Ilmestys 10

1 Ja minä näin toisen väkevän enkelin tulevan alas taivaasta, joka pilvellä puetettu oli, ja taivaan kaari hänen päänsä päällä, ja hänen kasvonsa olivat niinkuin aurinko, ja hänen jalkansa niinkuin tulen patsaat.

AND I saw another mighty angel descending from heaven, clothed with a cloud; and a rainbow on his head, and his countenance as the sun, and his feet as pillars of fire:

2 Ja hänen kädessänsä oli avoin kirja, ja hän pani oikian jalkansa meren päälle ja vasemman maan päälle.

and he held in his hand a little book open; and he placed his right foot on the sea, and his left on the land,

3 Ja huusi suurella äänellä, niinkuin jalopeura kiljuu. Ja koska hän huusi, puhuivat ne seitsemän pitkäistä äänensä.

and cried with a loud voice, as a lion roareth: and when he had cried, the seven thunders uttered their voices.

4 Ja kuin ne seitsemän pitkäistä olivat äänensä puhuneet, tahdoin minä sen kirjoittaa. Ja minä kuulin äänen taivaasta sanovan minulle: lukitse se, mitä ne seitsemän pitkäistä puhuivat, ja älä niitä kirjoita.

And when the seven thunders had uttered their voices, I was about to write: and I heard a voice from heaven saying to me, Seal up the things, which the seven thunders have spoken, and write them not down.

5 Ja enkelin, jonka minä meren päällä ja maan päällä näin seisovan, nosti kätensä taivaasen päin,

And the angel which I saw standing upon the sea and upon the land lifted up his hand towards heaven,

6 Ja vannoi sen kautta, joka elää ijankaikkisesta ijankaikkiseen, joka taivaan luonut oli ja ne, mitkä siinä on, ja maan ja ne, mitkä siinä on, ja meren ja ne, mitkä siinä on, ettei silleen aikaa enempi oleman pidä: (aiōn g165)

and he swore by him that liveth for ever and ever, who created the heaven and the things which are therein, and the earth and the things which are in it, and the sea, and the things which are therein, that time shall be no longer: (aiōn g165)

7 Vaan seitsemännen enkelin äänen päivinä, kuin hän rupee basunalla soittamaan, niin pitää Jumalan salaisuus täytettämän, niinkuin hän on palvelioillensa prophetaille ilmoittanut.

but that in the days of the blast of the seventh angel, when he shall sound, then shall the mystery of God be completed, as he spake by his own servants the prophets.

8 Ja ääni, jonka minä kuulin taivaasta, puhui taas minun kanssani ja sanoi: mene ja ota avoin kirja enkelin kädestä, joka meren ja maan päällä seisoo.

And the voice which I heard out of heaven again spoke to me, and said, Go take the little book which is open in the hand of the angel that standeth upon the sea and upon the land.

9 Ja minä menin enkelin tykö ja sanoin: anna kirja minulle. Ja hän sanoi minulle: ota ja syö se! ja se on karvasteleva sinun vatsassas, vaan sinun suussas pitää sen oleman makian niinkuin hunaja.

And I went up to the angel, saying unto him, Give me that little book. And he saith to me, Take it, and eat it up; and it will make thy belly bitter, though in thy mouth it will be sweet as honey.

10 Ja minä otin kirjan enkelin kädestä ja söin sen, ja se oli makia minun suussani niinkuin hunaja. Ja kuin minä sen syönyt olin, karvasteli se minun vatsassani.

And I took the little book out of the angel’s hand, and ate it up; and it was in my mouth as honey sweet; yet when I had eaten it, my belly was made bitter.

11 Ja hän sanoi minulle: taas tulee sinun propheteerata kansoille, ja pakanoille, ja kielille, ja monelle kuninkaalle.

And he said to me, Thou must prophesy again before many people, and nations, and tongues, and monarchs.