< Psalmien 88 >

1 Psalmi, Koran lasten veisu, edelläveisaajalle, raadollisten heikkoudesta, Hemanin Esrahilaisen oppi. Herra, minun autuuteni Jumala, minä huudan päivällä ja yöllä sinun edessäs,
A Canticle Psalm to the sons of Korah. Unto the end. For Mahalath, to answer the understanding of Heman the Ezrahite. O Lord, God of my salvation: I have cried out, day and night, in your presence.
2 Anna minun rukoukseni etees tulla: kallista korvas huutoni puoleen.
Let my prayer enter in your sight. Incline your ear to my petition.
3 Sillä minun sieluni on surkeutta täynnä, ja minun elämäni on juuri liki helvettiä. (Sheol h7585)
For my soul has been filled with evils, and my life has drawn near to Hell. (Sheol h7585)
4 Minä olen arvattu niiden kaltaiseksi, jotka hautaan menevät: minä olen niinkuin se mies, jolla ei yhtään apua ole.
I am considered to be among those who will descend into the pit. I have become like a man without assistance,
5 Minä makaan hyljättynä kuolleiden seassa, niinkuin haavoitetut, jotka haudassa makaavat, joita et sinä enää muista, ja jotka kädestäs eroitetut ovat.
idle among the dead. I am like the wounded sleeping in sepulchers, whom you no longer remember, and who have been repelled by your hand.
6 Sinä olet painanut minun alimmaiseen kaivoon, pimeyteen ja syvyyteen.
They have lain me in the lower pit: in dark places and in the shadow of death.
7 Sinun hirmuisuutes ahdistaa minua, ja pakottaa minua sinun aalloillas, (Sela)
Your fury has been confirmed over me. And you have brought all your waves upon me.
8 Sinä eroitat kauvas ystäväni minusta: sinä olet minun tehnyt heille kauhistukseksi: minä makaan vangittuna, etten minä voi päästä ulos.
You have sent my acquaintances far from me. They have set me as an abomination to themselves. I was handed over, yet I did not depart.
9 Minun kasvoni ovat surkiat raadollisuuden tähden: Herra, minä avukseni huudan sinua joka päivä: minä hajoitan käteni sinun puolees.
My eyes languished before destitution. All day long, I cried out to you, O Lord. I stretched out my hands to you.
10 Teetkös siis ihmeitä kuolleiden seassa? eli nousevatko kuolleet sinua kiittämään? (Sela)
Will you perform wonders for the dead? Or will physicians raise to life, and so confess to you?
11 Luetellaanko haudoissa sinun hyvyyttäs? ja totuuttas kadotuksessa?
Could anyone declare your mercy in the sepulcher, or your truth from within perdition?
12 Tunnetaanko sinun ihmees pimiässä? eli vanhurskautes siinä maassa, jossa kaikki unohdetaan?
Will your wonders be known in the darkness, or your justice in the land of oblivion?
13 Mutta minä huudan sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun etees.
And I have cried out to you, O Lord, and in early morning, my prayer will come before you.
14 Miksis, Herra, heität pois sieluni, ja peität kasvos minulta?
Lord, why do you reject my prayer? Why do you turn your face away from me?
15 Minä olen raadollinen ja väetöin, että minä niin hylätty olen: minä kärsin sinun hirmuisuuttas, että minä lähes epäilen.
I am poor, and I have been amid hardships from my youth. And, though I have been exalted, I am humbled and disturbed.
16 Sinun vihas tulee minun päälleni: sinun pelkos likistää minua.
Your wrath has crossed into me, and your terrors have disturbed me.
17 Ne saartavat minua joka päivä niinkuin vesi, ja ynnä minua piirittävät.
They have surrounded me like water, all day long. They have surrounded me, all at once.
18 Sinä teet, että minun ystäväni ja lähimmäiseni erkanevat kauvas minusta, ja minun tuttavilleni olen minä pimeydessä.
Friend and neighbor, and my acquaintances, you have sent far away from me, away from misery.

< Psalmien 88 >