< Laulujen laulu 5 >
1 Minä tulin, sisareni, rakas morsiameni, yrttitarhaani, ja olen mirrhamini ja yrttini leikannut ylös. Minä olen syönyt mesileipäni hunajan kanssa: minä olen juonut viinani minun maitoni kanssa: syökäät armaani, ja juokaat ystäväni, ja juopukaat.
Sengingenile esivandeni sami, dadewethu, mlobokazi wami; sengiyibuthile imure yami lesiyoliso sami. Sengizidlile inhlanga zami loluju lwami; sengiyinathile iwayini yami lochago lwami. Abangane Dlanini, bangane, linathe; nathani lizidele, lina zithandani.
2 Minä makaan, ja minun sydämeni valvoo; se on ystäväni ääni, joka kolkuttaa. Avaa minun eteeni, sisareni, armaani, kyhkyläiseni, ihanaiseni; sillä minun pääni on täynnä kastetta, ja minun palmikkoni täynnä yön pisaria.
Ngalala kodwa inhliziyo yami ivukile. Zwana! Isithandwa sami siyaqoqoda: “Ngivulela, dadewethu, sithandwa sami, juba lami, wena ongelasiyinga. Ikhanda lami ligcwele amazolo, inwele zami zilobumanzi bobusuku.”
3 Minä olen riisunut hameeni, kuinka minun pitäis taas pukeman ylleni? Minä olen viruttanut jalkani, kuinka minun pitäis sokaiseman ne jälleen?
Sengisikhulule isigqoko sami ngisigqoke futhi na? Sengizigezile inyawo zami ngibuye ngizingcolise futhi na?
4 Mutta minun ystäväni pisti kätensä lävestä, ja minun sisällykseni vapisivat siitä.
Isithandwa sami sangenisa isandla saso embotsheni yomnyango; inhliziyo yami yagubhazela ifuna sona.
5 Silloin nousin minä avaamaan ystävälleni. Minun käteni tiukkuivat mirrhamia, ja mirrham valui minun sormistani lukon salvan päälle.
Ngavuka ngayasivulela isithandwa sami, izandla zami zijuluka imure, iminwe yami igeleza imure, phezu kwezibambo zekhiye.
6 Ja kuin minä ystävälleni avasin, oli ystäväni mennyt pois ja vaeltanut ohitse; niin läksi sieluni ulos hänen sanansa jälkeen; minä etsin häntä, mutta en löytänyt häntä: minä huusin, mutta ei hän minua vastannut.
Ngasivulela isithandwa sami, kodwa isithandwa sami sasesisukile, sasesihambile. Inhliziyo yami yadangala ngoba sesihambile. Ngasithalaza kodwa ngasiswela. Ngasimemeza kodwa kasisabelanga.
7 Vartiat, jotka käyvät kaupunkia ympäri, löysivät minun, löivät minua ja haavoittivat minun; ja vartiat muurin päällä ottivat pois minun pääliinani.
Abalindi bangibona ngesikhathi bebhodabhoda, behlola idolobho. Bangitshaya bangilimaza; bangihlubula bathatha ibhatshi lami, labobalindi bemiduli!
8 Minä vannotan teitä, Jerusalemin tyttäret, jos te löydätte minun ystäväni, niin ilmoittakaat hänelle, että minä olen sairas rakkaudesta.
Lina madodakazi aseJerusalema, ngiyaliqonqosela nxa lisithola isithandwa sami lizasitshelani? Sitsheleni ukuthi mina sengiyathiswa luthando.
9 Millinen on sinun ystäväs muiden ystävien suhteen, sinä kaikkein ihanaisin vaimoin seassa? Minkäkaltainen on sinun ystäväs muiden ystävien suhteen, ettäs meitä olet niin vannottanut?
Isithandwa sakho singcono ngani kulezinye izithandwa wena omuhle okudlula bonke abesifazane? Singcono ngani isithandwa sakho kulezinye osungaze usiqonqosele kangaka?
10 Minun ystäväni on valkia ja punainen, kaunistettu kymmenentuhannen seassa.
Isithandwa sami siyakhazimula sincwaba, siyabonakala laphakathi kwezinkulungwane ezilitshumi.
11 Hänen päänsä on paras ja kallein kulta; hänen hiuksensa ovat kaharat ja mustat niinkuin kaarne.
Ikhanda laso liligolide elicengwe kakhulu; inwele zaso ziyibulembu, zimnyama okwewabayi.
12 Hänen silmänsä ovat niinkuin mettisen silmät, vesiojan tykönä, rieskalla pestyt, ja ovat täynnä.
Amehlo aso anjengamajuba esezifuleni ezilamanzi, agezwe ngochago, amiswa njengamatshe engcebo.
13 Hänen poskensa ovat niinkuin kaunistettu ryytimaa, niinkuin yrttein kukkaset; hänen huulensa ovat niinkuin ruusut, jotka vuotavat mirrhamin pisaroita.
Izihlathi zaso zinjengendima yeziyoliso ezilephunga lamakha. Izindebe zaso zinjengezimbali, ziconsa imure.
14 Hänen kätensä ovat niinkuin kultaiset sormukset, täynnä turkosia; hänen ihonsa on niinkuin puhdas elephantin luu, saphirilla kaunistettu.
Izingalo zaso yimiqwayi yegolide elixutshwe ngekhrisolithe. Umzimba waso unjengophondo lwendlovu olulolongiweyo lwaceciswa ngamasafire.
15 Hänen jalkansa ovat niinkuin marmoripatsaat, perustetut kultaisten jalkain päälle; hänen hahmonsa on niinkuin Libanon ja valittu sedri.
Imilenze yaso yizinsika zelitshe eliqinileyo elibutshelezi elimiswe ezisekelweni zegolide elicengekileyo. Isithombo saso sinjengeLebhanoni, njengemisedari yakhona eyebanga laphezulu.
16 Hänen suunsa on suloinen, ja hän itse kokonansa ihanainen. Senkaltainen on minun ystäväni, minun rakkaani on senkaltainen, te Jerusalemin tyttäret.
Umlomo waso uyibumnandi qobo lwabo; siyabukeka ngokupheleleyo. Lesi yiso isithandwa sami, yena umngane wami, we madodakazi aseJerusalema.