag sa akong ngalan, ug pamation ko sila: ako moingon: Kini mao ang akong katawohan; ug sila moingon: Si Jehova mao ang akong Dios.
