Psalmien 7
1 Davidin viattomuus, josta hän Herralle veisasi, Kuusin Jeminin pojan sanan tähden: Sinuun, Herra minun Jumalani, minä uskallan: auta minua kaikista minun vainollisistani, ja pelasta minua;
Dawutning «Shiggaon»i: — Kush isimlik bir Binyaminliqning sözliri toghruluq éytqan küyi: — I Perwerdigar, méning Xudayim, men Sanga tayandim; Ulardin biri shirdek méni titma-titma qiliwetmisun, Qutquzghuchi yoqluqidin paydilinip méni éziwetmisun, Méni barliq qoghlighuchilardin qutquzghin, Ulardin xalas qilghin;
2 Ettei he repisi minun sieluani niinkuin jalopeura, ja sätkisi ilman holhojaa.
3 Herra minun Jumalani, jos minä sen tein ja jos vääryys on minun käsissäni;
I Perwerdigar Xudayim, eger qolumda qebihlik qilghan bolsam, Eger shundaq qilghan bolsam: —
4 Jos minä pahalla kostanut olen niille, jotka minun kanssani rauhassa elivät; vaan minä olen niitä pelastanut, jotka ilman syytä minua vihasivat;
Eger men bilen inaq ötküchige yamanliq qayturghan bolsam, — (Eksiche men bilen bikardin-bikar düshmenleshkennimu qutquzdum) —
5 Niin vainotkaan viholliseni minun sieluani ja käsittäköön sen, ja poljeskelkaan maahan elämäni, ja painakaan kunniani tomuun, (Sela)
— Undaqta, düshmen méni qoghlap tutuwalsun, U jénimni cheylep yer bilen yeksan qilsun, Shöhritimni tupraqqa kömsun!
6 Nouse Herra vihassas, korota sinuas ylitse vihollisteni hirmuisuuden, heräjä minun puoleeni; sillä sinä olet käskenyt oikeuden,
I Perwerdigar, gheziping bilen ornungdin turghin, Méni ezgenlerning qehrige taqabil turushqa qeddingni ruslighin, We méning üchün oyghan’ghin; Sen sot we hökümni békitkenidingghu!
7 Että kansat kokoontuisivat jälleen sinun tykös; ja tule heidän tähtensä taas ylös,
Xelqlerdin bolghan jamaet etirapinggha olishidu; Sen ular üchün pelektiki ornunggha qaytip barghaysen.
8 Herra on kansain tuomari: tuomitse Herra minua vanhurskauteni ja vakuuteni jälkeen.
Perwerdigar xelqlerning üstidin höküm chiqiridu; I Perwerdigar, öz heqqaniyliqim boyiche, We özümde bolghan durusliqim boyiche, Manga höküm chiqarghaysen.
9 Loppukoon jumalattomain pahuus, ja holho vanhurskaita; sillä sinä, vanhurskas Jumala, tutkit sydämet ja munaskuut.
Ah, rezillerning yamanliqi axirlashsun! Heqqaniy ademni ching turghuzghaysen; I, adem qelblirini hem ichlirini sinighuchi heqqaniy Xuda!
10 Minun kilpeni on Jumalan tykönä, joka vaat sydämet auttaa.
Méning qalqinim bolsa, Durus niyetliklerni qutquzghuchi Xudadidur;
11 Jumala on oikia tuomari; ja Jumala, joka joka päivä uhkaa.
Xuda adil sotchidur, U kün boyi gunahtin renjiydighan Ilahtur;
12 Ellei he palaja, niin hän on miekkansa teroittanut, joutsensa jännittänyt, ja tarkoittaa,
Birsi [yaman] yolidin yanmisa, U qilichini bileydu, Ya oqini tartip betlep qoyidu.
13 Ja on pannut sen päälle surmannuolet; hän on valmistanut vasamansa kadottamaan.
Shundaq ademler üchün U ölüm qorallirini teyyarlidi; U oqlirini köydürgüchi oq qildi.
14 Katso, hänellä on pahaa mielessä: hän on onnettomuutta raskas, mutta hän synnyttää puuttumisen.
Mana, mushundaq kishiler tolghaqta qebihlik tughmaqchi, Uning boyida qalghini yamanliqtur; Uning tughqini bolsa saxtiliqtur.
15 Hän kaivoi haudan ja valmisti, ja on kaatunut siihen kuoppaan, jonka hän oli tehnyt.
U bir orini kolap, uni chongqur qildi; U özi kolighan origha yiqilip chüshti.
16 Hänen onnettomuutensa pitää hänen päänsä päälle tuleman, ja hänen vääryytensä pitää hänen päänsä laelle lankeeman.
Özining yamanliqi béshigha qaytip kélidu, Öz zorawanliqi bolsa öz üstige qaytip chüshidu.
17 Minä kiitän Herraa hänen vanhurskautensa tähden, ja kunnioitan ylimmäisen Herran nimeä.
Men Perwerdigarni heqqaniyliqi bilen medhiyeleymen, Hemmidin yuqiri turghuchi Perwerdigarning namini yangritip, küy qilip éytimen.
