< Psalmien 94 >
1 Herra Jumala, jonka kostot ovat, Jumala, jonka kostot ovat, selkiästi itses näytä.
I itiqamlar alghuchi Tengri, Perwerdigar! I intiqamlar alghuchi Tengri, parlighaysen!
2 Korota sinuas, maailman tuomari: maksa ylpeille, mitä he ansainneet ovat.
Kötürülgin, Özüngni kötürgin, i jahanni Soraq Qilghuchi, Meghrurlargha jazasini bergin!
3 Herra, kuinka kauvan pitää jumalattomain, kuinka kauvan pitää jumalattomain riemuitseman?
Qachan’ghiche reziller, i Perwerdigar, Qachan’ghiche reziller tentene qilip yüriwéridu?
4 Tiuskuman ja puhuman niin ylpiästi, ja kaikki pahantekiät niin kerskaaman?
Qachan’ghiche hakawurlarche sözlep walaqshiydu, Qebihlik qilghuchilarning hemmisi yoghan gep qilip yüridu?
5 Herra, he polkevat alas sinun kansas, ja sinun perimistäs he vaivaavat.
Ular xelqingni ézidu, i Perwerdigar, Séning mirasinggha jebir-japa salmaqta.
6 Lesket ja muukalaiset he tappavat, ja orvot he kuolettavat,
Tul ayal we ghérip-musapirlarni qirip, Yétim-yésirlerni öltürüp: —
7 Ja sanovat: ei Herra sitä näe, ja Jakobin Jumala ei sitä tottele.
«Yah körmeydu», «Yaqupning Xudasi köngül bölmeydu», — deydu.
8 Ymmärtäkäät siis, te hullut kansan seassa! ja, te tyhmät, koska te taitaviksi tulette?
Siler köngül qoyunglar, i elning hamaqetliri! Exmeqler, qachan dana bolisiler?
9 Joka korvan on istuttanut, eikö hän kuule? eli joka silmän loi, eikö hän näe?
Qulaqni tikligüchining Özi anglimamdu? Közni Yasighuchining Özi körmemdu?
10 Joka pakanoita kurittaa, eikö hän rankaise, joka ihmisille opettaa tiedon?
Ellerni terbiyiligüchi, Insan’gha eqil-bilim ögetküchining Özi ademni eyiblimemdu?
11 Mutta Herra tietää ihmisten ajatukset, että ne turhat ovat.
Perwerdigar insanning oy-xiyallirining tutami yoqluqini bilidu.
12 Autuas on se, jota sinä, Herra, kuritat, ja opetat sinun laistas,
Sen terbiyiligen adem bextliktur, i Yah, Yeni Sen Tewrat-qanunungdin eqil ögitidighan kishi bextliktur!
13 Että hänellä kärsivällisyys olis, koska vastoin käy, siihenasti kuin jumalattomalle hauta valmistetaan.
Shundaq qilip, taki pasiqlar üchün orek kolan’ghuche — Sen uni yaman künlerdin xatirjem saqlaysen.
14 Sillä ei Herra heitä kansaansa pois, eli hylkää perimistänsä.
Chünki Perwerdigar Öz xelqini terk etmeydu, Yaki Öz mirasidin waz kechmeydu.
15 Sillä oikeuden pitää sittekin oikeuden oleman, ja kaikki hurskaat sydämet sitä seuraavat.
Chünki höküm-perman hoquqi haman adaletke qaytidu, Barliq dili duruslar bolsa, uning keynidin mangidu.
16 Kuka seisoo minun kanssani pahoja vastaan? kuka astuu minun tyköni pahointekiöitä vastaan?
Men üchün yamanlar bilen qarshilishishqa kim ornidin turidu? Men üchün qebihlik qilghuchilar bilen qarshilishishiqa kim meydan’gha chiqidu?
17 Ellei Herra minua auttaisi, niin minun sieluni makais lähes hiljaisuudessa.
Eger Perwerdigar manga yardemde bolmighan bolsa, Jénim baldur chiqip süküt diyarida yatar idi.
18 Minä sanoin: minun jalkani on horjunut, vaan sinun armos, Herra, minun tukesi.
Ayighim putlishay déginide, Özgermes muhebbiting, i Perwerdigar, méni yölidi.
19 Minulla oli paljo surua sydämessäni; mutta sinun lohdutukses ilahutti minun sieluni.
Ichimdiki köpligen ghem-endishiler arisida, Séning teselliliring jénimni söyündürdi.
20 Etpäs mielisty koskaan tosin vahingolliseen istuimeen, joka lain häijysti opettaa.
Insapsizliqni qanun’gha aylanduridighan, Ach köz olturghan bir text, Sen bilen alaqide bolamdu?
21 He kokoovat joukkonsa vanhurskaan sielua vastaan, ja tuomitsevat viattoman veren kadotukseen,
Ular heqqaniylarning jénigha hujum qilishqa yighilidu, Bigunah qanni tökidighan hökümlerni chiqarmaqta.
22 Mutta Herra on minun varjelukseni: minun Jumalani on minun uskallukseni turva,
Biraq Perwerdigar méning égiz qorghinim bolidu; He, méning Xudayim panah Qoram Téshimdur.
23 Ja hän kostaa heidän vääryytensä, ja hukuttaa heitä heidän pahuutensa tähden: Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heitä.
U ularning qebihlikini öz béshigha salidu, Ularning öz yawuzluqliri bilen ularni üzüp tashlaydu, Berheq, Perwerdigar Xudayimiz ularni üzüp tashlar.