Psalmien 51
1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, Kuin propheta Natan tuli hänen tykönsä, sittekuin hän Batseban tykönä käynyt oli. Jumala, ole minulle armollinen sinun hyvyytes tähden: pyyhi pois minun syntini suuren laupiutes tähden.
Til sangmesteren; en salme av David, da profeten Natan var kommet til ham, efterat han var gått inn til Batseba. Vær mig nådig, Gud, efter din miskunnhet, utslett mine overtredelser efter din store barmhjertighet!
2 Pese minua hyvin vääryydestäni, ja puhdista minua synnistäni.
Tvett mig vel, så jeg blir fri for misgjerning, og rens mig fra min synd!
3 Sillä minä tunnen pahat tekoni, ja minun syntini on aina edessäni.
For mine overtredelser kjenner jeg, og min synd er alltid for mig.
4 Sinua, sinua ainoaa vastaan minä syntiä tein, ja pahasti tein sinun edessäs, ettäs olisit oikia sanoissas ja puhdas tuomitessas.
Mot dig alene har jeg syndet, og hvad ondt er i dine øine, har jeg gjort, forat du skal være rettferdig når du taler, være ren når du dømmer.
5 Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja minun äitini on synnissä minun siittänyt.
Se, jeg er født i misgjerning, og min mor har undfanget mig i synd.
6 Katso, sinä halajat totuutta, joka salaudessa on, ja ilmoitat salatun viisauden minulle.
Se, du har lyst til sannhet i hjertets innerste; så lær mig da visdom i hjertets dyp!
7 Puhdista minua isopilla, että minä puhdistuisin: pese minua, että minä lumivalkiaksi tulisin.
Rens mig fra synd med isop så jeg blir ren, tvett mig så jeg blir hvitere enn sne!
8 Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ne luut ihastuisivat, jotka särkenyt olet.
La mig høre fryd og glede, la de ben fryde sig som du har sønderknust!
9 Peitä kasvos minun synneistäni, ja pyyhi pois kaikki pahat tekoni.
Skjul ditt åsyn for mine synder, og utslett alle mine misgjerninger!
10 Jumala, luo minuun puhdas sydän, ja anna minulle uusi vahva henki.
Gud, skap i mig et rent hjerte, og forny en stadig ånd inneni mig!
11 Älä heitä minua pois kasvois edestä, ja älä minulta ota pois sinun Pyhää Henkeäs.
Kast mig ikke bort fra ditt åsyn, og ta ikke din Hellige Ånd fra mig!
12 Anna minulle taas sinun autuutes ilo, ja sillä hyvällä hengelläs tue minua.
Gi mig igjen din frelses fryd, og ophold mig med en villig ånd!
13 Minä tahdon väärille opettaa sinun ties, että syntiset tykös palajaisivat.
Så vil jeg lære overtredere dine veier, og syndere skal omvende sig til dig.
14 Päästä minua veren vioista, Jumala, minun autuuteni Jumala, että minun kieleni ylistäis sinun vanhurskauttas.
Fri mig fra blodskyld, Gud, min frelses Gud! Så skal min tunge juble over din rettferdighet.
15 Avaa, Herra, minun huuleni, että minun suuni ilmoittais sinun kiitokses.
Herre, oplat mine leber! Så skal min munn kunngjøre din pris.
16 Sillä ei sinulle kelpaa uhri, että minä sen antaisin; ja ei polttouhri sinulle ensinkään kelpaa.
For du har ikke lyst til slaktoffer, ellers vilde jeg gi dig det; i brennoffer har du ikke behag.
17 Ne uhrit, jotka Jumalalle kelpaavat, ovat murheellinen henki: ahdistettua ja särjettyä sydäntä et sinä, Jumala, hylkää.
Offere for Gud er en sønderbrutt ånd, et sønderbrutt og sønderknust hjerte vil du, Gud, ikke forakte.
18 Tee Zionille hyvästi sinun armos jälkeen; rakenna Jerusalemin muurit.
Gjør vel imot Sion efter din nåde, bygg Jerusalems murer!
19 Silloin sinulle kelpaavat vanhurskauden uhrit, polttouhrit ja muut uhrit: silloin sinun alttarillas härkiä uhrataan.
Da skal du ha behag i rettferdighets offere, i brennoffer og heloffer; da skal de ofre okser på ditt alter.
